Mihinkäs unohtui se Multivan ultaääni-työsyvyysmittari jos vouhotettiin reilu 10 vuotta sitten KM:ssä?

VM:llä kun kylvää muokattuun niin joutuu aisasylinterillä säätämään syvyyttä aika paljonkin. Omaan tein tälle keväälle Control-tyyppisen osoittimen mistä näkee koneen asennon, helpottaa suuresti vauhdissä säätämistä. Kannatuspyörien säätöön en ole vielä ikinä viljan kylvössä koskenut. Samanlainen osoitin pitäis vielä tehdä äkeeseen (Väderi) vaikka aika hyvin on oppinut jo katsomaan piikin syvyyden kopista. Jonkun verran helpotti äestämistä tuon VM:n hankkiminen, ei tartte pelätä että jää liian matalaksi muokkaus mutta liian syvään ei tietysti edelleenkään saa mennä.

Ennenvanhaan äestettiin savikoilla äkeillä, joiden työsyvyyden säätö perustui varpajyrien kannatukseen ja kylvinkoneissa oli laahavantaat. Jotenkin silloinkin vaan pärjättiin, paras mies piti laittaa äestämään ja lohkot ajettiin maalajien mukaan äestä välillä säätäen. Nykyiset pyörä-äkeet pitävät muokkaussyvyyden vakiona noin sentin tarkkuudella, joka onkin mielestäni täysin riittävä.
Perimmäisenä ongelmana aiheessa on ilmeisesti Rapidin jatkuva säätämisen tarve. Joskus kyseistä konetta kokeiltuani tiesin Rapidin olevan itselleni täysin sopimaton, koska Control säätöä joutui käyttämään säiliöiden täyttöasteen ja maalajin mukaan laidasta laitaan, koneeseen ei voinut luottaa lainkaan.
Onneksi on kylvinkoneita joissa työsyvyydensäätö on vakiona.

Suurin piirtein yllä mainitusta syystä luovuin rapidista ja siirryin muutamia vuosia sitten takaisin laahavannaskoneeseen. Maalajivaihtelun lisäksi ongelmana oli lannoitteiden sijoittaminen: savikoilla rapidin lannoitevantaat muokkasivat kylvöpohjan pilalle ja jos lannoitteen jätti pintaan, seurasi kevätkuivuudessa kituliaita oraita. Kevätmuokkauksen määrä tietysti kasvoi jonkin verran vaihdon seurauksena, mutta sekin vaihtelee vuosittain. Joinakin vuosina pääsee tosi helpolla, sitten on niitä vuosia jolloin kaikki äestävät hampaat kalisten. Satotaso nousi varsin merkittävästi laahavannaskoneeseen siirtymisen jälkeen.

Totuuden nimissä on kyllä pakko sanoa, että niitäkin isäntiä on, jotka osaavat kylvää Rapidilla meikäläismallisilla maalajeilla. Mutta meillä homma ei oikein toiminut, liekö sitten syynä ylenpalttinen vaatimustaso vai yksinkertaisesti tekninen tyhmyys

Mitä äkeiden muokkaussyvyyden hallintaan tulee niin kyllä pyörä-äestä joutuu välillä vauhdista nostelemaan jottei ihan kiinan asti muokkaisi. Hyvä apuvälinen tässä voisi olla kunnollinen traktorin koppiin näkyvä syvyyden osoitinnäyttö äkeessä (nimimerkillä muutaman vuoden vanha Väderstad).

Ultraääni mittari toimi hyvin - piirrustuslaudalla. Ymmärtääkseni ongelma oli sijoituspaikka, piikeissä kuohuva multa teki mittaustuloksesta epätarkan. Nykyinen käytäntö jossa pääsylinterin liike rajoitetaan mekaanisesti on kokolailla idioottivarma, se ei
falskaa, niinkuin hydrauliikkaan nojaava systeemi tuppaa tekemään. Kun malttaa vielä kalibroida ( suuren ja näkyvän)
näyttöasteikon kerran kylvöjen aikana, sitä mukaa kun kärkilaput kuluvat niin hyttiin saa melko tarkkaa tietoa työsyvyydestäkin. Ainoa akilleen kantapää tässä on renkaiden uppoaminen maaperään, sieltä se virhemarginaali syntyy.Ja juuri sitä piti ultraäänimittarilla poistaa.

