Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 08.02.14 - klo:13:16

Rehustuksen ollessa kunnossa, helpoin tapa nostaa keskituotosta on harjoittaa ankaraa karsintaa uudistuseläimissä alkaen vasikasta. Huonosti kasvavia ei kannata edes siementää.
Sitten toinen on, jos hieho ei ala herumaan kunnolla, niin nopeasti autoon. Nuorisoo pitäs olla aina reilusti.

Tuolla strategialla uudistus syö kaiken sen katteen, minkä lisääntynyt tuotanto antaa. Kaikki poikineet eläimet tulis pitää vähintään kaks laktaatiota, jotta ne maksais ittensä. Joskus toki joutuu poistaa todella surkeita tapauksia.

Eilisessä MaasTullissa oli pikku-uutinen, jonka mukaan tyttövasikan synnyttäminen nostaa tuotosta yli 500 kg verrattuna poikavasikan synnyttämiseen.. Tuo on ollut aina näkyvillä, mutta tuo 500 kg on jo PALJON 

Joku tällainenkin tekijä vaikuttaa siis aika paljon.

Eilisessä MaasTullissa oli pikku-uutinen, jonka mukaan tyttövasikan synnyttäminen nostaa tuotosta yli 500 kg verrattuna poikavasikan synnyttämiseen.. Tuo on ollut aina näkyvillä, mutta tuo 500 kg on jo PALJON 

Joku tällainenkin tekijä vaikuttaa siis aika paljon.

Sexattua? Mä taidan ottaa viimeisen laktaation keskiarvot sonnin ja lehmän synnyttäneistä erikseen.

Mitkähän muut asiat voivat vaikuttaa lehmien maitomääriin kuin ruokintaratkaisut? Meidän lehmillä rotu.
 65 lehmän karjassamme on 7 holsteinia. Jokainen näistä lypsää yli 11 000 kiloa. Loput lehmistämme on ay:ta ja vain harva pääsee yli 11 tuhannen tuotokseen. Uskon että ay:t voivat lypsää sen, mutta meidän navetassa se ei onnistu ihan helposti. Jalostusta on tehty ammatti-ihmisten toimesta jo vuosikymmeniä, mutta ay pysyy matalajalkaisena ja maitomäärät ei päätä huimaa.

Markun ja Karoliinan navetassa en nähnyt yhtään ay:ta. Onko niitä?
Jos on niin paljonko ne lypsävät? Pääsevätkö holsteinien tasolle kun rehustus ja olosuhteet ovat samat? Olisi mielenkiintoista kuulla.

Eli tähän voisi todeta että TOISET LEIKKII APPEELLA TOISET TUOTTAA MAITOA!

*** samaan voisi jatkaa, et toiset tukevat rehuteollisuutta ja toiset tekee tulosta

Lainaus käyttäjältä: mää vai - 08.02.14 - klo:12:08

Tuotos on meillä tolla tasolla poikimakertoja tosin 2,8 lehmiä about 50 kioskit ja paalia eteen. Keskipoikimakerta olisi mielestäni helppo nostaa ylemmäs, mutta uusia tulokkaita aina piisaa täysnäiseen navettaan. Virossakin isoilla tiloilla on useasti yli 10000 vuosituotokset ja Suomessakin on näitä ammattilaisia parinsadan lehmän kokoluokassa jotka yltää näihin tuotostasoihin. Kiinnostavaa onkin se, että mikä on todellinen maitotuotto-ruokintakustannus yleensä ape vs. erillisruokinnassa. Meillä rehutehdas vie reilun viidenneksen maitotilistä (laskelmaan sisältyy rehurahti mutta ei maidon tuotantotukea ja hinnat alv0) Pidän tätä suhdetta kohtuullisen kannattavana.
Tuotostasosta jos tinkii vaikka 3000kg niin silti tulee rehulasku, pienempi tosin mutta niin on maitotilikin.
Tähän liittyen täällä etelässä kun pelto maksaa liki 20t€/ha niin on aika itsestäänselvyys, että siitä pitää ottaa se vähintään 3-rehusatoa, eikä hömppäheinänviljelyyn ole varaa.

Hienoa! Pitäs käydä ottamassa oppia...otatko täysrehun pitkään samalta toimittajalta vai kilpailutatko usein? Väkirehutaso ei voi olla kovin korkea..

Meillä juttu on vähän niinkin, että kaikki tekijät pitäisi saada osaamaan ja tietämään. Ei mun osaaminen pitkälle riitä. Sama juttu on monella muullakin tilalla, jossa on enemmän kuin kaks tekijää.

