Kyllä neet forttin taka akselit aikalujia oli vissiin. Kun Vammas kuokassa jollainlailla kesti. Loppupään majoreilla ainakin sai jo jonkimmoisen kiven liikkeelle. Mutta se moottori ei kait oikein superluja ollut. Tietysti kaivurissa tullee erimoista iskukuormaa kun traktorissa.

Lohkot oli Foordeissa heikkoja , halkes jos pikkusenkin lämpis liikaa.

Voimanotto on ollu helppo käyttää ja isot renkaat oli hyvät .

Meillä kotona oli Majoreita ja Nuffeja . Nuffilla sai töitäki tehtyä . Valmetit oliki vahvoja , melkein Fordin veroisia . 

Onko Myyntipäällikkö muistanut lähettää Urakointiuutisiin oikaisuvaatimuksen? Kaikki ei lue Agronettiä.

Momenttia oli muttei sitä nousua.. 6610 MKII vääntömomentin nousuprosentti 9 %, itse vääntöä muistaakseni 298Nm/1200r/min? Eli alakierroksilla, sellainen sahurin perustraktori ja etukuormainkone, muttei kärryveturi.

Ford 5000 Force-mallin suurin vääntömomentti on 30 kpm @ 1300r/min (Vakola). Aikansa nelisylinteristen saman kokoluokan traktorien joukossa aivan kilpailukykyinen lukema. Eikä säästä sen enempää voimansiirtoa kuin muillakaan merkeillä.  Vääntömomentin nousuprosentti ei välttämättä kerro esim. ns. liikkeellelähtömomentista mitään, koska säätimen ratkaisuista riippuen korkeimman tehon alue voidaan tehdä pitemmälle kierroslukualueella, silloinpahan saadaan sitä nousuprosenttia suurimman vääntömomentin alueelle.

Elektroniikalla lienee mahdollista rakentaa moottorin säätö, jossa teho on vakio koko kierroslukualueella. Onko siitä sitten oikeata hyötyä kaikissa töissä, onkin toinen kysymys.

Palatakseni tuohon tehdasturbokysymykseen, vaikka Ford 7000 onkin alakierroksilla savuinen ja tehoton, voi sillä kiertää vaikkapa äestäessä kahdeksikkoa normiviistonnisen ympärillä. 7000:n jälkeen vapaastihengittävä 5000 tuntuukin nuhaiselta, mutta viistonniseen kun ruuvaa svitserin kiinni, alkaa voima jyllätä siinäkin. Maltilla ajettuna en näe mitään erityisen ongelmallista  paikkaa jälkiturboahtamiselle, kunhan syylärin flekti ja öljyhuolto päivitetään myös.

-SS-

Onko Myyntipäällikkö muistanut lähettää Urakointiuutisiin oikaisuvaatimuksen? Kaikki ei lue Agronettiä.

Taisi olla vitsimielessä mainittu tuosta "vakavasta" , onhan nuo Ford - virheet nähty monessakin paikassa, monella ulkopuolisella voi olla käsitys, että viistonninen on Majuri tai Ford 7000 on turboahdettu viistonninen, mitä se ei ole. Tai kaikissa on lohko puhki, varsinkin "naapurilla". Urbaanit legendat lähtevät kiertämään ja useassa portaassa tapahtuvien pyöristysvirheiden ansiosta muutama yksilö muuttuu kaikkia yksilöitä koskevaksi tyyppiviaksi.

Nimimerkki "joppaaja" Suomi24:ssa kiteyttää Fordiin liittyvät "tyyppivikoja" ansiokkaasti:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6768820

Kaikesta huolimatta, Suomen toiseksi yleisin kysytty vientitraktori pitkään oli hakattu viistonninen. Voidaan kysyä, miksi sitten, jos nuo kaikki viat joka Fordissa ovat ?

-SS-

Lohkot oli Foordeissa heikkoja , halkes jos pikkusenkin lämpis liikaa.

Miten paljon sen lohkon pitää lämmetä, että halkeaa ?

On kannentiiviste pilaantunnut vähillä vesillä. Ei haljennut.
Olen keittänyt ahdettua viistonnista, niin että vaahto vaan kaaressa lentää. Ei haljennut.

-SS-

Fordin moottori on aina ollut vähän arpapeliä millaisen saa onko rokkovalusta lohko vai soikheat pytyt.Kylällä 5000 alkoi lykkäämään ihvaa pakosarjan juuresta avasivat ja hiljaa tilasivat puolimoottorin tilalle.
Kyllä märkäputkikone on kuitenkin nykyaikaa .

Meikäläisen sitten ei kannata lottoamaan ruveta. Kuusi lohkoa on jo osunut arpaan, eikä ole puhkinaisia löytynyt.

