Mieluummin minäkin käytän muokkauksessa leikkaavia kuin pyöriviä teriä... Areksen xl oli meillä muutaman vuoden ja kyllä sillä maa muokkaantui kun on hieta ym. keveitä maita. Mutta kun se muokkausantura tuli jo tuossa ajassa siihen alle kymmenen sentin syvyyteen niin voi kuvitella miten käy vedenläpäisykyvyn.

Tuommoinen sänkiäes olis kyllä pirun hyvä kapine ja halpa. Noita äkeenraatoja on nurkat väärällään ja alle tonnilla saisi varmasti hyvän aihion johon lätkäistä kiinni leveät kärkipalat. Lisäpainotus voi tulla tarpeeseen

http://mvagent.com/files/documents/vanha_varre.pdf

Tempo: Runko katkeaa yleensä jo katkennut ja vahvistettu ja lautaset repeää irti. Ei kovin kummoinen esitys.

Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.

Onnistui, ja hyvin 

Lainaus käyttäjältä: tapete - 28.10.15 - klo:15:03

Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.

Onnistui, ja hyvin 

Toi menee hankmollakin.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 28.10.15 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: tapete - 28.10.15 - klo:15:03

Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.

Onnistui, ja hyvin 

Toi menee hankmollakin.

Ihme tapa teillä siellä tintti savien seudulla muokata. MÄRÄLLÄ pellolla. Täällä savossa ei tehfdä muuta kuin kynnetään märkää maata.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.10.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 28.10.15 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: tapete - 28.10.15 - klo:15:03

Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.

Onnistui, ja hyvin 

Toi menee hankmollakin.

Ihme tapa teillä siellä tintti savien seudulla muokata. MÄRÄLLÄ pellolla. Täällä savossa ei tehfdä muuta kuin kynnetään märkää maata.

Märkää? Täällä ei oo muuta märkää ku reisikankaan mättäät ja korvantaustat.

Kuivaa kun saharassa.

Häh nyt kuivaa? Viikko aikaa oli viäl kuivaa. Termiraattoril: Savest ei vesi mene samala laila läpi kuin Savon santamaista. Voihan siäl lautasmuokkarilla ajaa matalaan peittomultaa niille *****kylvöilie ettei siemenet ole kesäkuun alkupuolella avonaisen kuivan vaon pohjalla ja idä vasta heinäkuun sateissa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.10.15 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 28.10.15 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: tapete - 28.10.15 - klo:15:03

Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.

Onnistui, ja hyvin 

Toi menee hankmollakin.

Ihme tapa teillä siellä tintti savien seudulla muokata. MÄRÄLLÄ pellolla. Täällä savossa ei tehfdä muuta kuin kynnetään märkää maata.

Kyllä täälläkin osataan. Naapurilla on uskomaton kyky viedä lautasmuokkari pelolle aina märimpänä aikana. Kymmenen perättäisen vuoden jälkeen alkaa ohra "hieman" kärsimään.

Häh nyt kuivaa? Viikko aikaa oli viäl kuivaa. Termiraattoril: Savest ei vesi mene samala laila läpi kuin Savon santamaista. Voihan siäl lautasmuokkarilla ajaa matalaan peittomultaa niille *****kylvöilie ettei siemenet ole kesäkuun alkupuolella avonaisen kuivan vaon pohjalla ja idä vasta heinäkuun sateissa.

Kuten sanoin että ne on muokkaimia, ei kyntö auroja. Kirjoitin ettei ne käy nurmen lopetukseen, ellei viitä kertaa vähintään möyhennä. Kyntöä voi korvata, muttei aina lumi-vilja-lumi kierrossa. painoa pitää löytyä. Käytännössä hinattava vehe isoilla laitasilla. Ite oon käyttänyt Väderin exelent xp 380 hinattavaa. Saa savikonkin möyhennettyä kun voimaa on. tarvii vain sen vähintään +150 konia, mielellää 200 kaakia.

Eihän aloittaja tätä kynnön korvaajaksi hankikaan. Jos sitä olkea nyt on tavallista enemmän edesauttaa matalampikin muokkaus lahoamista talven aikana. Saviseudulla kevätkosteuden säilyttäminen on erityisen tärkeää. Ei savessa ole kummoistakaan kapilaarista veden nousua, kun pohjavesi painuu yli kahden metrin syvyyteenkesäkuussa.

lautasmuokkari on tinttari märässä maassa, mutta ite ainakin olen tyytyväinen muokkaustulokseen catroksen jäljiltä vahvassa ohranpahnassa. kun pääsee hyvissä oloissa ajamaan niin savimaa suorastaan kiittää. keväällä sitten nättien oraiden saaminen on helpompaa kun pelto on tasaisempi kosteudeltaan kuin kyntömaa.

itellä kyntö sopii osalle lohkoja ja esim. ennen hybridiruista tai öljykasveja pidän sitä parhaimpana muokkauksena. kovimpien savilohkojen mururakennetta ja satotasoja olen kuitenkin parantanut kevytmuokkaamalla.

jos on pakko olla vaan yksi muokkari niin aurat on turvallisin valinta toki.

Eihän aloittaja tätä kynnön korvaajaksi hankikaan. Jos sitä olkea nyt on tavallista enemmän edesauttaa matalampikin muokkaus lahoamista talven aikana. Saviseudulla kevätkosteuden säilyttäminen on erityisen tärkeää. Ei savessa ole kummoistakaan kapilaarista veden nousua, kun pohjavesi painuu yli kahden metrin syvyyteenkesäkuussa.

Savessa on kylläkin maalajeista paras nostamaan vettä ja tuon sun lukemas voi kertoa jopa 50:llä niin ollaan lähellä totuutta

Ei tietenkään sillä että sillä 100m syvyydessä olevalla vedellä olisi enää mitään merkitystä lautastinttauksen kannalta...

En sit tiedä, mitä nostaa.40 vuoden viljelijäkokemuksella, kun maassa on tuuman halkeamat ja vettä on satanut viimeksi huhtikuun alkupäivinä,  minun pelloilla oraat ovat kärsineet juhannuksena veden puutteesta.

En sit tiedä, mitä nostaa.40 vuoden viljelijäkokemuksella, kun maassa on tuuman halkeamat ja vettä on satanut viimeksi huhtikuun alkupäivinä,  minun pelloilla oraat ovat kärsineet juhannuksena veden puutteesta.

Kyllä just aivan tuttua. 2006 2007 2010 2011 löytyyhän näitä. Vettä ei ojissa ei kaivoissa ei joessa ei järvessäkään. Voi siinä itse kukin viisastella muokkausretiiseistä, kun halkeamasta voi tähdätä melkeen salaojaan asti, et kyllä juuren on jo valmiiksi hyvä vapaassa raossa mennä juu.

-SS-

Kun on korvantaustat vielä märät, eikä ole Varsinais-Suomen aitosavien kaltaisten maiden kanssa joutunut tekemisiin, ymmärrä näitä ongelmia.