Aina maailmalla törmää henkilöihin, joiden pitää asioissa asettua poikkiteloin, vaikka he itsekin tietäisivät olevansa väärässä. He saavat tästä "voimallistumisen" tunteen eli kokevat olevansa olemassa, kokevat voivansa vaikuttaa ja hallita ympärillä olevaa maailmaa ja ihmisiä. He nauttivat saadessaan toiset ärsyyntymään. Ja auta armias jos joku ei menekään hänen mielensä kulloistenkin oikkujen mukaan...
Yksi syy Hesasta pois hakeutumiseeni on juuri tämän tyyppiten ihmisten määrä. Eri puolilla maata töissä olleena huomio on kiinnittynyt siihen, että tällaisen käyttäytymisen määrä aikalailla kyllä korreloi positiivisesti sen kanssa miten "kateusideologinen" (sosialidemokraattinen) paikkakunta on.
Hyvin tyypillinen esimerkki tästä on liikenteessä tientukkona köröttelijät - mutta kun ohi yrittää niin kyllä silloi ohitettavaltakin vauhtia läytyy: "MInä minä minä määrään miten täällä ajetaan". Tällaista esiintyy erityisesti yksiajorataisilla Helsingin ulosmenoteillä sekä Jyväskylän ja Tampereen ympäristöissä.
Täällä keskusteluissa vaikuttaisi eräällä osallistujalla (Se****us) olevan tälläisiä "olen olemassa, olen olemassa, olen olemassa kun saan toiset ärsyyntymään" piirtreitä.
Mutta se ei juurikaan haittaa että tällaisia on näillä keskustelupalstoilla, vaan se, että tällaisia on johtavissa virkamiehissä ja poliitikoissa (...ja paljonko näitä on taustavaikuttajina esim. maaseudun tietoliikenneasioita linjattaessa? : -\ ). Niin ja olipa tuossa taannoin "hiukka" tämän kaltainen pääminsterikin... jaa-a'... mitäs puoluetta se nyt olikaan...