Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: trakpa - 20.09.13 - klo:19:44
-
Onko normaalia että muu vihreä kuolee, mutta ohdake ja nokkonen jää henkiin goldin jäljiltä? Annostus oli kuitenkin 4l Ha.
-
Tarvis varmaa oikolukee noi jutut enne ku painaa entterii. Eli MIKSI goldi ei tehoo?
-
Jotkut lyfosaatin keittäjät suosittelevat vieläkin suurempia määriä ohdakkeelle ja valvatille. Toki tuo goldi on vähän miestä väkevämpää litkua. Voipi olla, että tuommoinen ohdakkeen perkele alkaa valmistautumaan talviunille ja sen vuoksi ei niinkään kerää voimaa juureensa.
Toisaalta, oon testannu tuota glyfoa ohdakkeelle syysruiskutuksena ja isoilla ainemäärillä se on tappanut koko kasvin vaikka se ei heti lehdissä näykään. Ariane S tehoaa hyvin noihin rikkaruiskutuksessa kesällä.
-
Onko normaalia että muu vihreä kuolee, mutta ohdake ja nokkonen jää henkiin goldin jäljiltä? Annostus oli kuitenkin 4l Ha.
Todennäköisesti on normaalia, annostus oli vain liian pieni rikkayrteille. Juolaheinä kuolee pienelläkin annostuksella, mutta moni muu rikkakaksvi vaatii huomattavasti voimakkaamman annostuksen. Ohjeissa lienee lisätietoa määristä. Syksykin on ollut melkoisen poikkeuksellinen, siinäkin voi olla osasyy...
-
Argimarketin tuotteissa tavoitteena myydä sulle ens syksynä uudestaan samaa litkua. Pitää peltoihin pesämuna jäädä. :-\
-
Kyllä ne kuolee,mutta hitaasti.
Ei pidä hätäillä. ::)
-
Onko normaalia että muu vihreä kuolee, mutta ohdake ja nokkonen jää henkiin goldin jäljiltä? Annostus oli kuitenkin 4l Ha.
Kyllä se taitaa toimia ihan niin kuin luvataankin. Käyttöohjeen mukaan "Rikkayrtit:
(esim. leskenlehti, peltovalvatti, pelto-ohdake, peltopähkämö) käyttömäärä: 4,8–6,4 l/ha + 100–200 l/ha vettä". Joten ensi vuonna uudelleen jollain aineella, jos ei teho ollut riittävä.
-
Yleisin virhe on lantrata vettä liikaa.glyfoseoksen
väkevyys on ratkaiseva vaikutukselle!
Puhallinkoneella tullut ajettua 50-100l vettä+4l 360:stä
-
Tarvis varmaa oikolukee noi jutut enne ku painaa entterii. Eli MIKSI goldi ei tehoo?
Olishan sen voinut deletoida koko viestin ja kirjoittaa uudestaakin?
-
Mä ruiskutin 3 l/ha ja ohdakkeet kuolivat. Valvattia ei ole ollutkaan.
Johtuisiko siitä, että ruiskutin oikeaan aikaan ???
-
Omituista tuon nokkosen henkiin jääminen, olisikkohan ne olleet niin pieniä ja muun henän alla, että eivät joutuneet aineen kanssa tekemisiin ollenkaan. Innostuivat sitten kasvamaan kun tilaa tuli muiden kasvien kuollessa. Tämäntapaista olen itse jossakin havainnoinut.
-
3 viikkoa sitten ajettu sänki, kaikki mitä sillon oli vihreenä kuoli, mutta puskee jo uutta juolanlehteä yms höttentöttejä. Envision oli aine. 3l+ kiinnike. Aina on se pari muuttujaa kun ruuttailee.
-
Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse 8)
-
Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse 8)
Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?
-SS-
-
Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse 8)
Rikkakasvi joko kuolee glyfoon tai ei kuole. Ei se kasvunsa aikana pysty kehittämään mitään resistenssiä ko. myrkylle.
-
Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse 8)
Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?
-SS-
Tuo ei kyllä sitten voi toimia.
Tätä en viljelyn puolelta sano, vaan farmasian...
Kyllä se niin että 'liian suurta' annosta ei ole olemassa, iso annos tappaa kaiken mikä siihen yleensä voi kuolla.
