Huojennettu SPV ei lisää yhtään puukauppaa. Mun mielestäni metsätilojen sukupolvenvaihdokseen on aika mahdoton keksiä sellaista verotusta, mikä tuntuisi kaikkien mielestä oikeudenmukaiselta. Ongelma on jo yksistään siinä kiinteistössä ja sen tuottomahdollisuuksissa. Jos ei sieltä ole kovin isoja tuloja odotettavissa, niin tuskin se lähisukua suuremmin kiinnostaa. Verotuksen suhteen pitäisi tehdä kokonaisvaltainen linjaus, joka tukee yleisellä tasolla metsien käytön tehostumista. Ratkaisu voisi olla metsätilan myyntituoton verovapaan osuuden kasvattaminen. Kun metsän myynti olisi myyjälle edullista, niin se saattaisi laittaa ratkaisuja liikkeelle. Joko sukulaiset kiinnostuvat tai myydään ulkopuolisille. Se joka ostaa, joutuu maksamaan tilasta (paljon) ja silloin kun joutuu jostain maksamaan, niin on yleensä kiinnostunut siitä omaisuudesta ja sen hoitamisesta. Puun myynti aktivoituisi sitä kautta.
samaa mieltä....metsät pitäisi saada kaupalla (ml spv) siirtymään jatkajalle. Ostaja on aina perillistä halukkaampi pitämään huolta metsästä ja odottaa siitä myös tuottoa. Samalla metsätilat voivat kasvaa, kun taas perintötilat usein jaetaan. Verohuojennukset edesauttaisivat tätä kehitystä.
viitisen vuotta sitten oli käytössä 50/25% verovapaa osuus puunmyyntitulosta. Tästä jaksosta joku talousviisas voisi varmaan tutkia lopullista verotulojen kertymää. Raakapuun matala hinta ja siitä saatava vero lienee suhteessa olematon, jos sitä verrataan metsäteollisuuden maksamiin veroihin, työllistämisestä, energiasta ja vientituloista saatavaan hyötyyn.
Metsäverotuksessa kannattaisi mieluummin harkita uuden veron sijasta entisten alentamista, silloin myös verokohtelu olisi oikeudenmukaisempaa. Samalla alkava biotalous saisi piristysruiskeen, joka varmistaisi raaka-aineen saatavuutta pidemmässä juoksussa.