Ultraääni mittari toimi hyvin - piirrustuslaudalla. Ymmärtääkseni ongelma oli sijoituspaikka, piikeissä kuohuva multa teki mittaustuloksesta epätarkan. Nykyinen käytäntö jossa pääsylinterin liike rajoitetaan mekaanisesti on kokolailla idioottivarma, se ei
falskaa, niinkuin hydrauliikkaan nojaava systeemi tuppaa tekemään. Kun malttaa vielä kalibroida ( suuren ja näkyvän)
näyttöasteikon kerran kylvöjen aikana, sitä mukaa kun kärkilaput kuluvat niin hyttiin saa melko tarkkaa tietoa työsyvyydestäkin. Ainoa akilleen kantapää tässä on renkaiden uppoaminen maaperään, sieltä se virhemarginaali syntyy.Ja juuri sitä piti ultraäänimittarilla poistaa.

Onneksi multivassa on mekaaninen toppari kun sylinterit päästää painetta toiselle puolelle esim siirtoajossa     

Onko se kuitenki niin että jos lohkolla maalaji vaihtuu kevyempään ja siellä muokkaus tulee hieman syvempään, niin orastuu kuitenkin nopeemmin???

Hommaa tasojyrsimen niin alkaa tulla tasaista kylvöpohjaa tasasyvyyteen. Sitten tietysti kylvökone samaan jonoon, niin saa kylvää koko koneen leveydeltä samalla tavalla muokattuun maahan.

Multiva ja kaikki nykyiset pyörä-äkeet muokka tasan siihen syvyyteen kuin ne on säädetty, siis suhteessa pyöriin. Kun traktorin ja sitä mukaa äkeen keskilohkon telistö painuu maan pehmeyden johdosta niin toki tallaamattomaan nähden työsyvyys muuttuu. Ihan maalaisjärjellä voi tajuta että pehmeässä se kiekkokone menee alle sen äestyssyvyyden koska maa ei tarjoa vastusta riittävästi eli ongelma on lähinnä kylvimessä eikä äestyksessä kuten kylmis yrittää uskotella. Pehmeässä on aivan sama onko se siemen 2 tai 4 cm, se itää kuitenkin, kovassa muokatussa savikossa ei mikään idä alle 4 cm. Kylvön säädöt tehdään aina kovimman maan mukaan (savi eri muodoissaan ) koska kevyemmissä maissa riittää aina kosteus ja sillä kylvösyvyydellä ei ole juurikaan merkitystä itämisen kannalta. Oraiden pintaantulo mahdollisimman nopeasti verrattuna naapureihin ei ole oleellista vaan se millaisen alun taimi saa ravinteiden oton kannalta. Olen äestänyt maita laidasta laitaan ja lohkoja joilta löytyy maalajeja lähes koko Suomen tarjoama kirjo eikä vielä ole tullut vastaan lohkoa jossa äestyssyvyys olisi nykyaikaisella äkeellä oleellisesti muuttunut niin että se olisi kasvin kannalta oleellisesti itämiseeen mitään vaikuttanut.  Hyvä kylvöpohja tehdään syksyllä, olipa muokkaustapa mikä tahansa tai vaikka suorakylvö. On totta että äesmies on se muokattun viljelytapaan liittyen kevättöiden tärkein linkki mutta jos kylväjälle on tärkeämpää radion kuuntelu kuin työn tekeminen ei sillä äestykselläkään mitään merkitystä ole, hyvä kylvöpohja menee hukkan kun kylväjä viisveisaa mitä takana tapahtuu, kunhan säiliöt tyhjenee ja hehtaareja kertyy mahdollisimman nopsaan tahtiin ja lopulta epäonnistumiset voi laittaa joko äesvalmistajien tai äestäjien piikkiin. Jännää on se miten kylvöä aina mainostetaan, kylvökoneita aina vertaillaan ja siitä hehkutetaan että kylvin niin ja niin paljon ja kuitenkin orastumisen kannalta se kylvö on kaikista vähäpätöisin homma, tietysti tarvi kylvää jotta jotain tulee mutta kaikki hyvän itämisen ja taimiston kannalta merkittävä on tehty jo ennen kylväjää.

