Tiedän hyvin Osaran aukeat googlaamattakin. En ole itse käynyt mutta nähnyt satoja sieltä eri paikoista otettuja kuvia. Puuta tosiaankin pukkaan iin että hirvittää.

O.K.

Eikös muuten näillä Osaran aukeilla makseltu niitä sotakorvauksie, että ei niitä ihan huvin vuoksia hakkaeltu ja kun vielä muistaa että siihen aekaan se työ oli mies- ja hevosvaltaesta touhuo, nii oha se työllistäny ja tuonu hyvinvoetie, paetti pohojosen perreille niin myös niile etelän lentojätkille.

Se vaen nykyajan immeisillä (joskus jopa mullaki) unehtummaan ne perimmäeset kysymykset, kuten esimerkiksi se että millon ja miksi.

Ilimeisesti niitä kuulusie Osaran aukeita, joesta vaahottiin aekoenaan ja joessa on  nyt puuta niin saatanasti.

Kaksi näkemystä Osarasta ja aukosta

http://www.mehta.fi/fi/sampsa1
http://www.anna-kaisa.net/osarankartano.htm

Eikös muuten näillä Osaran aukeilla makseltu niitä sotakorvauksie, että ei niitä ihan huvin vuoksia hakkaeltu ja kun vielä muistaa että siihen aekaan se työ oli mies- ja hevosvaltaesta touhuo, nii oha se työllistäny ja tuonu hyvinvoetie, paetti pohojosen perreille niin myös niile etelän lentojätkille.

Se vaen nykyajan immeisillä (joskus jopa mullaki) unehtummaan ne perimmäeset kysymykset, kuten esimerkiksi se että millon ja miksi.

Joo sotakorvauksiahan niillä Osaran hakkuilla maksettiin ja hankittiin raaka-ainetta Lapin puunjalostusteollisuudelle. Ei ollut ihan pieni savotta.

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 23.01.08 - klo:09:33

Eikös muuten näillä Osaran aukeilla makseltu niitä sotakorvauksie, että ei niitä ihan huvin vuoksia hakkaeltu ja kun vielä muistaa että siihen aekaan se työ oli mies- ja hevosvaltaesta touhuo, nii oha se työllistäny ja tuonu hyvinvoetie, paetti pohojosen perreille niin myös niile etelän lentojätkille.

Se vaen nykyajan immeisillä (joskus jopa mullaki) unehtummaan ne perimmäeset kysymykset, kuten esimerkiksi se että millon ja miksi.

Joo sotakorvauksiahan niillä Osaran hakkuilla maksettiin ja hankittiin raaka-ainetta Lapin puunjalostusteollisuudelle. Ei ollut ihan pieni savotta.

  Kuinkahan tuon sotakorvauksen kans oli. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan 18. 09.1952. Taitaa varsinaiset Osaran aukeet olla sen jälkeen tulleita.

Tälläistä löytyy keskusteluista netissä "Lapin radio". Pitäisköhän itte lähtee kahtomaan 
mikä on totuus ?

Osaran aukeiden huima kasvu
Julkaistu To, 07/06/2007 - 14:51 Sallainen (nimimerkki)

Osaran aukeiden huima kasvu on pötypuhetta.
Tien vieret kasvavat hyvinkin, voimakkaan lannoituksen avulla, mutta menkääpä sisämaahan...!!!!
Ja mistä lappilainen edes tietää, mikä ja missä on Osaran aukeat?

Metsä ei tosiaankaan kasva yhdessä yössä.
Kuljeskelen lähes kuukausittain ohi Osaran aikoihin, 50-luvulla hakattujen alueiden, joilla ei käytännössä edelleenkään kasva mitään. Parinkymmenen metrin välein maastossa törröttää kärsivän näköisiä mäntyjä, joista osa on kuollut pystyyn.
Taimikoiden perustamiskustannukset ovat aurauksineen ja toistuvine istutuksineen ylittäneet reippaasti hakkuun tuotot. Ilman valtion runsaskätisiä avustuksia "tehometsätalous" kaatuisikin omaan mahdottomuuteensa.
- Nyt on sitten taas kehitteillä erillaisia tukimuotoja metsän omistajille.
- - Pöljän hommaa!

