Jos tilakunnosta ottaa parhaat 5% 2012 tai 2013, maitoa tulee niille keskimäärin 10700. Jos ajatellaan että meijerimaitoa on 95% (valtakunnan keskiarvo) niin 10200 olisi meijerimaito. Tähän siis pääsee 5% tiloista. Täytyy sanoa että jos kannattavuuslaskelmat tekee vielä 10% kovemmilla odotuksilla kuin mihin paras kahdeskymmenesosa tiloista pääsee, niin itseluottamusta löytyy. Hyvä tietty jos ja kun tähän myös pääsee.


Karjasta se siinä mielessä lähtee että karjakokonsa nopeasti moninkertaistaneilla voi kannattavuus olla kohdillaan ja tuotokset kanssa kohtuulliset, mutta noita huipputuotoksia (siis maitomäärissä) tekevät uskoakseni lähinnä ne joilla karjakoko on kasvanut hitaammin, ja eläinaines ollut hyvää jo viime vuosituhannella.

Silti pidän nopeaa kasvua taloudellisesti yhtä kannattavana tai ehkä vielä kannattavampana kuin hidasta.

edit: 70 x 12000 on paljon ja useimmille aika vaikeaa, 140 x 10000 on enemmän ja helpompaa.  Ja 280 x 9500 on vielä paljon enemmän...

Sitten viellä yksi ilmiö. Täällä pidetään itsestäänselvyytenä 10000 ja pienellä osaamisella tulee 12000 ja tosimestarit ottaa 13000. Kuitenkin suomen keskituotos raahaa 8800 tai jotain eli jossain on tiloja jossa kaikki ei ole niin kunnossa.

Tämäkin on niin tilakohtainen juttu. Tiedän erään 4 lelyn tilan jossa eivät edes yritä 7-8000kg kovempaan keskituotokseen.

Kyllä oikeasti paljon lypsävillä 3 kertaa vuorokaudessakin on liian vähän.
Meillä parhaillaan eräs lehmä kävi 5-6 kertaa vuorokaudessa lypsämässä 10-15kg eikä tullut soluja tai jalkavaivoja, vuosituotos oli kuitenkin 18 000kg...

Keskimääräinen lypsykerta/vrk on 3,2-3,6 ja tuotos 9-12kg/krt. Jotkut lehmät käyvät sitten tas sen 2-2,5krt ja lypsävät melkein samanverran että loppujen lopuksi suurta vaikutusta maitomäärään ei sinänsä ole. Meidän tapauksessa vaan robotilla on vapaata kapasiteettia runsaasti joten...

Ja kyllähän se tosiasia on että holstein on se roborotu kunhan varoo ristiin meneviä vetimiä, ay jalostus pitää viedä _pitkälle_ jotta pysyy holstikkien tahdissa eikä liho.

Kyllä oikeasti paljon lypsävillä 3 kertaa vuorokaudessakin on liian vähän.
Meillä parhaillaan eräs lehmä kävi 5-6 kertaa vuorokaudessa lypsämässä 10-15kg eikä tullut soluja tai jalkavaivoja, vuosituotos oli kuitenkin 18 000kg...

Keskimääräinen lypsykerta/vrk on 3,2-3,6 ja tuotos 9-12kg/krt. Jotkut lehmät käyvät sitten tas sen 2-2,5krt ja lypsävät melkein samanverran että loppujen lopuksi suurta vaikutusta maitomäärään ei sinänsä ole. Meidän tapauksessa vaan robotilla on vapaata kapasiteettia runsaasti joten...

Ja kyllähän se tosiasia on että holstein on se roborotu kunhan varoo ristiin meneviä vetimiä, ay jalostus pitää viedä _pitkälle_ jotta pysyy holstikkien tahdissa eikä liho.

Se tietysti kapasiteettiin vaikuttaa että onko paljon läpikulkuja.

Ja että jääkö lehmät seisoskelemaan robotille (kyllä, tätäkin vaan tapahtuu oikeassa elämässä). Yksi eläin on jouduttu poistamaan koska se kiersi robotilla yli 20krt/vrk ja seisoskeli kunnes joku laumassa vahvempi sen ajoi pois sieltä.


