Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jauheista rehua on aina ollut. Mielestäni jotain seulaa käytettiin tehtaalla ennen. Raaka-ainepohjasta kiinni ja kaikki erät ei ole samanlaisia.
Aika paljon roboja on käytetty romuiksi 4-5 vuodessa. Väriin katsomatta...
10 v. sitten noiden käyttöajaksi laskettiin 7 vuotta.
Tuolla laskuopilla kaikkien robottien pitäisi Suomessa olla vuosimallia 2010 tai uudempia. Mitä minä en kyllä usko.
Varaosien saatavuudesta voi varmaan olla ihan samaa mieltä.
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.
En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.
Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.
Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008, ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.
Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....
Onko tuo 400 sitten verrattuna asemanavetoihin vai kaikkiin muihin navetoihin, ja entä jos asemalla lypsää 3 kertaa päivässä? 
Robotin lisäongelma on se, että se mahdollistaa kyllä "terapialaidunnuksen" joten kuten, mutta tehokas, usein lohkoa vaihtava laidunnus josta saadaan taloudellista hyötyä verrattuna säilörehuruokintaan, on kyllä aika utopiaa.
https://www.farmit.net/lypsylehma/2017/03/31/keskituotos-vuosi-vuodelta-lahempana-kymppitonniaNoin 600 kg näyttää olevan ero 2 kertaa päivässä lypsyyn.
^ kiitos näkemyksestäsi. Hyvä että teidän tapauksessa robottilypsynhuollot ovat jääneet siihen noin 10000 € huoltopakettiin, monilla vaan jo noin viiden vuoden kuluttua hajoaa jotain tosi kallista, jonka varaosakustannus voi olla 5000-10000 euroa, ja ylimääräiset huoltokulut päälle. Hyvällä tuurilla homman pitäisikin mennä niin että pelkkä vuosittaiseen huoltopakettiin kuuluvalla summalla selviäisi vuodesta toiseen, mutta joillakin todellisuus on sitten muuta. Pidän tätä vaan liian isona riskinä sen lisäksi että pelkästään tähän alaan investoiminen on iso riski.
En väitä että asemalypsy olisi parempi vaihtoehto, sanotaanko niin että kummassakin lypsytavassa on puolensa ja heikkoutensa. Kullakin tilalla täytyy sitten puntaroida mikä sopii omaan pirtaan.
Tuo rehuntekoketju asia voi olla sellainen että on isäntiä joille se on tärkeääkin tärkeämpi eikä siinä haluta säästää, jos talosta löytyy lypsäjiä niin asemalypsy voi olla hyvä vaihtoehto ja siinä säästetty raha voidaan siirtää laadukkaaseen nurmentekoketjuun. Pidän aika tärkeänä tätäkin asiaa sillä jos rehunteossa onnistuu ja homma on jokseenkin mielekästä niin se vaikuttaa koko seuraavan vuoden tulokseen navetassa. Niinhän sitä sanotaan että rehunteossa tehdään tulevat maitotilit. Jokainen tietenkin itse tietää parhaiten että mikä on itselle sopiva toimintamalli, esim. ulkoistaa osan rehunteosta, jolloin pystyy konehankinnoista säästämään. On tutkittu että järkevä peltotöiden ulkoistaminen on edullisempaa kuin että omistaisi kaikki koneet itse. Yhteiskoneet olisi toinen hyvä vaihtoehto. Mutta näistä kaipais enemmän ihan oikeita laskelmia.
Rehuntekokoneet vuosimallia 2016 tai toisaalta 2008, ei kyllä vaikuta rehun laatuun kovin paljoa. Tietysti jos aletaan katsoa nopeutta ja tehokkuutta yms niin tietysti laitteistolla ja laitteistolla on eroa. Ja sillä onko se oma vai lainassa. Tilakohtainen juttu.
Toisaalta, jos nyt robottitiloilla tiedetään tuotettavan ainakin 400 litraa enemmän vuodessa maitoa lehmää kohti....
Mielipide laitteesta? Kestävyys,käytettävyys,ongelmia?
Tuollaiset järjestelmät pelaa yleensä kohtuullisesti paitsi jouluaattona, työhuippujen aikaan ja kun on juuri saanut puettua puvun päälle.
Eilen tuli 16 vuotta täyteen. Totaalihajoamisia ei oo ollu, lähinnä ketju lähtee välillä pois päältä. Cormallin apesekoitin syöttää tuota. Jako kellolla 8 kertaa vrk.
