Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kuinka suuria lohkoja viljelet? Meillä suurin noin 13 ha, muuten keskikoko 2ha paikkeilla.
Riippuun vähän laskentatavasta. Tukihakemuksesta laskien peruslohkon keskikoko selvästi alle 1 ha, mutta lukuisat 10 a suuruusluokkaa olevat maisemanhoitoripellykset tienvarressa laskevat keskiarvoa. Ja täällä kapeiden sarkojen jokivarressa maataloushallinnon peruslohkokäsite (eri maanomistajan lohkot ovat eri peruslohkoa) vielä silppuaa. Esimerkiksi 2,5 ha suht. neliömäinen lohko on sekin neljä eri peruslohkoa, kun on 3 omaa sarkaa ja loput 4 vuokrattu kolmelta eri maanomistajalta. Mutta kyllä tuo 2,5 ha on vielä top10 -listalla. "Vielä tekevät paperia Kemissä", lohdutti maaseutusihteeri...
Mutta oikeasti, pieniä ovat palaset, on otettava teknologiavalinnoissa (ja tilakokotähtäyksessä) huomioon. 50-luvulla tehtiin kaikissa naapurikylissä uusjakotoimitukset, meillä maanmittarit kieltäytyivät, kun "voimalaitos tulee kuitenkin". Ei tullut, enää ei ole mitä yhdistellä, kiitos perinnönJAKOjen.
Petri
Ottaa vaan päähän, kun noiden ääliöiden takia kaikki kärsii ennenpitkää ...
Näinhän se menee, kaikki merkintä-, kuljetus-, kirjanpito- etc. jutut tulevat aina näiden ahneimpien "yrittelijäisyyden" rajoittamiseksi, mutta koskevat kaikkia alalla toimivia. Pohtikaapa vain rehuomavaraista nykyistä "keskikokoa" edustavaa tilaa ja sen todellisia riskejä suhteessa vaatimuksiin.
Petri
Kyllä se karjatilalla toimii. Joskus aikanaan juvemmalla, luomuleima lujasti otsaan lyötynä naapuri (lypsykarjatilallinen) totesi olevansa melkein luomu, "lannoitan vain nurmia". Vähän menin hiljaiseksi, mutta osoittautui, että lietettä riittää viljoille ihan hyvin. Koetin varovasti vihjaista apilasta nurmiseoksissa, en enää muista, miten siinä sitten loppupelissä kävi, kun muutimme naapurikylälle.
Petri
Miksi naapuri ei siirry luomuun jos kerran on niin lähellä. Kotieläintilana olisi tarjolla tulosta parantavia tukia. Se leima otsassako panttaa?
Tapahtumasta on nyt parikymmentä vuotta ja viljelijä on kirkkomaalla. Silloin luomutuet vasta hyviä olivatkin, mutta silloin se leimakirves oli niin painava...
Petri
Se, että "lannoitetyppikilo ”syö” maasta kahden
kalkkikilon kalkitusvaikutuksen" ei paljoa kerro siitä prosessista, jonka vuoksi happamoituminen tapahtuu. Esimerkiksi sitä, mikä ero on orgaanisen typen ja ammoniumnitraatin välillä.
Kasvit nimittäin työntävät jokaisessa kationinvaihdossa protoneja eli vetyioneja maaperään ja näin aiheuttavat happamoitumista. Siksi olisi mielenkiintoista kuulla siitä, mikä prosessi johtaa (luomu)kasvinviljelyn seurauksena maaperän pH:n kohoamiseen.
Joo, itsenikin täytyy hieman miettiä lisää. Ammonium-lannoitushan happamoittaa, koska ammonium-ionin vedyt työnnetään maaliuokseen, mikä happamoittaa. Nitraatti ei happamoita.
Periaatteessa eloperäisen typen otto menee myös ammoniumin kautta eli siis happamoittaa,mutta ilmeisesti orgaanisen aineksen hajoamisessa tapahtuu jotain vastasuuntaan vaikuttavaa. Sinänsä myös biologinen typensidonta työntää noita vetyioneja eli happamoittaa, mikä jatkuvassa apilanviljelyssä johtaa maan pH:n laskuun.
Palaan asiaan, kunhan erinäiset kiireet on selätetty. (viikon päästä, toteaa optimisti...)