Tämä taas luo kysymyksen onko ohjattu kierto sitten parempi jos haetaan oikeasti kovaa maitomäärää robotilta?

Muistaakseni Suomen korkein keskituotos lypsetään parsinavetassa Raision rehuilla. Taispa olla jotain 15000kg/vuosi/eläin.

Hamrassa on testattu että kummalakin ruokintatavalla päästään samaan tuotokseen. Isännille tulisi vain 50% halvemmaksi hommata ne erillisruokinta vermeet navettaan.

Nelirivinen vaatii että pöydällä on tasalaatuista apetta jatkuvasti saatavilla ja sitä jaetaan useita kertoja säänöllisesti. Eli mielellään ruokinta pitää automatisoida.

sä taas heittelet provoja ilman mitään todisteita

Vaikka hallitsee karkearehun tuotannon 30 lehmälle, ei välttämättä hallitse sitä 300 lehmälle. Sama rehuntuotantokonsepti ei toimi läpi suomen eikä erikokoisissa karjoissa, eikä kehitys mene eteenpäin, jos jatkuvasti nojataan vanhaan osaamiseen. Ihan sama ruokitko erikseen vai seosrehuna, tavaran pitää olla tasa- ja hyvälaatuista ja sitä pitää olla riittävästi.

Sitä mä en ymmärrä, miten erillisruokinta voisi olla 50% halvempaa, kun se tahtoo olla toisinpäin. Unohdat, että kaikilla seosrehuun siirtyneillä on kokemusta erillisruokinnasta, mutta edelleen erikseenruokkivilla ei ole mitään arvauksia ja luulotteluja kummempia kokemuksia seosrehusta. Kun näytät erillisruokintatilan, missä on keskituotos 12000 ja keskipoikimakerta 3, niin mää näytän sulle seosrehutilan, missä keskituotos on 15 tonnia ja keskipoikimakerta 3.2......

Ja että jääkö lehmät seisoskelemaan robotille (kyllä, tätäkin vaan tapahtuu oikeassa elämässä). Yksi eläin on jouduttu poistamaan koska se kiersi robotilla yli 20krt/vrk ja seisoskeli kunnes joku laumassa vahvempi sen ajoi pois sieltä.


Tämä taas luo kysymyksen onko ohjattu kierto sitten parempi jos haetaan oikeasti kovaa maitomäärää robotilta?

Meidän Vemseissä kierrot oli noiden seisojien takia(karjaan nähden kohtuullisilla reilu 30kg päivämaidoilla) 2,2-2,3, ja silloin päätettiin että on pakko pistää ajolaite. Oman virityksen käyttöönoton jälkeen käynnit on nyt 2,5-2,6 ja lypsyt keskimäärin 12,2kg.

Olennaista on huomata että maitomäärä ei juurikaan lisääntyneiden lypsyjen myötä noussut, tosin tässä on nyt mennyt useampi  hyvin lypsävä umpeen. Ja toki 60 litraan heruva tarvitsee jo ruokinnan takia vähintään 4 käyntiä niin kauan kuin maidot pysyvät yli 50 litran. Mutta käynnit saavat mielestäni laskea tuotoksen mukana. Jos se pysyy tosiaan 60 litrassa vielä 250pvä kohdalla niin lypsäköön edelleen esim. 4,5 kertaa vuorokaudessa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.02.14 - klo:09:42

Muistaakseni Suomen korkein keskituotos lypsetään parsinavetassa Raision rehuilla. Taispa olla jotain 15000kg/vuosi/eläin.

Hamrassa on testattu että kummalakin ruokintatavalla päästään samaan tuotokseen. Isännille tulisi vain 50% halvemmaksi hommata ne erillisruokinta vermeet navettaan.

Nelirivinen vaatii että pöydällä on tasalaatuista apetta jatkuvasti saatavilla ja sitä jaetaan useita kertoja säänöllisesti. Eli mielellään ruokinta pitää automatisoida.

sä taas heittelet provoja ilman mitään todisteita

Vaikka hallitsee karkearehun tuotannon 30 lehmälle, ei välttämättä hallitse sitä 300 lehmälle. Sama rehuntuotantokonsepti ei toimi läpi suomen eikä erikokoisissa karjoissa, eikä kehitys mene eteenpäin, jos jatkuvasti nojataan vanhaan osaamiseen. Ihan sama ruokitko erikseen vai seosrehuna, tavaran pitää olla tasa- ja hyvälaatuista ja sitä pitää olla riittävästi.