Liian pieni annos taas voi säilyttää juuri ne kasvit joilla on edes osittainen vastustus kyky jalostumaan edelleen.
Jos vastustus kykyä muodostuu niin pitää vaihtaa ainetta suoraan ja tappaa kaikki vastustus kykyinen jollakin muulla aineella ja toivoa että se aikaisemman myrkyn vastustuskyky rikka kannalta katoaa samalla.
-
Se mitä itselle on kouluajoista jääny mieleen, niin puolta pienempiä annostuksia kutsuttiin rokotteiksi. Eli toimii, vaikkakin ei toivotulla tavalla.
-
Rokote olisi kasvin altistamista pienelle määrälle taudin aiheuttajaa. (heikennettynä tai kuolleena, vastustus kyvyn luomiseksi)
...sitä ei käsittääkseni ole viljelyssä harrastettu, en tiedä toimisiko.
Ruiskutukset vastaavat enemmän antibiotteja, joille vastustukyky muodostuu nimenomaan silloin kun esimerkiksi kuuria ei oteta loppuun, eli ei käytetä RIITTÄVÄÄ MÄÄRÄÄ tappamaan kaikkia 'taudinaiheuttajia', olivat ne sitten sieniä tai rikkakasveja... tai tuholaisia.
-
Niin, eli tässä tapauksessa glyfo on taudin aiheuttaja.
Uskoisin että ainakin rapsikuoriaisten ja muiden tuhohyönteisten kanssa toimii näin. Ei tappava annos antaa jonkinlaisen suojan. Kasvin elämänfilosofia ei ole ihan niin tuttua ??? ??? ??? Miksei toimeisi silläkin?
Tapettavan totuttaminen liian suureen annokseen taitanee olla mahdotonta. Ei siinä totu kuin kuolleena olemiseen. Ei hirvikään .308:iin ole tottunut. 8) 8) 8)
-
Niin, eli tässä tapauksessa glyfo on taudin aiheuttaja.
Uskoisin että ainakin rapsikuoriaisten ja muiden tuhohyönteisten kanssa toimii näin. Ei tappava annos antaa jonkinlaisen suojan. Kasvin elämänfilosofia ei ole ihan niin tuttua ??? ??? ??? Miksei toimeisi silläkin?
Tapettavan totuttaminen liian suureen annokseen taitanee olla mahdotonta. Ei siinä totu kuin kuolleena olemiseen. Ei hirvikään .308:iin ole tottunut. 8) 8) 8)
Ei hirvi tuommoiseen totu. Ihmettelee vaan, että kuka nyt häntä ilmakiväärillä kutittelee. ;D ;D ;D
-
Kyllä erikoisesti suorakylvön yhteydessä annetut melko alhaiset määrät saattavat vähitellen muodostaa kasvikantoja, jotka yhä paremmin kestävät glyfosaattia. Nämä yksilöt vain lisääntyvät ja herkemmät kannat kuolevat. Kyllä maailmalla ainakin on havaittu tätä glyfosaatille resistenssien kantojen muodostumista.
-
Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse 8)
Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?
-SS-
Tuon ovat aikoja sitten todenneet perunaa viljelevät.
-
itellä kans jäi glyfotettuun nurmipeltoon esim apilat, sekä piharatamot ihan selkeästi mutta vaikkapa juola kuoli ihan täysin mut pää asia kai etttä juola lähti eli apilat vihreenä ja muu kasvusto kuitenkin täysin ruskeaa
-
Kyllä se notta niin on et alle .400 kaliberisilla on turha hirviä sohia.
Kauriski suolistaa itse itsensä kun .470 NE:llä laitellaan sopivaan kohtaan :D
-
Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse 8)
Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?
-SS-
Tuon ovat aikoja sitten todenneet perunaa viljelevät.
Meinaatko nyt ihan tosissaan että jos joku ei isommalla annoksella aiemmin kuollut niin se on pienemmällä mennyt? Samalla aineella? Ei vaan millään mene aivosta läpi nyt tuollainen mahdollisuus, vaatii enemmän todisteita.