Petri
On laskettu.
Tulokseksi tuli: ei apulantaa.
Hintasuhde rehuvilja/lannoite ei puolla lannoitteiden hankkimista.
Kyllä se karjatilalla toimii. Joskus aikanaan juvemmalla, luomuleima lujasti otsaan lyötynä naapuri (lypsykarjatilallinen) totesi olevansa melkein luomu, "lannoitan vain nurmia". Vähän menin hiljaiseksi, mutta osoittautui, että lietettä riittää viljoille ihan hyvin. Koetin varovasti vihjaista apilasta nurmiseoksissa, en enää muista, miten siinä sitten loppupelissä kävi, kun muutimme naapurikylälle.
Petri
Pitääkö paikkansa väite että peltomaan ph alkaa hiljalleen kohota kun kemiallinen keinolannoitus lopetetaan?
Moinen väittämä kuului hiljakkoin jossain radio-ohjelmassa.
Haluaisinpa nähdä referenssit.. 
Täytys penkoa, tutkimusreferenssejä... mutta muistan useammankin luomuviljelijän todenneen, että ylläpitokalkituksen tarve on loppunut luomun (väkilannoitteista luopumisen) myötä, muutama toteaa jopa pH:n nousseen. Jopa ongelmaksi asti; Ca-pulaa on, pH noussut siihen pisteeseen, että jos vielä kalkitsee, niin hiventen saatavuus alkaa jarruttamaan.
Petri
Tommottis tarttet http://www.halvathinnat.fi/catalog/product_info.php?cPath=34_55&products_id=1274
löytynee krääsäkaupoista lähempääkin
Kiitos vihneestä, seuraavalla kaupunkikeikalla käydään etsimässä!
Petri
Tämä tarina on taas täyttä höpöhöpöä.
Tietty kauranviljely on niin rahakasta, ettei kustannuksista tarvi välittää
Nou hätä!! Purkaa ja huuhtele kunnolla lämpimällä vedellä. Sitte kuivumaan päiväks kahdeks, tarpeen mukaan uus akku jos vanha meni oikoseen. Nimim. älypuhelintakin pessyt......
Ehkä älypuhelimessa onkin älyä, mutta halpisnokialainen 1630 tjsp meni ihan mykäksi, 2626:een voi vielä hyvin vastata, mutta sillä ei voi soittaa. Ei pitäisi tehdä liian pitkään töitä la-iltana ja kiireessä sitten väsyneenä työntää housuja pyykkikoneeseen... Vielä oljetkin karistelin taskuista (vaan en puhelintaskuista), muistan. Sim-kortit kyllä kestävät.
Sitten vielä Nokialaista standardointia, prkl! Laiton ma-aamuna tyttären kouraan satasen, ohjeena koulumatkalla käydä puhelinkaupassa ja mukaan halvin radiolla varustettu nokialainen. Ajatus oli, että entiset lisälaitteet - kämppä täynnä latureita ym. - kävisivät, mutta: laturin pistoke onkin erilainen kuin vuosi sitten myydyissä. Näin krääsäkauppa pysyy vauhdissa!
Petri
Eli yhteiskunta, tai siellä kyläyhteisö, on antanut tarvittavan huumeen, kun päivän työt pellolla on tehty.
Näin narkomaanit on pidetty kurissa, poissa rikollisuudesta ja ne on saaneet ruuan joka päivä samalla, homma on ollut hallinnassa.
Muistettakoon, että muista tajuntaa laajentavista aineista (kuin alkoholi) ei yleensä tule krapulaa tai muuta fyysistä (eikä aina henkistäkään) suorituskykyä oleellisesti alentavaa jälkitilaa, mikä alkoholin yliannostuksen jälkeen tunnetaan nimellä krapula.
Näin muodoin vierotushoidossa kulkeva tai kontrolloidusti ainetta saava pysyy "tavallisessa" elämässä ihan eri lailla kuin liikaa viinaa käyttävä. Aineen hankkimiseksi tarvittava rahamäärä ja siihen liittyvä elämäntyyli eli rikollisuus tulee tosi kalliiksi, eikä laittomalla polulla kulkevaa voi pehmeästi myötäkarvaan yrittää saada luopumaan aineen käytöstä, toisin kuin lääketieteellisessä käytössä ja kontrollissa kulkeva.