Sitä mä en ymmärrä, miten erillisruokinta voisi olla 50% halvempaa, kun se tahtoo olla toisinpäin. Unohdat, että kaikilla seosrehuun siirtyneillä on kokemusta erillisruokinnasta, mutta edelleen erikseenruokkivilla ei ole mitään arvauksia ja luulotteluja kummempia kokemuksia seosrehusta. Kun näytät erillisruokintatilan, missä on keskituotos 12000 ja keskipoikimakerta 3, niin mää näytän sulle seosrehutilan, missä keskituotos on 15 tonnia ja keskipoikimakerta 3.2......

Tuotos on meillä tolla tasolla poikimakertoja tosin 2,8 lehmiä about 50 kioskit ja paalia eteen. Keskipoikimakerta olisi mielestäni helppo nostaa ylemmäs, mutta uusia tulokkaita aina piisaa täysnäiseen navettaan. Virossakin isoilla tiloilla on useasti yli 10000 vuosituotokset ja Suomessakin on näitä ammattilaisia parinsadan lehmän kokoluokassa jotka yltää näihin tuotostasoihin. Kiinnostavaa onkin se, että mikä on todellinen maitotuotto-ruokintakustannus yleensä ape vs. erillisruokinnassa. Meillä rehutehdas vie reilun viidenneksen maitotilistä (laskelmaan sisältyy rehurahti mutta ei maidon tuotantotukea ja hinnat alv0) Pidän tätä suhdetta kohtuullisen kannattavana.
Tuotostasosta jos tinkii vaikka 3000kg niin silti tulee rehulasku, pienempi tosin mutta niin on maitotilikin.
Tähän liittyen täällä etelässä kun pelto maksaa liki 20t€/ha niin on aika itsestäänselvyys, että siitä pitää ottaa se vähintään 3-rehusatoa, eikä hömppäheinänviljelyyn ole varaa.

Käykö ne lehmät muuten ihan tasaisesti ympäri vuorokauden siellä robotilla lypsettävänä?
Vai onko niillä joku vuorokausi rytmi, esim. siten että aamulla käydään tiuhempaan tms?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.02.14 - klo:09:42

Muistaakseni Suomen korkein keskituotos lypsetään parsinavetassa Raision rehuilla. Taispa olla jotain 15000kg/vuosi/eläin.

Hamrassa on testattu että kummalakin ruokintatavalla päästään samaan tuotokseen. Isännille tulisi vain 50% halvemmaksi hommata ne erillisruokinta vermeet navettaan.

Nelirivinen vaatii että pöydällä on tasalaatuista apetta jatkuvasti saatavilla ja sitä jaetaan useita kertoja säänöllisesti. Eli mielellään ruokinta pitää automatisoida.

sä taas heittelet provoja ilman mitään todisteita

Vaikka hallitsee karkearehun tuotannon 30 lehmälle, ei välttämättä hallitse sitä 300 lehmälle. Sama rehuntuotantokonsepti ei toimi läpi suomen eikä erikokoisissa karjoissa, eikä kehitys mene eteenpäin, jos jatkuvasti nojataan vanhaan osaamiseen. Ihan sama ruokitko erikseen vai seosrehuna, tavaran pitää olla tasa- ja hyvälaatuista ja sitä pitää olla riittävästi.

Sitä mä en ymmärrä, miten erillisruokinta voisi olla 50% halvempaa, kun se tahtoo olla toisinpäin. Unohdat, että kaikilla seosrehuun siirtyneillä on kokemusta erillisruokinnasta, mutta edelleen erikseenruokkivilla ei ole mitään arvauksia ja luulotteluja kummempia kokemuksia seosrehusta. Kun näytät erillisruokintatilan, missä on keskituotos 12000 ja keskipoikimakerta 3, niin mää näytän sulle seosrehutilan, missä keskituotos on 15 tonnia ja keskipoikimakerta 3.2......