-
itellä kans jäi glyfotettuun nurmipeltoon esim apilat, sekä piharatamot ihan selkeästi mutta vaikkapa juola kuoli ihan täysin mut pää asia kai etttä juola lähti eli apilat vihreenä ja muu kasvusto kuitenkin täysin ruskeaa
Apilan olen säästänyt samoin monet vuodet, sopivalla annoksella ts. normiannoksella juolavehnä kuolee mutta apila jää. Eihän tuolla annoksella kuole valvattikaan, eikä moni muukaan rikkakasvi.
-
Voisiko jäniksille ja susille luoda resistenssin hauleja vastaan, jos niitä ammuttaisiin pikkuisen haulikolla joka päivä tai kuu ???
-
Mitä järkeä on yleensä yrittää glyfolla jahdata muita rikkakasveja kuin juolaa? Parempiakin aineita löytyy parempaan ruiskutusajankohtaan, eikä tarvitse läträtä älyttömillä litramäärillä.
-
Siinähän tämä monien rakastaman GMO-kasvienkin viljely perustuu, on geenimuuntelulla saatu aikaan viljelykasvi, joka ei ole moksiskaan, vaikka glyfoa ajetaan niskaan jopa pariin kolmeen kertaan kasvukaudessa 8) Se on sitten täysin toinen juttu, seisooko tuota mössöä syöneellä ennen pitkään muuta kuin järki ;D,
-
Mitä järkeä on yleensä yrittää glyfolla jahdata muita rikkakasveja kuin juolaa? Parempiakin aineita löytyy parempaan ruiskutusajankohtaan, eikä tarvitse läträtä älyttömillä litramäärillä.
Sitäpä sitä. Yllättävän monella tuntuu alla oleva taulukko ihan outo? Ei sillä 3-4 litralla 360:ä pitäsi sen enempää nokkosen kuin apilan kuollakkaan. Apilalla muistaakseni määrä oli 6l/ha. Joskus heinä-elokuulla vetäsee kesantomaahan tuon 8-10 litraa niin aika puhtaalta näyttää
(http://kasvinsuojelu.berner.fi/uploads/images/tuotteet/Ammattiaineet/rambo360tehotaulukko.png)
-
Täytyis varmaan täällä Suomessakin lisätä etikettiin ja korkkiin samat mikä tuolla Amerikoissakin lukee.
"Read and understand the entire label before opening this product."
-
Kyllä erikoisesti suorakylvön yhteydessä annetut melko alhaiset määrät saattavat vähitellen muodostaa kasvikantoja, jotka yhä paremmin kestävät glyfosaattia. Nämä yksilöt vain lisääntyvät ja herkemmät kannat kuolevat. Kyllä maailmalla ainakin on havaittu tätä glyfosaatille resistenssien kantojen muodostumista.
Tai enemminkin resistenssin muodostumista edesauttaa käsittelykertojen runsaus, perinteisen muokkaus menetelmän n. kerran viidessä vuodessa tehtävän torjunnan sijaan kun ajetaan pääsääntöisesti joka vuosi..
Joka käsittelyssä populaatio joutuu valintapaineen alaiseksi ja vaikka käyttömäärät nostettaisiin esim. kymmenen kertaiseksi voi joukossa olla yksilöitä jotka selviävät siitä.
-
Täytyis varmaan täällä Suomessakin lisätä etikettiin ja korkkiin samat mikä tuolla Amerikoissakin lukee.
"Read and understand the entire label before opening this product."
Etiketti pitäisi luetuttaa jo kauppahetkellä.
-
Mitä järkeä on yleensä yrittää glyfolla jahdata muita rikkakasveja kuin juolaa? Parempiakin aineita löytyy parempaan ruiskutusajankohtaan, eikä tarvitse läträtä älyttömillä litramäärillä.