Esim Susivaaralla, josta suuren aukon hakkaaminen aloitettiin, kasvaa puoli vuosisataa myöhemmin hädintuskin nelimetristä pusikkoa.
Alueelle luontaisesti syntyneet koivut ja kuuset hävitettiin useaan kertaan, koska metsän haluttiin uudistuvan männylle. Lopulta luonnontainten annettiin kasvaa, mutta käsittelyn jäljiltä jokaisen kuusen tyvellä on mutka.

Et myöskään ole tainnut kuulla mainituilla Osaran aukean metsästysalueilla tapahtuneesta metsälintukadosta, jonka johdosta mm. metsot, koppelot ja teeret ovat edelleenkin rauhoitettuna.

Avohakkuita tehdään edelleenkin! Ne vain eivät ole sen näköisiä, koska eivät sijaitse enää valtion tai yhteismetsän laajoilla pinta-aloilla, vaan yksityisillä tiloilla

Tutustukaa asioihin, älkääkä höpötelkö joutavia!
Joku saattaa vieläpä uskoa!
Lappilainen on herkkä ihminen ;-))

Kannattaa käydä
Julkaistu Ti, 05/06/2007 - 20:10 Anonyymi (nimimerkki)

Kannattaa käydä katselemassa joskus niitä "metsiä". Saattaa silmät aueta.

Sellupeltoja ja silmänkantamattomia raakoja hakkuita, periaatteena näyttää olevan vetäytymistä edeltävä poltetun maan taktiikka.

Surullista ja ankeaa, revittyä maisemaa sadoin kilometrein.

Käsittämätöntä miten lappilaisia huijataan vuosikymmen toisensa jälkeen ja nämä onnettomat vain nuolevat kiusaajansa saapasta.

Ainakaan yrityksen puutteesta sinua ei voi moittia.

Nuo ekometsänhoitajien ja netin foorumeiden jutut ei oikein vakuuta.

Ainakaan yrityksen puutteesta sinua ei voi moittia.

Nuo ekometsänhoitajien ja netin foorumeiden jutut ei oikein vakuuta.

  Mikä on totuus. Jos metsät on hakattu -50 luvun alussa ja nyt saa 1-2 kuitupuuta. Onko näin?   Meilläpäin pitää maksaa motokuskille tuntipalkkaa että suostuu sellaiseen savottaan

Ei muuta kun pirssin keola sula-aekaan tänne, minä voen käyvä näyttämässä, Susivaaraan ei oo mahotonta matkaa.

Saattapihan olla, että tuo on jo tänne linkitetty, vaen laetampa kuitennii....

http://www.maatilan.pirkka.fi/mp4_01/otsikko18.htm

Saattapihan olla, että tuo on jo tänne linkitetty, vaen laetampa kuitennii....

http://www.maatilan.pirkka.fi/mp4_01/otsikko18.htm

Joo tuo sivusto on löytynyt Googlella. Jos etsitään ko. asiasta todisteita netistä, enemmän löytyy kertomuksia uudistumisen onnistumisesta kuin epäonnistumisesta. Metsästäjät kertovat omilla foorumeillaan kanalintujen, kuten metson palanneet ko. alueelle.

Sepelle sen verran että ko. alue on niin suuri ja paljon erilaista maastoa, että sieltä löytyy kaikenlaista aineistoa sitä etsivälle. Joillakin karuilla alueilla uudistuminen on ollut heikkoa, paremmilla alueilla taimikkoa alkoi pukata nopeasti hakkuun jälkeen. Karuimpia alueita ei edes hakattaisi nykyoppien mukaan toimittaessa. Kokonaisuutta arvioiden, metsä on uudistunut hyvin.