Petri
Täällä >10000€/ha alueella kun ei noita pajukkoja pahemmin ole, niin ihan uteliaisuuttani kysyn, että salaojitetaanko nuo pellot vai miten vesitalous järjestyy kun tuossa on lueteltu puoli tusinaa konstia saada sarkaojat tukkoon?
Itsellä joka toinen sarkaoja kaivetaan "valtaojakokoon" ja sieltä moska koetetaan haudata siihen joka toiseen umpeenlaitettavaan. Näin aiempi 12 metrin sarka levenee 24 -metriseksi (rummut 9- tai 12-metrisiä), mikä alkaa näin pikkukoneilla työskennellessä olla jo siedettävä leveys. Ja sitten kun uskaltaa eka kerran kyntää (vielä edessä muutamilla lohkoilla), niin ekat 5 kyntöä saran keskelle päin, tehdään rohki kupera. Täällä heikosti läpäisevillä vaan syvältä routaantuvilla mailla mahdollistaa tiukan paikan tullen roudan päälle kylvön, kun vesi valuu pintaakin pitkin pois keväällä.
Petri
Sellanen pyörinyt tuossa mielessä että millanen jyrsin soveltuu pajujen jyrsimiseen kesantopellosta? Pajukko kohtuullisen isoa jo n 4-5 metristä.
JOS haketettavaa syntyy niin paljon, että hakettaja tekee homman ilmaiseksi, niin sitten jää vain keräävällä giljotiiniterällä varustetun ensiraivausmoton kustannus itselle maksettavaksi. Lähtee kaikki maanpäällinen siististi pois. Maanalaisen poistoon pari vuotta tiivistä niittoa/lammaslaidunta, että ehtii juurakko vähän pehmitä, sitten jyrsin. Näin ei jää jälkitöitä. Jos jyrsii suoraan sisään (teetin sellaista pari hehtaaria, juuri tuollaista), niin aikamoinen "kapuloiden" keruu on edessä seuraavana keväänä, vaikka kuinka koettaisi vain varovasti vanhalla hankmolla silitellä pintaa jotenkuten kylvökuntoon.
Petri
Maatalous on samalaista yritystoimintaa, kuin kaikki muukin yritystoiminta.
Yritystoiminnan tärkein tehtävä on tuottaa voittoa, jotta se voi hoitaa velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan.
Ruuan tuotanto on tietenkin tärkeää, mutta lopulta on ihan sama, tuotaako ne tilat ruokaa vai maatilamatkailutuotteita, pääasia on se, että ne tekee voittoa ja maksaa laskunsa.
Aidoilla markkinoilla on just näin. Mutta tähän jos 100% lähdetään mukaan, niin ei sitten ruinata mitään tukia yhteiskunnalta. Olisiko Uuden Seelannin malli onnela myös meillä?
Petri
ainakin monella muulla alalla ei tarvi lisävakuuksia.. siinähän menee osa oy:n ideaa jos joutuu kiinnittään yksityisomaisuudenki savupiippua myöten.
Tuossa oy:n idean katoamisessa olet ihan oikeassa, mutta omat kokemukset (eli lisävakuuksien tarve oy:n lainojen vakuutena) ovat juuri "muulla alalla".
Sinänsä mielenkiintoista, että vapaan yrittämisen mallimaassa Amerikan Yhdysvalloissa omaa asuntoa EI saa kiinnittää firman velkoihin, mikä Suomessa on pienyrittäjälle valitettavan tuttua touhua.
Petri
no ainakin sl anttila on ollut niin kovasti huolissaan ruokalaskun jaosta.
Myönnätkö, jotta puheet pelkkää kusta ja paskaa.
Ainahan sitä voi huolissaan olla, mutta toiminta asiantilan korjaamiseksi on usein eri laji. Eikä aina mahdollista. Ei tosin aina kannata murehtiakaan.
Yrittäjällähän on kaksi asiaa, josta ei pidä valittaa:
1) Asiat, joille voi tehdä jotain. Toimi!
2) Asiat, joille ei voi mitään. Turhaa energiantuhlausta, valitus nimittäin.
Petri