Sitäpä sitä. Yllättävän monella tuntuu alla oleva taulukko ihan outo? Ei sillä 3-4 litralla 360:ä pitäsi sen enempää nokkosen kuin apilan kuollakkaan. Apilalla muistaakseni määrä oli 6l/ha. Joskus heinä-elokuulla vetäsee kesantomaahan tuon 8-10 litraa niin aika puhtaalta näyttää
(http://kasvinsuojelu.berner.fi/uploads/images/tuotteet/Ammattiaineet/rambo360tehotaulukko.png)
Lähes kaikki kasvit jotka vaatii 6-10l glyfoa, taintuisivat parilla litralla MCPA:ta :P
-
Huh, tulipa arveluistani aikamoinen keskustelu ! Vaikka siis käyttämäni analogia on vedenpitävä, jos ajatusta peilataan sitä vasten, miten jo nykyään kentällä aineita annostellaan myyntipakkauksien testeistä poikkeavasti. Ja kasitonnareita pukkaa silti.
Yhtä kaikki, tämä keskustelu osoittaa vain, että lopultakin melko tunteella ne ison tiedemiesjoukon kehittämät kasvinsuojeluaineet tuonne peltoon menevät.
Kela-korvaus pitänee huolen siitä, että harvoin me puolitamme esimerkiksi omia antibioottikuurejamme, kustannustehokkuuteen pyrkiessämme, mutta maailmalla sitäkin tehdään kovasti. Ja henkilökohtaisesti moni onkin huolissaan siitä asiasta, jos vaikka umpisuolenleikkaukseen joskus joutuu...sitten tuleekin sairaalabakteeri ja syö koko mahan pois....
-SS-
-
Eipä mullakaan ole tarkoitus tapaa glyfolla muuta kuin heinämäiset kasvit. Edullisempaa ja tehokkaampaa hoidella haitalliset kasvit pois kasvukaudella tarpeen mukaan. Rikkakasvien siemeniä löytyy loputtomasti...
-
Mitä järkeä on yleensä yrittää glyfolla jahdata muita rikkakasveja kuin juolaa? Parempiakin aineita löytyy parempaan ruiskutusajankohtaan, eikä tarvitse läträtä älyttömillä litramäärillä.
Sitäpä sitä. Yllättävän monella tuntuu alla oleva taulukko ihan outo? Ei sillä 3-4 litralla 360:ä pitäsi sen enempää nokkosen kuin apilan kuollakkaan. Apilalla muistaakseni määrä oli 6l/ha. Joskus heinä-elokuulla vetäsee kesantomaahan tuon 8-10 litraa niin aika puhtaalta näyttää
Lähes kaikki kasvit jotka vaatii 6-10l glyfoa, taintuisivat parilla litralla MCPA:ta :P
Toisaalta jos muutenkin ajaa sen glyfon sinne, ainakin 4l, niin ei se 2-6l lisäys juurikaan sitä mcpa kalliimmaksi tule... (taitaa 2l kohdalla olla vielä halvempi nopealla laskulla)
-
Monsanto itse varmaankin haluaisi käytettävän täysiä käyttömääriä:
tässä on se ongelma käytännön valintatilanteessa,
koska tätä ei tekisi mieli uskoa, koska
kyse on glyfosaatin valmistajan edusta, lähinnä.
"Monsanto and university weed scientists have also identified
specific common factors that are often present in areas where
glyphosate resistance has developed. These factors are:
•Limited or no crop rotation
•Limited or no tillage practices
•A high dependency on glyphosate alone or a limited use of other herbicides, and
•Reduced rates of glyphosate "
-SS-
-
Mitä järkeä on yleensä yrittää glyfolla jahdata muita rikkakasveja kuin juolaa? Parempiakin aineita löytyy parempaan ruiskutusajankohtaan, eikä tarvitse läträtä älyttömillä litramäärillä.
Sitäpä sitä. Yllättävän monella tuntuu alla oleva taulukko ihan outo? Ei sillä 3-4 litralla 360:ä pitäsi sen enempää nokkosen kuin apilan kuollakkaan. Apilalla muistaakseni määrä oli 6l/ha. Joskus heinä-elokuulla vetäsee kesantomaahan tuon 8-10 litraa niin aika puhtaalta näyttää
Lähes kaikki kasvit jotka vaatii 6-10l glyfoa, taintuisivat parilla litralla MCPA:ta :P
Toisaalta jos muutenkin ajaa sen glyfon sinne, ainakin 4l, niin ei se 2-6l lisäys juurikaan sitä mcpa kalliimmaksi tule... (taitaa 2l kohdalla olla vielä halvempi nopealla laskulla)
No ei laskennallisesti, mutta kun niitä rikkakasveja tulee siemenistä kuitenkin vaikka kuinka ruiskuttaisi sitä glyfosaattia, joten hyöty on mun mielestä kyseenalainen.
