Pakko vastata tähän.
Peltikattoja on tuhansia neliöitä. Kaikki vuotavat meillä ilman aluskatetta. On ruuvilla pohjasta, naulalla harjasta, terästä ja alumiinia. Harjalta kiinnitetyt kestävät pidempään, koska vaikka ruuvin juuri vuotaa ei vesi valu jatkuvasti. Ruoteet lahoavat ruuvin/naulan kohdalta vaikka olisi aluskatekin. Peltikatto ei pidä kauaa vettä patsi saumakattona. Siksi maatilalle ainuat kunnon asuintalon katteet ovat saumapeltikatto tai TIILIKATTO.

Vaihdoin 30-luvun tiilikaton uuteen reiluun päärakennukseen. Vanhastaan hyvään aikaan hyväkuntoisen päreen päälle tehty sementtitiili kesti siis monen peltikaton iän; 80 vuotta. Talo on kaunis ja vanhanaikainen aika korkea maatiaistalo, ei kartano. Vain saumapelti tai tiili tuli kyseeseen. Tiilikatto aika reiluine puutöineen entisiä koristeita korjaten tuli kahdelta mieheltä kuukaudessa, tarvikkeet reilun 5 tonnia. Siihen työpalkat, reilu kymppitonni. Tarjoukset otsalaudat ja koristeet raiskaavasta urakasta olisi ollut 30-40 tonnia. Tienasin itsetehden huhtikuulla 20 tonnia. Vanha pärekatto on mielestäni paras aluskate, koska kuivaa hyvin tuuletusraolla. Tällä mennään vanhuuteen.

JA TIILI EI vuoda lainkaan, niinkuin pelti koska pellissä on aina reikiä (paitsi saumakatto). Tiilikatossa oltava jonkunmoinen kaltevuus.
Täysin hiljainen katto, paitsi ilmanvaihdon pellitys kolisee ja ropisee ikävästi. No ei kuulu makkariin.
Lumet tulevat katolta, mutta ei rapulle, koska eteinen sellainen. Ei lumenluontia sen takia.
Hirsitalossa ei painolla merkitystä, ei ainakaan peltikatto "rullaa" tuulella.

Hirsitalohan painuu kunnes kurkihirsi on maassa

mutta entä jos se onkin tuolta luvulta?   vois laittaa kuvaa ja siitä vois päätellä kunpi on janakohta.   itellä on noi pyöreämmät muodot vielä tulossa elikkä tiilet on alkupuoli 1930 ja kohta kait jo alka huoltotarve kasvaa.

Tuollaisia ne on 

Peltola kirjoittaa ihan asiaa, voi hyvin yhtyä mielipiteeseen    Aina sitä tiilikaton painoa pelätään, mutta Suomen oloissa lumi tuo huomattavasti enmmän sinne katolle painoa. Ja  eipä noita asuintaloja ole ainakaan romahtanut liian suuren kattokuorman takia vai onko jollain tietoa
Jos yleensä tekee näistä aaltopelleistä kattoa, niin tosiasia on, että naulanreijistä vuotavat. Itse tein konehallin 90-luvun alussa ja kyllä se katto vuotaa niistä reiistä. Hallipaketin mukana tuli naulat katon kiinnitykseen.Jos olisin ollut paremmin asioista selvillä, olisin kyllä ostanut ruuvit, ehkä olisi katto pysynyt pidempään vesitiiviinä.

Nauloja ei saisi laittaa mihinkään kattoon... ruuvilla edes jonkinlaiset edellytykset pysyä paikallaan. Vanhemmissa rakennuksissa hauskan näköistä kun naulat on pompannu seinästä ulos... joskus jopa senttejä.

Peltola kirjoittaa ihan asiaa, voi hyvin yhtyä mielipiteeseen    Aina sitä tiilikaton painoa pelätään, mutta Suomen oloissa lumi tuo huomattavasti enmmän sinne katolle painoa. Ja  eipä noita asuintaloja ole ainakaan romahtanut liian suuren kattokuorman takia vai onko jollain tietoa
Jos yleensä tekee näistä aaltopelleistä kattoa, niin tosiasia on, että naulanreijistä vuotavat. Itse tein konehallin 90-luvun alussa ja kyllä se katto vuotaa niistä reiistä. Hallipaketin mukana tuli naulat katon kiinnitykseen.Jos olisin ollut paremmin asioista selvillä, olisin kyllä ostanut ruuvit, ehkä olisi katto pysynyt pidempään vesitiiviinä.