Märkäputkikone voi olla nykyaikaa, mutta kyllä niitä putkiakin mallaillaan, tiivisteitä ihmetellään, kittiä laitetaan pilaantuneisiin putkisijoihin ja ihmetellään, mistä taas kannetiiviste vuotaa. Niin jos siis lähes viidenkymmenen vuoden päästä tästä hetkestä ajatellaan.

Ovaalisylinteriin on uskonut myös Volkwagen, sekä onhan Ford logokin soikea.



-SS-

Nih, Majorissa oli märkäputkikone. Alkaa olla hyvän lohkon löytäminen hieman hankalaa mutta ei niitä kovin usein tarvitse vaihtaa. -63 Arassa toinen jo menossa ja lähes jokapäiväisessä käytössä yhä.

Lainaus käyttäjältä: Santatukki - 31.05.14 - klo:09:04

Onko Myyntipäällikkö muistanut lähettää Urakointiuutisiin oikaisuvaatimuksen? Kaikki ei lue Agronettiä.

Taisi olla vitsimielessä mainittu tuosta "vakavasta" , onhan nuo Ford - virheet nähty monessakin paikassa, monella ulkopuolisella voi olla käsitys, että viistonninen on Majuri tai Ford 7000 on turboahdettu viistonninen, mitä se ei ole. Tai kaikissa on lohko puhki, varsinkin "naapurilla". Urbaanit legendat lähtevät kiertämään ja useassa portaassa tapahtuvien pyöristysvirheiden ansiosta muutama yksilö muuttuu kaikkia yksilöitä koskevaksi tyyppiviaksi.

Nimimerkki "joppaaja" Suomi24:ssa kiteyttää Fordiin liittyvät "tyyppivikoja" ansiokkaasti:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6768820

Kaikesta huolimatta, Suomen toiseksi yleisin kysytty vientitraktori pitkään oli hakattu viistonninen. Voidaan kysyä, miksi sitten, jos nuo kaikki viat joka Fordissa ovat ?

-SS-

Kyse ei ole vitsistä. Jos Henry Ford ei olisi kyllästynyt talsimaan hevosaurojen perässä, me suomalaisetkin viljelisimme vielä kaskinaurista. Huom. ja blokit ovat kestäneet täälläkin. Ja historiikkia tästä http://www.agritek.fi/files/agritek/newholland_ajankohtaista/Basildon%2050%20V.pdf

kolome paikallista pullinkiharrastajaaki on käyttäny 5000 perän osia yms ja yhdellä muistaakseni koko rattoriki oli kisakäytös. että ilmeisesti edullista ja riittävän kestävää rautaa on tiettyyn pisteeseen asti..

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 31.05.14 - klo:08:49

Kyllä neet forttin taka akselit aikalujia oli vissiin. Kun Vammas kuokassa jollainlailla kesti. Loppupään majoreilla ainakin sai jo jonkimmoisen kiven liikkeelle. Mutta se moottori ei kait oikein superluja ollut. Tietysti kaivurissa tullee erimoista iskukuormaa kun traktorissa.

Lohkot oli Foordeissa heikkoja , halkes jos pikkusenkin lämpis liikaa.

Voimanotto on ollu helppo käyttää ja isot renkaat oli hyvät .

Meillä kotona oli Majoreita ja Nuffeja . Nuffilla sai töitäki tehtyä . Valmetit oliki vahvoja , melkein Fordin veroisia . 

Niin päittäs iskut rikkoo laakerit kk käytössä. Myös valmetin mottia meni ennennén aikojaan tuostasyystä. Silloinkun moottori on kaivupuomin suuntaiseti kuten myös osassa vanhoista pyörivissä oli. Niin päittäis iskut tekee kiusaa. Poikittain olevassa ei tätä vaivaa niinesiinny. Nämä vehkeet siis ajalta jolloin meikäläinen ei vielä ajellut Mutta muutama tuttu ajeli ja kertoili näistä.

Ford 7000 moottorin tehdastekoiset erot  5000:n moottoriin (FoMoCo Service Manual, Ford 7000 Appendix):

•männät ovat erilaiset, hieman eroja männänrenkaissa *, männän välys 0.203-0.229 mm
•ylin männärengas on poikkileikkaukseltaan leveämpi sylinterinseinää kohti (Keystone)
•kiertokangissa on erilainen laakerointi ja kankeen varattu öljykanava männän jäähdytystä varten
•imuventtiilit ovat kokonaisuudessaan erilaiset
•imuventtiilin vartta ei ole tiivistetty kuppitiivisteellä.
•venttiilikannessa on isommat vedenvirtausaukot, samoin kannentiivisteessä.
•kannentiiviste on paksumpi (1.72 mm) ja varustettu tiivisteeseen integroidulla teräspellillä; liekkirenkaat ruostumattomasta teräksestä.
•Pakoventtiilin keinuvivun voitelu on erilainen.
•öljypumpun tuotto on 38 l/min ( 5000 23 l/min)
•isompi öljynsuodatin
•turboahdin
•lohkoon öljykanavat ja liitännät turbolle ja öljynjäähdyttimelle
•pakosarja ja pakoputki erilainen
•akun ja termostart-laitteen lämpösuoja
•öljynjäähdytin syylärin alasäiliössä, 7-lapainen flekti
•kuiva kaksoisilmansuodatin; tukkeutumisen merkkivalo

New Hollandeissa on nykyäänkin ns. kuivaputkikoneita, "NEF-mallisarja" , eli kaikki valmistajat eivät ole vielä siirtyneet märkäputkiin. Niinhän nuo vanhat Ford lohkotkin vaan putkitetaan, ja taas mennään.