-
Ihan kasvinsujelukaupp.fi 360 glyfo on tehonu hyvin mulle tänä syksynä. 4l/ha + kiinite. Ruiskutettu n.3 viikkoa sitten.
-
Onko normaalia että muu vihreä kuolee, mutta ohdake ja nokkonen jää henkiin goldin jäljiltä? Annostus oli kuitenkin 4l Ha.
Tänään havaitsin, että mullakaan ei Gold ollut kunnolla tehonnut ; varsinkaan ruoppamailla. annostus oli 5 ltr/ha, mutta silti piti täydennysruiskuttaa. Jopa juolavehnä ei ollut ottanut nokkiinsa.
-
Minkälaista vettä olette käyttäneet?
-
Minkälaista vettä olette käyttäneet?
Märkää. Vesijohtovettä.
-
Onko normaalia että muu vihreä kuolee, mutta ohdake ja nokkonen jää henkiin goldin jäljiltä? Annostus oli kuitenkin 4l Ha.
Tänään havaitsin, että mullakaan ei Gold ollut kunnolla tehonnut ; varsinkaan ruoppamailla. annostus oli 5 ltr/ha, mutta silti piti täydennysruiskuttaa. Jopa juolavehnä ei ollut ottanut nokkiinsa.
Oliko noissa nyt vihertävissä juolavehnissä ihan varmasti kunnolla näkyvissä olevia, kasvavan vihreitä lehtiä silloin kun ruiskutit eikä sadetta tai tolkutonta kastetta tullut noin viiteen tuntiin ruiskutuken jälkeen? Sekin on mahdollista, että nyt vihertävä on kasvanut maanpinnalle asti vasta ruiskutuksen jälkeen. Jos tuo viiden litran annos ei ole tehonnut, niin minun mielestäni juolavehnän lehtiin ei ole osuttu tarpeeksi hyvin tai myrkky ei ole jäänyt lehdille. Siihen en oikein usko, että käytetty vesi olisi suurin syypää.
-
67 euron halpisglyfo tappo juolan ku raappahousut seksin.
Älkää suotta ostako sitä kallista kultaa. Rahat menee hukkaan.
-
67 euron halpisglyfo tappo juolan ku raappahousut seksin.
Älkää suotta ostako sitä kallista kultaa. Rahat menee hukkaan.
Jep... tuota ostaessa maksaa täysin tyhjästä ylimääräistä.
-
67 euron halpisglyfo tappo juolan ku raappahousut seksin.
Älkää suotta ostako sitä kallista kultaa. Rahat menee hukkaan.
Kyllä näin on. Ainakin jos ei tiedä ruiskutusveden laatua. Kovassa vedessä saattaa puolet glyfosaatista olla mennyt jo hukkaan, ennenkuin se pääsee edes ruiskusta pois.
Tämmöstähän tää on, tingataan kymppiä kahta kaupassa ja sitten pistetään puolet hukkaan.
-
Jo vuosia sitten lakkasin tuhlaamasta glyfoa syysruiskutuksiin, se kun ei vaikuta kuin talven ajan... Viljelykierto sellainen, että juolaan saa ruiskuttaa keskikesällä kun se on parhaassa kasvussa, on aikaa vielä vaikka uusia käsittely, jos tarpeen. Perään syysvilja tms. Vain tällä menetelmällä olen saanut juolaan kuriin.
-
Kovassa vedessä saattaa puolet glyfosaatista olla mennyt jo hukkaan, ennenkuin se pääsee edes ruiskusta pois.
Pikaliuskoilla mitattuna käyttämäni vesi on ruiskutukseen kelvotonta. Se on liian kovaa ja myös pH:ssa on paljon korjaamisen varaa. Mutta kyllä kaikki, tai ainakin käytännössä kaikki, joihin aineen pitäisi tehota ovat kuolleet. Joten asia ei ihan noin yksioikoinen ole. Joko suositellut ainemäärät ovat tolkuttomasti yläkanttiin tai jokin veden kovuutta aiheuttava ioni vaikuttaa aineen tehoon hyvin paljon ja joku ioni olemattoman vähän tai jokin muu syy ratkaisee tuloksen.