[/quote]
Kyllä ovat luokattoman huonoja automaattilaitteet kestämään
Traktorivaunuja vaan niin ei ole mitään vikaa missään kellään
Aloin oikein miettimään. 5 Sellaista tuli äkkiä mieleen, joilla on ollut automatisoitu kapea ruokintpöytä ja ovat uudisrakennuksen myötä siirtyneet leveään. Kukaan ei ole laittanut suurvisiiriä.
Tuollainen automatisoitu kapea ruokintapöytä tekee isännästä korvaamattoman.
Eläinmäärä lienee kasvanut samalla kaksin-viisinkertaiseksi?
Yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle. Todnäk. molemmissa leireissä on tehty virhevalintoja.
Siis muun kuin Sampo-rosenlewin?
Ei ole vastakkainasettelun aika ohi. Ei meijerissä, ei navetassa 😂
Eli noilla laskuopeilla 100 lehmällä vaunu kestää 15-20 vuotta hyvinkin ja jos tuohon 50 miljoonaan kiloon pääsee niin käytännössä navetan eliniän....
Käytännössä kai isoihin ei ole helppoakaan laittaa automatiikkaa. Mutta pienemmissä uskoisin että työtunteja ruokintaan menee automaatilla vähemmän.
Mielenkiintoista että Nettikoneen apevaunut on pääsääntöisesti noin6 v vanhoja. Ei vanhempia. Kauanko traktorivetoinen vaunu kestää? Tästä voisi tulkita että jos vaunu on uudempaan vaihdettu 6 v iässä niin on se konemyyjälle ainakin hyvä. Niihinkään tarvitaan yleensä veturikin.
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Mattoruokkija on ollut erittäin varma laite.Vikoja on keskimäärin 1/vuosi.
Eli auran vaijeri on kulutustavaraa,täytyy vaihtaa parinvuoden välein.
Ja kun aura muokattiin laakerimalliksi,se on ollu huoltovapaa.
Nousukuljetin on enemmän työllistävä.Siinä on 2 vikaa/vuosi.Ja molemmat on käyttäjästä johtuvia.Eli yritetään hiehoapetta jakaa liian nopeasti.
SähköSekos on ollu 3 vikaa 5vuoden aikana+terien vaihdot.
Eli itte pidän noita suht luotettavina.
Kyllä ovat luokattoman huonoja kestämään.😄 Traktorivaunuissa tahi vetokoneessa ei varmaan ole koskaan niin minkäänlaista vikaa.
Kertokaa nyt kiinteiden laitteiden, erityisesti mattoruokkijan vikatiheydestä. Mieluiten vain ne, jotka siis omistavat tai on omistaneet sellaisen.
Jännittäviä päivämääriä tulossa, arvauksia mikä tulee ekana tai missä järjestyksessä ?
Valion KIVImaito purkupäätös Å
Valion vesirajaan ampumispäätös sakot Å
Valion vesirajaan ampumisen korvauspäätös Å
Qsamo juuston konkurssi/saneerauspäätös Å
Valion jälkitili 2016 Å
Maidon hinnan nousu Å
Lisäsin vielä tuommosen pikkuseikan. Niin mäkin.
Jos laatu on samaa kuin Ikeassa, jätämme väliin..ei ehkä kannata edes kokeilla.
Se pitää ehkä koota itse. Hetkinen, mutta niinhän appeessakin tehdään!
LGG sydeemien myynnistä sen verta että, uudet keksinnöt on jo käytössä ja kohta aletaan niillä
trossata, sitte taas uutta ja entinen myydään. Tätä on se "Valion ylivoima" ?
Koskahan KKV kieltää kehitys&tutkimus yksikön Valiolta ?
Näkis vielä senkin. Hyvin on vielä pimennossa. Bakteeri, jonka ansiosta yhä useampi voi käyttää maitotuotteita ympäri maailman, on aika kova juttu edelleen. Jokainen kuka on eri mieltä, voi sen ilmaista.
Tällä rahoitetaan Riihimäen laitos. Ja todennäköisesti Riihimäen laitos antaa mahdollisuuden sulkea jonkun muun, esim. Mehutehtaan helsingistä ja jonkun muunkin. Eli sitä kautta hyötyä tuosta ehkä on omistajan kannalta.