Noissa ekometsänhoitajien jutuissa on muutamia paradokseja. Väittävät uudistusalalla jopa luontaisen uusiutumisen olevan heikkoa ja samaan hengenvetoon väittävät että alikasvosta syntyisi metsää harventamalla ilman uudistamista ja maanmuokkausta. Kaikkien tutkimusten mukaan voimakas maanmuokkaus edistää uudistumista. Kasvatuskelpoista alikasvosta yleensäkin syntyy heikosti, joten nykymetsänhoidossa ollaan luovuttu suojuspuuhakkuusta. Ko. menetelmässä kuusikko harvennetaan harvaksi ennen päätehakkuuta, siinä toivossa että alikasvosta syntyisi. Jättöpuut toimivat hallasuojana. On todettu ettei alikasvosta muodostu riittävästi.

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 23.01.08 - klo:20:25

Saattapihan olla, että tuo on jo tänne linkitetty, vaen laetampa kuitennii....

http://www.maatilan.pirkka.fi/mp4_01/otsikko18.htm

Joo tuo sivusto on löytynyt Googlella. Jos etsitään ko. asiasta todisteita netistä, enemmän löytyy kertomuksia uudistumisen onnistumisesta kuin epäonnistumisesta. Metsästäjät kertovat omilla foorumeillaan kanalintujen, kuten metson palanneet ko. alueelle.

Sepelle sen verran että ko. alue on niin suuri ja paljon erilaista maastoa, että sieltä löytyy kaikenlaista aineistoa sitä etsivälle. Joillakin karuilla alueilla uudistuminen on ollut heikkoa, paremmilla alueilla taimikkoa alkoi pukata nopeasti hakkuun jälkeen. Karuimpia alueita ei edes hakattaisi nykyoppien mukaan toimittaessa. Kokonaisuutta arvioiden, metsä on uudistunut hyvin.

Osaran metsät sijaitsevat lähempänä Oulua kuin kemijärveä. Enso onkin lopettamassa Kemijärven ja siirtää tuotannon Ouluun. Enson toiminta on hyvin järkevää.

Jotta Suomi pystyy täyttämään Pekkarisen 38% bioenergiavaatimuksen, pitää Lappi laittaa täyteen altaita. Se onkin ainoa tapa matkailun lisäksi, millä Lappi tuottaa jotain hyötyä Isänmaamme hyväksi.

Kahteleppa vasite karttaa, nii huomaat kuinka laajat mehtäpintalat on Kemijärven ympäristössä. Piirrä vaekka harpilla semmonen saan kilometrin sätteellä oleva ympyrä. Ja tekase sitte sama assie Oulun kohalla, huomaakko mittää erova?

Lapin huppaeluelinkeino on loppujen lopuksi melekolaella luontova rasittavvaa touhuo, ihime kun ei oo viherpiipertäjät asijaan puuttunu. Nehä toemii pikemminki päenvastoen ja ite pörräävät lentokonneilla että savu persiestä lentää... tuon allashomman jätän ommaan arvoosa, kun et kuiteskaa ossaa/ällyä hävetä.

Kahteleppa vasite karttaa, nii huomaat kuinka laajat mehtäpintalat on Kemijärven ympäristössä. Piirrä vaekka harpilla semmonen saan kilometrin sätteellä oleva ympyrä. Ja tekase sitte sama assie Oulun kohalla, huomaakko mittää erova?

Lapin huppaeluelinkeino on loppujen lopuksi melekolaella luontova rasittavvaa touhuo, ihime kun ei oo viherpiipertäjät asijaan puuttunu. Nehä toemii pikemminki päenvastoen ja ite pörräävät lentokonneilla että savu persiestä lentää... tuon allashomman jätän ommaan arvoosa, kun et kuiteskaa ossaa/ällyä hävetä.

Ei kemijärven ympärillä ole muuta kuin risukkoja, joiden korjaaminen kaksimetrisestä hangesta teollisuuden käyttöön on  järjetöntä. 

Saksalaiset hävittivät Lapin, uudelleenrakentaminen oli suuri virhe.

 

Saksalaiset hävittivät Lapin, uudelleenrakentaminen oli suuri virhe.
[/quote]

Johan on järjetön kommentti.

sarjassamme Kokkoomus-vastuuta koko suomesta...