Voihan x-changea (tai mikä se nyt olikaan...) kokeilla, jos aineilla tehoa ei ole ollut. Mutta veikkain, että suurin osa huonoa tehoa ihmettelevistä hyötyisi enemmän valitsemalla ruiskutushetken paremmin kuin kaatamalla jotain ruiskun säiliöön.
-
jokin veden kovuutta aiheuttava ioni vaikuttaa aineen tehoon hyvin paljon ja joku ioni olemattoman vähän
Voihan x-changea (tai mikä se nyt olikaan...) kokeilla, jos aineilla tehoa ei ole ollut. Mutta veikkain, että suurin osa huonoa tehoa ihmettelevistä hyötyisi enemmän valitsemalla ruiskutushetken paremmin kuin kaatamalla jotain ruiskun säiliöön.
Tästä on tietoa ulkomailla rajattomasti. Siitä vain Pro agrian neuvojilta kyselemään jos ei itse halua etsiä tietoa muualta. Olisihan se aika ihmeellistä jos joku aine ulkomailla vaikuttaa, mutta Suomessa ei.
-
Ruiskutusvedestä voi lähettää näytteen esim. Viljavuuspalveluun, sieltä saa lausunnon, mitkä ominaisuudet ovat huonoja ruiskutusveden kannalta. Jo pH:n alentaminen saattaa auttaa.
-SS-
-
Jo vuosia sitten lakkasin tuhlaamasta glyfoa syysruiskutuksiin, se kun ei vaikuta kuin talven ajan... Viljelykierto sellainen, että juolaan saa ruiskuttaa keskikesällä kun se on parhaassa kasvussa, on aikaa vielä vaikka uusia käsittely, jos tarpeen. Perään syysvilja tms. Vain tällä menetelmällä olen saanut juolaan kuriin.
Kyllä syysruiskutuski tehoo,pitää vain muokata keväällä.Jos syksyllä kyntää dupatun,on sama kuin kaatais aineet lähiojaan 8)
Sitäpaipsi jos juolaa torjuu,voi käyttää purkinkyljes lukevia määriä 8)
-
Jo vuosia sitten lakkasin tuhlaamasta glyfoa syysruiskutuksiin, se kun ei vaikuta kuin talven ajan... Viljelykierto sellainen, että juolaan saa ruiskuttaa keskikesällä kun se on parhaassa kasvussa, on aikaa vielä vaikka uusia käsittely, jos tarpeen. Perään syysvilja tms. Vain tällä menetelmällä olen saanut juolaan kuriin.
Kyllä syysruiskutuski tehoo,pitää vain muokata keväällä.Jos syksyllä kyntää dupatun,on sama kuin kaatais aineet lähiojaan 8)
Sitäpaipsi jos juolaa torjuu,voi käyttää purkinkyljes lukevia määriä 8)
Miksei syksyllä ruiskutettua saa kyntää syksyllä :-\
-
Jo vuosia sitten lakkasin tuhlaamasta glyfoa syysruiskutuksiin, se kun ei vaikuta kuin talven ajan... Viljelykierto sellainen, että juolaan saa ruiskuttaa keskikesällä kun se on parhaassa kasvussa, on aikaa vielä vaikka uusia käsittely, jos tarpeen. Perään syysvilja tms. Vain tällä menetelmällä olen saanut juolaan kuriin.
Kyllä syysruiskutuski tehoo,pitää vain muokata keväällä.Jos syksyllä kyntää dupatun,on sama kuin kaatais aineet lähiojaan 8)
Sitäpaipsi jos juolaa torjuu,voi käyttää purkinkyljes lukevia määriä 8)
Miksei syksyllä ruiskutettua saa kyntää syksyllä :-\
Eihän sitä kukaan kiellä :P Se vain juola ei kuole niin hyvin kuin jos sen jättää keväälle.
-
Tottakai kuolee, kunhan malttaa odottaa että sen on kuollut ennen kuin kyntää ???