Siis laitekustannus on 50% halvempi jos laitetaan kioskit, mattoruokkia ja täyttöpöytä, kuin laitettaisiin automaatinen apesekoitamo mattoruokkialla. Uusina laitteina ja sillä perusteella että kumassakin rehut tulee lehmälle automaatisesti sen jälkeen kun ne on varastoon/siiloon hommattu.

Tuo on kuultu laiteyyjältä!

Se että appeella ja erilisruokinnalla saadaan saman verran maitoa irti on kuultu Delavalin koetilalta Hamrasta missä Suomen myyntipäälikkö totesi että "keskituotoksen kannalta on sama onko navetassa aperuokinta vai erillisruokinta. Heille on 50% kannatavampaa myydä apehämentimet navettaan! Että olemme testanneet sen täällä!"

äkkiä luulis että myyntimiehen kannattaisi kaupata niitä kalliimpia laiteita?

Tuotos on meillä tolla tasolla poikimakertoja tosin 2,8 lehmiä about 50 kioskit ja paalia eteen. Keskipoikimakerta olisi mielestäni helppo nostaa ylemmäs, mutta uusia tulokkaita aina piisaa täysnäiseen navettaan. Virossakin isoilla tiloilla on useasti yli 10000 vuosituotokset ja Suomessakin on näitä ammattilaisia parinsadan lehmän kokoluokassa jotka yltää näihin tuotostasoihin. Kiinnostavaa onkin se, että mikä on todellinen maitotuotto-ruokintakustannus yleensä ape vs. erillisruokinnassa. Meillä rehutehdas vie reilun viidenneksen maitotilistä (laskelmaan sisältyy rehurahti mutta ei maidon tuotantotukea ja hinnat alv0) Pidän tätä suhdetta kohtuullisen kannattavana.
Tuotostasosta jos tinkii vaikka 3000kg niin silti tulee rehulasku, pienempi tosin mutta niin on maitotilikin.
Tähän liittyen täällä etelässä kun pelto maksaa liki 20t€/ha niin on aika itsestäänselvyys, että siitä pitää ottaa se vähintään 3-rehusatoa, eikä hömppäheinänviljelyyn ole varaa.

Hienoa! Pitäs käydä ottamassa oppia...otatko täysrehun pitkään samalta toimittajalta vai kilpailutatko usein? Väkirehutaso ei voi olla kovin korkea..

Meillä juttu on vähän niinkin, että kaikki tekijät pitäisi saada osaamaan ja tietämään. Ei mun osaaminen pitkälle riitä. Sama juttu on monella muullakin tilalla, jossa on enemmän kuin kaks tekijää.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 08.02.14 - klo:11:26

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.02.14 - klo:09:42

Muistaakseni Suomen korkein keskituotos lypsetään parsinavetassa Raision rehuilla. Taispa olla jotain 15000kg/vuosi/eläin.

Hamrassa on testattu että kummalakin ruokintatavalla päästään samaan tuotokseen. Isännille tulisi vain 50% halvemmaksi hommata ne erillisruokinta vermeet navettaan.

Nelirivinen vaatii että pöydällä on tasalaatuista apetta jatkuvasti saatavilla ja sitä jaetaan useita kertoja säänöllisesti. Eli mielellään ruokinta pitää automatisoida.

sä taas heittelet provoja ilman mitään todisteita

Vaikka hallitsee karkearehun tuotannon 30 lehmälle, ei välttämättä hallitse sitä 300 lehmälle. Sama rehuntuotantokonsepti ei toimi läpi suomen eikä erikokoisissa karjoissa, eikä kehitys mene eteenpäin, jos jatkuvasti nojataan vanhaan osaamiseen. Ihan sama ruokitko erikseen vai seosrehuna, tavaran pitää olla tasa- ja hyvälaatuista ja sitä pitää olla riittävästi.