Käytetään sitä pahamaineista benemilk red puolitiivistettä 7kg ja kaura/ohra seosta 7-8kg maksimi annoksena, eli vähemmän mitä proagria tai rehufirma neuvoo. Kilpailutuksesta ei voi tässä tapauksessa puhua kun on tuo 100%
osuuskauppa boikotti jatkunut kohta 6-vuotta. Pitoisuuksiin voi ainakin tällä hetkellä olla tyytyväinen: rasvaa 4,40-4,65 ja valk. 3,5-3,6
valkuaista

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 08.02.14 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 08.02.14 - klo:13:16

Rehustuksen ollessa kunnossa, helpoin tapa nostaa keskituotosta on harjoittaa ankaraa karsintaa uudistuseläimissä alkaen vasikasta. Huonosti kasvavia ei kannata edes siementää.
Sitten toinen on, jos hieho ei ala herumaan kunnolla, niin nopeasti autoon. Nuorisoo pitäs olla aina reilusti.

Tuolla strategialla uudistus syö kaiken sen katteen, minkä lisääntynyt tuotanto antaa. Kaikki poikineet eläimet tulis pitää vähintään kaks laktaatiota, jotta ne maksais ittensä. Joskus toki joutuu poistaa todella surkeita tapauksia.

Eilisessä MaasTullissa oli pikku-uutinen, jonka mukaan tyttövasikan synnyttäminen nostaa tuotosta yli 500 kg verrattuna poikavasikan synnyttämiseen.. Tuo on ollut aina näkyvillä, mutta tuo 500 kg on jo PALJON 

Joku tällainenkin tekijä vaikuttaa siis aika paljon.

Mielenkiintoista!

Tuotos on meillä tolla tasolla poikimakertoja tosin 2,8 lehmiä about 50 kioskit ja paalia eteen. Keskipoikimakerta olisi mielestäni helppo nostaa ylemmäs, mutta uusia tulokkaita aina piisaa täysnäiseen navettaan. Virossakin isoilla tiloilla on useasti yli 10000 vuosituotokset ja Suomessakin on näitä ammattilaisia parinsadan lehmän kokoluokassa jotka yltää näihin tuotostasoihin. Kiinnostavaa onkin se, että mikä on todellinen maitotuotto-ruokintakustannus yleensä ape vs. erillisruokinnassa. Meillä rehutehdas vie reilun viidenneksen maitotilistä (laskelmaan sisältyy rehurahti mutta ei maidon tuotantotukea ja hinnat alv0) Pidän tätä suhdetta kohtuullisen kannattavana.
Tuotostasosta jos tinkii vaikka 3000kg niin silti tulee rehulasku, pienempi tosin mutta niin on maitotilikin.
Tähän liittyen täällä etelässä kun pelto maksaa liki 20t€/ha niin on aika itsestäänselvyys, että siitä pitää ottaa se vähintään 3-rehusatoa, eikä hömppäheinänviljelyyn ole varaa.
[/quote]

Maidosta maksetaan tällä hetkellä melkoisen hyvä hinta ja sitä kannattaa tuottaa vaikka vähän kalliimmallakin rehustuksella. Meillä tehtiin jokin aika sitten prorahastuksen päivälaskelma ja taisi olla hieman alle 6 snt/l ostorehukustannus tällä hetkellä. Ei se ostorehun kustannus välttämättä nouse tuotettua maitomäärää kohden vaikka joutuukin käyttämään kalliimpia rehukomponentteja JOS eläimet pystyy sen hyödyntää. Epäilen aika paljon tuota erillisruokinnan optimoinnin toimivuutta kun eläin näyttää osaavan optimoida appeella itse syöntinsä... Rehutehtaiden propagandaa mun mielestä tuo ruokinnan "optimoimisella" saavutettu säästö rehukustannuksissa Kolme satoa ehdottomasti vielä näilläkin leveysasteilla otettava hyvillä lohkoilla olevista nurmista...

Meillä ainakin tuotettua maitomäärää rajoittaa eniten eläinaines. Liian paljon löytyy huonosti lypsävää porukkaa, mutta karsia ei vielä voi tässä vaiheessa. Vahingotkin tuntuu aina karsivan niitä parempia eläimiä pois. Tilat joilla eläinaines on hyvä on erittäin helppo tuottaa paljon ja tässä suhteessa kaikki ei ole lähellekään samassa tilanteessa. Vaikka annettaisiin mitä hyvänsä hokkuspokkus rehua niin huonosti tuottava ei lypsä hyvin... piste. Ihmettelin maatilan Pellervon jutussa isännän huonoja kokemuksia aperuokinnasta. Oli ollut ketoosia ja halvausta... Meillä on käynyt juuri päin vastoin. Hommassa on täytynyt olla jotain pahasti pielessä Mutta tässä näkee juuri sen että tiloilla on hyvin erilaisia "tarpeita" ruokinnassa eikä yhtä totuutta ole olemassa. Hyvä että homma saadaan toimimaan toivotulla tavalla

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 08.02.14 - klo:13:31

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 08.02.14 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 08.02.14 - klo:13:16

Rehustuksen ollessa kunnossa, helpoin tapa nostaa keskituotosta on harjoittaa ankaraa karsintaa uudistuseläimissä alkaen vasikasta. Huonosti kasvavia ei kannata edes siementää.
Sitten toinen on, jos hieho ei ala herumaan kunnolla, niin nopeasti autoon. Nuorisoo pitäs olla aina reilusti.