Tuskin aaltopellistä vettä niistä naulanreijistä sisään tulee, onhan ne siellä harjalla. Pitkällä lappeella tulee saumasta kun on vaan yksi limissä eikä ole vesiuraa. Kondensoitumallakin vettä tulee sisälle.

Vielä tuohon kattamiseen. Jouduttiin vaihtamaan tuhansia ruuveja hapristuneen tiivisteen takia. Koska ruoteet olivat kärsineet ja osa märkiä, jouduin etsimään paksumman ja pidemmän ruuvin. Onneksi oli tupla seitenkasin lauta ruoteena ja ruuvin mittaa pystyi jatkamaan.
Mikään tiiviste tai muovinen aluskate ei kestä 80 vuotta, mitä tiilikatto saattaa(!!) kestää.

Tässä on olemassa pieni ristiriita, samasta aineesta on tehty kattoja ja salaojaputkia

Tässä on olemassa pieni ristiriita, samasta aineesta on tehty kattoja ja salaojaputkia

Olen avannut kymmeniä tiilisalaojia ja kaikki kunnossa (no, joku tukossa, mutta harvoin). Pelottaa kuinka se paikkana käytetty muovinpätkä siellä kestää. Auringossa muovi ei kestä kahta vuotta.

Vielä tuohon kattamiseen. Jouduttiin vaihtamaan tuhansia ruuveja hapristuneen tiivisteen takia. Koska ruoteet olivat kärsineet ja osa märkiä, jouduin etsimään paksumman ja pidemmän ruuvin. Onneksi oli tupla seitenkasin lauta ruoteena ja ruuvin mittaa pystyi jatkamaan.
Mikään tiiviste tai muovinen aluskate ei kestä 80 vuotta, mitä tiilikatto saattaa(!!) kestää.

Olen luullut että muovi ei koskaan, lasin lisäksi, maadu. ?

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 28.09.14 - klo:20:52

Tässä on olemassa pieni ristiriita, samasta aineesta on tehty kattoja ja salaojaputkia

Olen avannut kymmeniä tiilisalaojia ja kaikki kunnossa (no, joku tukossa, mutta harvoin). Pelottaa kuinka se paikkana käytetty muovinpätkä siellä kestää. Auringossa muovi ei kestä kahta vuotta.

Ei se kestävyys vaan veden läpäisy.

niin, ja kun kattoo miten on käynyt jonnekin jätetylle vanhalle muovisäkille; tuhannen *****n päreenä ja suikaleena jo vajaan kymmenen vuoden jälkeen mutta tuolta löytyy maasta vielä yli satavuotiaita kattotiiliä jotka voi laitta räystäälle heti putsauksen jälkeen.                                   btw, noissa kuvissa on se jo uudempi aaltomalli.   itellä on se paljon kulmikkaampi malli käytössä.                                            btw2, millä voi korjata lasitiilessä, edellen kattotiili kyseeessä olevan lohkeaman?     kulmasta on kämmenen kokoinen pla irti pois mutta pala on tallella.    tiiliä ei vain ole paljon missään tarjolla.                             mikä liima mahtais pitää tuossa?

Itte olen kyllä toiminut täysin vastaan agronetin näkemyksen ja tehnyt kertakäyttökattoja pellistä. Tiluksilla on useanlaisia kattomateriaaleja ja kaksi niistä on mieleisiä. Toinen on tänä kesänä tehty peltikatto minkä alla on ruoteet ja sen alla päre aluskatteena. Toinen on 20 vuotta vanha konehalli missä on panssarialuskate (eli se valkoinen muovin näköinen matto) ja pelti päällä. kumpikaan ei vuoda sisälle ja pysyy kondenssivedet poissa jne. Kaikissa muissa katoissa ongelman ei tuota useimmiten tuota vesikatto vaan sen alla oleva materiaali. Joko aluskate puuttuu tai on käytetty jotain pahvia, muovia tai muuta joka ei toimi aluskatteena. Tällähetkellä kun teen kattoja tai remontteja niin kaava on aina sama eli joko päre tai panssari aluskatteena ja pelti päällä. Sitten toivotaan että erä on sellainen että maalit pysyy pellissä. 30 vuoden välein voin hyvin vaihtaa pellit tarvittaessa ja ottaa ne vanhat johonkin hyötykäyttöön peittämään lautataapeleita ym.