-
Mie varron aina sen kuukauden ennenkun isken aurat maahan.Tänä syksynä sita juolaa oli kyl ihan vitust :-[ :-[
-
Anteeks maalaisuuteni, mutta en ole koskaan kuullut jonkun tuhtaavan veden arvojen kanssa???
-
Vesi on riittävän hyvää jos ei heisimato mene suutinta tukkimaan. Nyt oli rangeria ja envisionia, katotaan onko kummankaa jäljillä enskesänä juolikasta. :o
-
jokin veden kovuutta aiheuttava ioni vaikuttaa aineen tehoon hyvin paljon ja joku ioni olemattoman vähän
Voihan x-changea (tai mikä se nyt olikaan...) kokeilla, jos aineilla tehoa ei ole ollut. Mutta veikkain, että suurin osa huonoa tehoa ihmettelevistä hyötyisi enemmän valitsemalla ruiskutushetken paremmin kuin kaatamalla jotain ruiskun säiliöön.
Tästä on tietoa ulkomailla rajattomasti. Siitä vain Pro agrian neuvojilta kyselemään jos ei itse halua etsiä tietoa muualta. Olisihan se aika ihmeellistä jos joku aine ulkomailla vaikuttaa, mutta Suomessa ei.
Varmasti löytyy tietoa ja tuloksia. Myös sellaisia, joissa aine ei ole vaikuttanut. Koska sillä ei ole ollut mahdollisuuksiakaan vaikuttaa. Jos alkaisin itse hakemaan, niin hakisin nimenomaan sitä, kuinka suuri veden kovuus ja emäksisyys alkaa haittaamaan käyttämiäni tehoaineita niin paljon, että sillä on käytännössä merkitystä. Pro rahastuksen neuvojien taso on niin vaihteleva, etten heihin aikaani tuhlaa tälläisessa asiassa. Jos olisi joku tarpeeksi tuttu, asiansa osaava sokerijuurikasneuvoja, niin hänen kanssaan aiheesta voisi jutella. Näyttelyissä xchangea tuovan firman vanhemman polven edustajilta tällä hetkellä todennäköisemmin saisi helpointen vastauksia.
-
Anteeks maalaisuuteni, mutta en ole koskaan kuullut jonkun tuhtaavan veden arvojen kanssa???
En ole minäkään kenenkään kuullut tuota ainetta käyttävän enkä purkkia muista kaupassa nähneeni, vaikka aine on ollut Suomen markkinoilla jo muutaman vuoden. Mutta tuttuhini ei kuulu sokerijuurikasta viljelevää, viimeisimmät kotkotukset kritiikittä käyttöönsä ottavaa ja ruiskuun kaikki mahdolliset aineet kaatavaa tehotäppäriä eikä myöskään viljelijää ....hmmmm.... löytisiköhän luonnostaan oikein emäksistä ja kovaa vettä kalkkikaivoksen vierestä?
-
A-market osaa tosiaan muuttaa "Kullan rahaksi". Maksaa ihan kiitettävästi.
Saa laillisia vähennyksiä :D
-
Maalajilla on merkitystä,multamaassa glyfon teho on heikko ,näin luki ennen roundupin käyttöohjeessa ja kyllä sen huomas omilla mailla.
Mitä enemmän humusta sitä heikompi teho.
Nykyajanpelloissa ei humusta juuri ole kun lantakin ajetaan lietteenä useimmiten.Lietelannan heikkous on juuri tuo humuspitoisuuden alhainen taso.
-
Pystyykö oikean muokkaus ajankohdan määrittämään lapiotestillä eli kun juolan juuret ovat tumman ruskeita vai riittääkö että on vähän vaaleaa ruskeaa..kokeilin tuossa vähän katella ja juuri tuon värisiä olivat ruiskutetut vertailuna ruiskuttamaton?
-
Pystyykö oikean muokkaus ajankohdan määrittämään lapiotestillä eli kun juolan juuret ovat tumman ruskeita vai riittääkö että on vähän vaaleaa ruskeaa..kokeilin tuossa vähän katella ja juuri tuon värisiä olivat ruiskutetut vertailuna ruiskuttamaton?
ruutauksesta on aikaa kulunut noin kuukausi
-
Goldi ei köyhille tehoa.