-SS-

Ford 7000 moottorin tehdastekoiset erot  5000:n moottoriin (FoMoCo Service Manual, Ford 7000 Appendix):

•männät ovat erilaiset, hieman eroja männänrenkaissa *, männän välys 0.203-0.229 mm
•ylin männärengas on poikkileikkaukseltaan leveämpi sylinterinseinää kohti (Keystone)
•kiertokangissa on erilainen laakerointi ja kankeen varattu öljykanava männän jäähdytystä varten
•imuventtiilit ovat kokonaisuudessaan erilaiset
•imuventtiilin vartta ei ole tiivistetty kuppitiivisteellä.
•venttiilikannessa on isommat vedenvirtausaukot, samoin kannentiivisteessä.
•kannentiiviste on paksumpi (1.72 mm) ja varustettu tiivisteeseen integroidulla teräspellillä; liekkirenkaat ruostumattomasta teräksestä.
•Pakoventtiilin keinuvivun voitelu on erilainen.
•öljypumpun tuotto on 38 l/min ( 5000 23 l/min)
•isompi öljynsuodatin
•turboahdin
•lohkoon öljykanavat ja liitännät turbolle ja öljynjäähdyttimelle
•pakosarja ja pakoputki erilainen
•akun ja termostart-laitteen lämpösuoja
•öljynjäähdytin syylärin alasäiliössä, 7-lapainen flekti
•kuiva kaksoisilmansuodatin; tukkeutumisen merkkivalo

New Hollandeissa on nykyäänkin ns. kuivaputkikoneita, "NEF-mallisarja" , eli kaikki valmistajat eivät ole vielä siirtyneet märkäputkiin. Niinhän nuo vanhat Ford lohkotkin vaan putkitetaan, ja taas mennään.

-SS-

  Edesmennyt Valtran suunnittelija kirjoitti Käytännön Maamies-lehden traktorinumerossa New Holland PowerStarin olleen yksi maailman parhaimmista moottoreista, putketon sekin. Isäntäyhtiön tarpeet ja taannoinen yhteistyö Cumminsin kanssa tuotti NEF-tuoteperheen, jonka tuloksena tulleet moottorit sovitettiin eri käyttötarkoituksiin. FiatPowerTrain- jatkaa tätä perinnettä. Nyt tätä kontruktiota löytyy mm. McCormickista, Landinista, NewHollandista, CaseIHsta ja Claasista, ja lukuisista muista eri sovelluksista esim. ProSilvan tuoma saksalainen kuormatraktori, Ivecon nimellä. http://www.prosilva.fi/fi/tuotteet/prosilva-15-4st/tekniset-tiedot

Kuivaputkinen on kallis peruskorjata ,moottori on vietävä työstöön ei onnistu kenttäoloissa.Miksi kuormaauton moottorin valmistajat käyttävät märkiä putkia?
Vapolle tuli uusi 5000 70 luvun lopulla ,oli jakajapumpulla,surkea kylmäkäynnitys ominaisuudet ja tosi huono vääntö. Sen perään pistettiin Kunto linko ,kun hanki kasvoi niin normaalisti moottori ilmoittaa kierrosten laskulla että vaaditaan liikaa,mutta 5000 sammui täysistä kierroksista kuin tuppeen oli surkea voimanen moottori,vääntö todella kehno.

Kuivaputkinen on kallis peruskorjata ,moottori on vietävä työstöön ei onnistu kenttäoloissa.Miksi kuormaauton moottorin valmistajat käyttävät märkiä putkia?
Vapolle tuli uusi 5000 70 luvun lopulla ,oli jakajapumpulla,surkea kylmäkäynnitys ominaisuudet ja tosi huono vääntö. Sen perään pistettiin Kunto linko ,kun hanki kasvoi niin normaalisti moottori ilmoittaa kierrosten laskulla että vaaditaan liikaa,mutta 5000 sammui täysistä kierroksista kuin tuppeen oli surkea voimanen moottori,vääntö todella kehno.

1968-1975 Ford 5000
296 Nm@1300

1971-1976 MF 185
299 Nm@1300

1974-1979 Valmet 702
284 Nm@1180

1971-1977 DB 1210
245 Nm@1400

1972-1974 JD 2130
246 Nm@1400