Tiilessä on yksi ongelma eli kun se pala puuttuu tiilessä niin siinä on nyrkin mentävä reikä mikä käytännössä pilaa ainakin räystäslaudan ja usein ruoteita ym. Pellissä se pieni reikä ei kauheasti haittaa kunhan aluskate on kunnolla asennettu ja tuuletus on kunnossa.

Vaikka meillä on suhteellisen vähän rakennuksia (noin 20) niin ei huvittaisi käydä joka vuosi pari kertaa tutkimassa katot että onko tiilejä rikki. Peltikaton näkee maasta että vaatiiko tekohengityksen (maalaus) vai pitääkö uusia.

Tiilessä on yksi ongelma eli kun se pala puuttuu tiilessä niin siinä on nyrkin mentävä reikä mikä käytännössä pilaa ainakin räystäslaudan ja usein ruoteita ym. Pellissä se pieni reikä ei kauheasti haittaa kunhan aluskate on kunnolla asennettu ja tuuletus on kunnossa.
Kyllä tiilikatosta kyllä helposti huomaa, jos tiili on rikki tai tuuli vienyt mennessään. Toisaalta tiilikatossa on(jos tehdään ohjeiden mukaan), täysin vettä pitävä aluskate, joten ei sitä vesivainkoa helposti tule. Vanha pärekatto lienee paras aluskate niin pellille kuin tiilellekin, pitää vettä, mutta on myös jonkinverran hengittävä, siis kuivuu nopeasti. Vanhassa navettarakennuksessani on päre pellin alla. Pelti on ollut katolla lähes 50 vuotta ja kerran maalattu. Ei sieltä naulareiistä vesi tule sisään, vaan jää sinne alla olevalle pärekatolle. Toisin on konehallissa. Siellä on Ypä-merkkinen aluskate ja kyllä vesi tippuu naulan kohdilta paikoittelelen. Oli naulat melkoisia "määlyjä" ja jos sattui oksa kohdalle, niin sisään ei mennyt, mutta ulossaaminenkin oli lähes ylivoimaista kiitos naulassa olevien "kampojen". Lieneekö silikoni hyvä aine noiden naulankohtien tiivistämiseen, sitä kampanaulaa ei irti revi millään peltiä vahingoittamatta, niin lujassa ne ovat.

Katemateriaalin valinnassa kannattaa ottaa huomioon pihapiirin muutkin rakennukset, omassa talossa on vanha saumapelti, jota on paikattu uudella saumapellillä sitä mukaan kun tuuli rullaa. Samoin uudistettu kuisti ja "elintasosiipi" on molemmat tuoretta saumapeltikattoa. Ei tulisi mieleenikään laittaa jotain tiiliprofiilikatetta.

Pihapiirin vanhemmissa ulkorakennnuksissa ml. navetta, on kaikissa savitiili ja kyllähän se olisi jonkin asteinen törkeyden huipentuma vaihtaa se johonkin toiseen. Aluskatetta ei ole missään, ei edes päreitä. Näillä mennään.

Uudemmat hallit ja muut on matalaharjaisia peltikattoja, kyllä ne sitten rumia ovatkin. 

Pihapiirin vanhemmissa ulkorakennnuksissa ml. navetta, on kaikissa savitiili ja kyllähän se olisi jonkin asteinen törkeyden huipentuma vaihtaa se johonkin toiseen. Aluskatetta ei ole missään, ei edes päreitä. Näillä mennään.

Sitten joskus jos joudut tuon katon uusimaan, niin joudut joko tekemään tiilet itse, tekmään kunnon aluskatteen tai tekemään ainakin ruotteet uusiksi. Semmoisia vähän enemmän vanhojen tiilien näköisiä on tai oli muutama vuosi sitten olemassa. Mutta niiden saumojen ei edes luvattu pitävän vettä ja olivat muistaakseni aika paljon kalliinpiakin kuin Auran betonin tai Ormax/Bendersin sementtitiilet. Nämä viimeksi mainitut olivat käytännössä samankokoisia keskenään. Mutta niin paljon suurempia kuin vanhat tiilet, että ruotteet on järkevä tehdä uusiksi.