En mää oo jaksanu kiinnittää paljon huomiota kuinka syvällä se karhi siellä kulkee
Mahdollisimman vähällä raapimisella kovilla mailla tietenkin niin säästyy karhi ja traktori. Nevalla menee missä menee, niillä on monesti kylläkin rullakarhi käytössä.

Heinä kasvaa aina kun se vaan painetaan maahan jyrällä. Kaura kasvaa aivan tarpeeksi hyvin pintalevityksellä ja karhimultauksella.

hyvää yhteenvetoa.

kyl mää saan ainakin omilla savikoillani tasasemmat oraat lautasmuokattuun tai kultivoituun kuin kynnettyyn. siksi suosin niitä. myös kevätkosteus on jotenkin pidempään turvassa.

alueella on nytkin paljon epätasaisia oraita kynnöksillä (jotka toki tämän sateen jälkeen tasoittuu). toki kyntämistäkin on niin erilaista ja savimaita myös.. huono kyntö kapiseen saveen syksyllä ni vaikee on tosiaan keväällä korjata millään vempeleellä.

siihen yhdyn, että rapidilla apulanta jää liian pintaan. jos laittaa syvälle ni mustaa nousee ja muokkauspohjan tasaisuus saa kyytiä.

Onko se kuitenki niin että jos lohkolla maalaji vaihtuu kevyempään ja siellä muokkaus tulee hieman syvempään, niin orastuu kuitenkin nopeemmin???

Keveillä mailla tuuma on pienin mittayksikkö.

Onneksi aitosavea on vain 3-4% pelloista. Se on niin vähän että en viitsi edes yrittää saada niitä paikkoja kasvamaan  Sato noissa kohdissa on aina puolet siitä mitä muuten tulee. Eli jos savikohdasta tulee vaikka 3 tonnia/ha niin vierestä tulee 6 tonnia samoilla säädöillä ja panostuksilla.

kyl mää saan ainakin omilla savikoillani tasasemmat oraat lautasmuokattuun tai kultivoituun kuin kynnettyyn. siksi suosin niitä. myös kevätkosteus on jotenkin pidempään turvassa.

Kultivoidussa muutenkin riittää kuivana kasvukautena paremmin kosteutta kuin kynnetyssä tai jo alkutilanteeltaan täysin mahdottomassa, kyntöauroilla tehdyssä loukikossa. Kunnon kevytmuokkari jättää savilla lähes aina myös kynnettyä tasaisemman jäljen, joten kevätkosteus on tasaisemmalla korkeudella ja tasaisen, matalan kylvöalustan tekeminen on helpompaa. Jos kynnetyllä on korkeuseroa viilunharjalta viilujen välin vaikkapa kymmenen senttiä, niin eikö silloin pitäisi äestyssyvyyden olla vähintään viisi senttiä ennen kuin edes voi kuvitella saavansa tasaisen alustan.

Millaisia eroja Kylmis & kumpp. tässä nyt kritisoi? Tuo mitä edellä on sanottu kevyemmistä maista tai kohdista pitää täysin paikkaansa. Niillä muokkaus- ja kylvösyydellä ole ei niin suurta merkitystä kuin savilla. 

Onko se kuitenki niin että jos lohkolla maalaji vaihtuu kevyempään ja siellä muokkaus tulee hieman syvempään, niin orastuu kuitenkin nopeemmin???

Kyllä se näin tahtoo olla.

