Nyt sitten vuodenvaihteessa saatiin viimein SPV tehtyä ja alkoi maidontuottajan iloinen arki. Odotukset olivat suuret, kun lehmiä poikii alkuvuodesta eniten. Sitten tuli utaretulehduksia, kohtutulehdus,vedinpolkema,sektio,sorkkatulehdus ensimmäisen parin kuukauden aikana. Kaikkien muiden laskujen lisäksi eläinlääkärilaskut olivat päätä huimaavia, ja maitotilit jäivät aika pieniin kun ne lopulta alkoivat juoksemaan. Vedinpolkema lehmä lähti juuri teuraaksi, koska mikään muu ei auttanut. Se olikin ainoa poikineista jolta maitoa olisi tullut normaali määrä. Tähän kun lisätään kaikki konerikot kuten kioskin tietokone, traktorin kytkin, rengas, ymym alkaa takki olla tyhjä. Nyt pitää kyllä mennä nukkumaan, jotta jaksaa nousta lypsylle.

Ei siinä mitää. Se kakkosluokan tuurikin loppuu joskus. Oikeesti.

 Mutta nuolle tulehduksille vois maybe löytyä yhteinen nimittäjä....  Eli jostain syystä pöpöt viihtyvät turhankin hyvin, tai sitten eläinten sterssitilassa tahi yleiskunossa on jotain sanomista. Puuttuminen syyhyn, ei seurauksiin on parasta kustannustehokkuutta.

Noobie!

Minkälainen kuivitus?
Utaretulehduksia voi ainakin vähän ehkäistä kuiviketurpeen käytöllä. Se on hapanta eikä siinä pöpöt jaksa hengissä pysyä. Saattaa jopa auttaa vedinpolkemiinkin koska jalka pitää paremmin ylös noustessa.

Miten vedinpolkemalehmä? Se jo lähti teuraaksi mutta tuliko niistä kolmesta vielä maitoa? Meillä poiki nyt lehmä kuudennen kerran ja siltä ei vaan tule maitoa kuin kahdesta vetimestä. Lypsellään nyt niistä kahdesta 40 litraa ja kun vähentyy niin saa lähteä. Jos olisi nuorempi ja vain yksi vedin piiputtaisi niin siemennettäisiin. Sotkututkin vetimet paranevat joskus ummessa ollessaan.

meillä oli lypsys lehmä 3 kautta. hiahona ei ollu yhyres vetimes reikää olleskaa ,vaan lypsi silti 35- 40 kiloa silti ... jalakojen takia jouduttiin poistamaan.

Meillä oli kans eka vuonna paljon vaikeuksia. Lypsäviä on n. 30. Eka vuonna 4 Honkajoelle ja lääkäri tuntui asuvan meillä. Kyllä se siitä. Voi olla että alkuun menee vähän enemmän koettelemusten puolelle. Nokka pystyyn ja tuultapäin!

Vedinpolkemalla tulehtui utare, kun siitä ei saanut maitoa pois. Sitten nousi kuume ja muut utareet ehtyivät. Kuivikkeena on kutteri ja pahnasilppu. Olosuhteet eivät ole todellakaan mielestäni parhaat mahdolliset. Kylmäpihattoa on työlästä pitää puhtaana, ja pakkasella on sorkat koetuksella koska paska on jäätynyt koppuraiseksi. Remonttia olen suunnitellut, mutta mahtaako tätä ikinä saada toimimaan kunnolla lypsylehmillä....?

Vedinpolkemalla tulehtui utare, kun siitä ei saanut maitoa pois. Sitten nousi kuume ja muut utareet ehtyivät. Kuivikkeena on kutteri ja pahnasilppu. Olosuhteet eivät ole todellakaan mielestäni parhaat mahdolliset. Kylmäpihattoa on työlästä pitää puhtaana, ja pakkasella on sorkat koetuksella koska paska on jäätynyt koppuraiseksi. Remonttia olen suunnitellut, mutta mahtaako tätä ikinä saada toimimaan kunnolla lypsylehmillä....?

Ota ihmeessä se turve kaveriksi, käytä vaikka sekaisin kutterin kanssa. Katso että parret on riittävän väljät, että eläimet makaa oikein eikä peräpää liassa. Paskakäytävälle voi levittää vaikka ylivuoteisia kuivia heiniä tai olkia tms. pehmikkeeksi pakkasella, kun eläimiä on tarpeeksi niin ei täysin jäädy ja on huomattavasti mukavampi elukoiden liikkua. Jos parret uhkaa jäätyä, kuivaa heinää tai vastaavaa ja lämpimilllä taas siivous + turve/ kutteri ettei pöpöt ala kasvaa.

Minulla vastaavia kokemuksia, hiehopihattonahan tuo menisi paremmin..