Tuolla strategialla uudistus syö kaiken sen katteen, minkä lisääntynyt tuotanto antaa. Kaikki poikineet eläimet tulis pitää vähintään kaks laktaatiota, jotta ne maksais ittensä. Joskus toki joutuu poistaa todella surkeita tapauksia.

Eilisessä MaasTullissa oli pikku-uutinen, jonka mukaan tyttövasikan synnyttäminen nostaa tuotosta yli 500 kg verrattuna poikavasikan synnyttämiseen.. Tuo on ollut aina näkyvillä, mutta tuo 500 kg on jo PALJON 

Joku tällainenkin tekijä vaikuttaa siis aika paljon.

Mielenkiintoista!

Sivulla 9

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 08.02.14 - klo:13:31

Eilisessä MaasTullissa oli pikku-uutinen, jonka mukaan tyttövasikan synnyttäminen nostaa tuotosta yli 500 kg verrattuna poikavasikan synnyttämiseen.. Tuo on ollut aina näkyvillä, mutta tuo 500 kg on jo PALJON 

Joku tällainenkin tekijä vaikuttaa siis aika paljon.

Sexattua? Mä taidan ottaa viimeisen laktaation keskiarvot sonnin ja lehmän synnyttäneistä erikseen.

Ammusta saa nuo kaikki Exceliin, mut en muista saiko sinne vasikan sukupuolenkin samalla.. sulla on niin paljon elukoita, että tuollaisen laskeminen voi jo kertoa totuuden.. Ota rodut kans erilleen jos rupeat laskemaan.

Tai laita karjanumero yyveenä, niin mä voin harrastaa yöllä 

Ei näissä asioissataida olla yhtä totuutta,karja on puhas musta.Ay.t on tietosesti poistettu. Ape ruokinta kokeiltiin ja varmaan siihen jossain vaiheessa siirrytäänkin jos ja kun ruokintaa automatisoidaan. Sitä vaan täytyy suunnitella hyvin ja edulliset komponentit ei ole haitaksi. onneksi tälläkin sivuilla on aperuokinnan ammattilaisia,tietää mistä kysyy neuvoa.

Ihmettelin maatilan Pellervon jutussa isännän huonoja kokemuksia aperuokinnasta. Oli ollut ketoosia ja halvausta... Meillä on käynyt juuri päin vastoin. Hommassa on täytynyt olla jotain pahasti pielessä

*** Tuohon on helppo vastata. Umpikauden ruokinta...

Käytetään sitä pahamaineista benemilk red puolitiivistettä 7kg ja kaura/ohra seosta 7-8kg maksimi annoksena, eli vähemmän mitä proagria tai rehufirma neuvoo.

Mikä siitä tekee pahamaineisen? Itsellä just tarjous muhimassa.. 

Ongelmat aperuokinnan aikana tuli loppulypsykauden lihomisina,pienessä parsinavetassa ryhmittely oli hankalaa.Ape oli tehty 30kg lypsäville ja joilla maito oli sen alle tuli yliruokintaa,tämän kait nyt osaa laskea tyhmempikin. loppukauden lehmille olis pitäny olla lihempi ape,siinä mentiin metsään. mutta hox,se tajuttiin itse ja muutoksia tehtiin

Ongelmat aperuokinnan aikana tuli loppulypsykauden lihomisina,pienessä parsinavetassa ryhmittely oli hankalaa.Ape oli tehty 30kg lypsäville ja joilla maito oli sen alle tuli yliruokintaa,tämän kait nyt osaa laskea tyhmempikin. loppukauden lehmille olis pitäny olla lihempi ape,siinä mentiin metsään. mutta hox,se tajuttiin itse ja muutoksia tehtiin

*** oikeaoppisessa apesuunnittelussa unohdetaan nämä tuotosluokat kokonaan. Energia/valkuaisuhteen ollessa optimitasolla lehmät eivät liho liikaa loppulypsykaudella. Lehmä vähentää luontaisesti syöntiään ja lypsää väkevämpää maitoa lihomatta. Umpikauden pyritään pitämään sitten syöntikyky yllä antamalla vapaasti riittävän kortista apetta

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.05.74 - klo:23:52

Eli tähän voisi todeta että TOISET LEIKKII APPEELLA TOISET TUOTTAA MAITOA!

*** samaan voisi jatkaa, et toiset tukevat rehuteollisuutta ja toiset tekee tulosta

Juu... ja jotkut tekee apetta ja tukee rehuteolisuutta.