Minun mielestäni pehmeissä paikoissa äes lähtee uppoamaan leveästä rengastuksesta huolimatta. Äestä ei voi säätää yksiselitteisesti kovimman maalajin mukaan, koska se kovin maalaji voi olla niin tiukkaa, että edes Multiva ei siihen tahdo purra. Sama ongelma tulee rapidin kanssa, että jos kovassa paikassa lisäät syvyyttä, tavoitellessasi siemeniä syvemmälle, niin se kolahtaa pahasti lohkon pehmeämmillä osilla. Minä en enää kylvinkonetta pahemmin säätele, vaan keskityn esimuokkauksen laadukkaaseen tekemiseen. Kylvinkoneessa asetus yleensä 6-8, vastaten 3-5cm. Rypsi 6:sta, ohra, vehnä 7:aa ja kaura 8:a. Jos äestyksen saa kohdilleen, niin kylvöjälki on hyvää. Silloin kun molemmat säiliöt ovat ihan lopussa, huomaa, että siemenet ei mene ihan vaon pohjalle. Ainoat poikkeukset noihin perussäätöihin teen pehmeissä paikoissa eli konetta hiukan nostatetaan, kun kone painuu tai vannas lähtee uppoamaan.

Tuo vastapaine teoria ansaitsee pari sanaa. Olen samaa mieltä, että maalaji vaikuttaa vantaan uppoamiseen. Tuo ei ole pelkästään kiekkovantaan tai kylvinkonemerkin ominaisuus vaan sama ongelma tulee laahavantaallakin, jos se on oikeaoppisesti viritetty kovalle savelle. Minulla ei ole enää mielikuvia asiasta, mutta kollegani vaihtoi kokeilun jälkeen laahavannaskoneen pois sillä perusteella, että hän ei saa sitä järkeviin säätöihin, kun pehmeissä paikoissa vannas jaksaa upota liian syvälle. Paremmin säädöissään pysyvä kiekkokone oli hänen mielestään parempi. Ehkä tässäkin tapauksessa äestys ei ollut kohdillaan vaan olisi pitänyt mennä enemmän pinnasta, jotta vantaalla ei olisi ollut mahdollisuutta upota niin helposti.

Kaikesta huolimatta ihmettelen, että äkeen muokkauksen valvontaan ei ole lähdetty kehittämään parempaa tekniikkaa. Edelleen olen sitä mieltä, että Tume oli aikoinaan oikeilla jäljillä, kun kehitti sen äkeen korkeudensäätöön vaikuttavan rullan. En minä lähde siitä kiistelemään, jos joku on sitä mieltä, että ilmoitusluontoisesti voi todeta, että äes ei voi upota. Eihän kimalainenkaan voi kai lentää. Joka äijä tietää itse parhaiten omat peltolohkonsa ja myös ne tarpeet joita vaikka äestyksessä tarvitaan. Se kai lienee sanomattakin selvää, että kylmis tutkii miten hän äestää ja tonkii rapidin kylvöjälkeä lohkokohtaisesti vähintäänkin riittävästi. Se on myönnettävä, että olen tietyissä asioissa perfektionisti ja täydellisyyden tavoittelija, mutta ei siitä sen enempää

Pehmeitä maita on esimerkiksi erittäin ruokamultaisia savikoita, joissa maan käsittely kuivattaa muokkauskerroksen herkästi. Kaikki pehmeät maat eivät ole helposti idättävää kukkamultaa, joten kevätmuokkaus ei saa sellaisillakaan lohkoilla epäonnistua. Näitä maalajeja ja niiden käyttäytymistä on vaikea tässä kuvailla, enkä tiedä onko se edes tarpeellista.

Nyt kun Väderstad on tuonut äkeeseen control työsyvyyden säädön, niin ehkä tulevina vuosina myös autocheck ja autopilot lisätään siihen. Sitten minulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa Multiva siihen

Äkeeseen pitäisi laittaa telat 

Tai ponttoonit.