Sitä mä en ymmärrä, miten erillisruokinta voisi olla 50% halvempaa, kun se tahtoo olla toisinpäin. Unohdat, että kaikilla seosrehuun siirtyneillä on kokemusta erillisruokinnasta, mutta edelleen erikseenruokkivilla ei ole mitään arvauksia ja luulotteluja kummempia kokemuksia seosrehusta. Kun näytät erillisruokintatilan, missä on keskituotos 12000 ja keskipoikimakerta 3, niin mää näytän sulle seosrehutilan, missä keskituotos on 15 tonnia ja keskipoikimakerta 3.2......

Tuotos on meillä tolla tasolla poikimakertoja tosin 2,8 lehmiä about 50 kioskit ja paalia eteen. Keskipoikimakerta olisi mielestäni helppo nostaa ylemmäs, mutta uusia tulokkaita aina piisaa täysnäiseen navettaan. Virossakin isoilla tiloilla on useasti yli 10000 vuosituotokset ja Suomessakin on näitä ammattilaisia parinsadan lehmän kokoluokassa jotka yltää näihin tuotostasoihin. Kiinnostavaa onkin se, että mikä on todellinen maitotuotto-ruokintakustannus yleensä ape vs. erillisruokinnassa. Meillä rehutehdas vie reilun viidenneksen maitotilistä (laskelmaan sisältyy rehurahti mutta ei maidon tuotantotukea ja hinnat alv0) Pidän tätä suhdetta kohtuullisen kannattavana.
Tuotostasosta jos tinkii vaikka 3000kg niin silti tulee rehulasku, pienempi tosin mutta niin on maitotilikin.
Tähän liittyen täällä etelässä kun pelto maksaa liki 20t€/ha niin on aika itsestäänselvyys, että siitä pitää ottaa se vähintään 3-rehusatoa, eikä hömppäheinänviljelyyn ole varaa.

Varo ettei mene provoilun puolelle. Apehemmot vetää vielä floridan herneen nenään!

Rehustuksen ollessa kunnossa, helpoin tapa nostaa keskituotosta on harjoittaa ankaraa karsintaa uudistuseläimissä alkaen vasikasta. Huonosti kasvavia ei kannata edes siementää.
Sitten toinen on, jos hieho ei ala herumaan kunnolla, niin nopeasti autoon. Nuorisoo pitäs olla aina reilusti.

Rehustuksen ollessa kunnossa, helpoin tapa nostaa keskituotosta on harjoittaa ankaraa karsintaa uudistuseläimissä alkaen vasikasta. Huonosti kasvavia ei kannata edes siementää.
Sitten toinen on, jos hieho ei ala herumaan kunnolla, niin nopeasti autoon. Nuorisoo pitäs olla aina reilusti.

Tuolla strategialla uudistus syö kaiken sen katteen, minkä lisääntynyt tuotanto antaa. Kaikki poikineet eläimet tulis pitää vähintään kaks laktaatiota, jotta ne maksais ittensä. Joskus toki joutuu poistaa todella surkeita tapauksia.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 08.02.14 - klo:13:16

Rehustuksen ollessa kunnossa, helpoin tapa nostaa keskituotosta on harjoittaa ankaraa karsintaa uudistuseläimissä alkaen vasikasta. Huonosti kasvavia ei kannata edes siementää.
Sitten toinen on, jos hieho ei ala herumaan kunnolla, niin nopeasti autoon. Nuorisoo pitäs olla aina reilusti.

Tuolla strategialla uudistus syö kaiken sen katteen, minkä lisääntynyt tuotanto antaa. Kaikki poikineet eläimet tulis pitää vähintään kaks laktaatiota, jotta ne maksais ittensä. Joskus toki joutuu poistaa todella surkeita tapauksia.

Mä olen yrittänyt laittaa minimiin maidontuotantoon kasvatettavat yksilöt ja koittanut sitten panostaa niihin paljon. Sattuma(ko) sitten käy vierailulla ja niistä ensikoista useat on sellaisia tippa-iitoja että oikein itkettää. Mutta kyllä ensikon poistaminen on pirun kallista puuhaa, varsinkin jos on sitä ensikkoa varten raivannut jonkun vanhemman lehmän pois alta..  Jotenkin kai pitäis osata arvioida tuleeko noista ikinä mitään  kun poikivat toisen kerran.