Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: pööpöö - 17.01.24 - klo:17:47
-
Vipu väittää että en ole hakenut talviaikaista kasvipeitteisyyttä. En voi ymmärtää. Tarkistan lähettäessä vaikka kuinka monta kertaa että kaikki on oikein. ***** kun vituttaa :(
-
Onko ketään kohtalotovereita?
-
Eiköhän sitä voi korjata. Jos ei itse niin soita huomenna maaseutusihteerille. Harvemmin noi on kerrasta poikki hommia, haluaikaakin kun on jäljellä….
-
Voi mennä sinne kasvipeitteisyysilmoitukseen ja painaa "peruuta hakemus". Hakemukseen tehdyt merkinnät tulevat näkyviin, ja niitä voi muuttaa, jos vaikka olet rastittanut "en hae lohkolle kasvipeitteisyyden tukea" . Jos et ole aikanaan viime kesänä päätukihaussa rastittanut ekojärjestelmän toimenpiteisiin talviaikaista kasvipeitteisyyttä vuoden 2023 päätukihaussa, silloin voi olla enempi tekemistä.
-SS-
-
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta
-
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta
Salon seudulla on ehkä sen verran vähemmän maatiloja, että sihteerit kerkiävät varoittamaan, jos hakemus on epäilyttävän laiha.
-SS-
-
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta
Salon seudulla on ehkä sen verran vähemmän maatiloja, että sihteerit kerkiävät varoittamaan, jos hakemus on epäilyttävän laiha.
-SS-
Sama se on Loimaan alueellakin. Viimeksikin ystävällisesti sihteeri huomautti, että (tarpeeton) tuottamaton ala kannattaa poikkeuksellisesti ilmoittaa esim. luonnonhoitonurmeksi.
-
Jääkö aloittajalta nyt tukipotti paljonkin pienemmäksi? Vai onko suurin harmituksen aihe se, ettei tullut tässä tilanteessa kaikkea muokattua?
-
Joka tapauksessa kolmasosa peltoalasta on oltava joltisenkin kasvipeitteen alla, ehdollisuuden vaatimuksesta.
Tuettu kasvipeite olisi lähinnä ei- pysyvää nurmea, koskematonta sänkeä tai syyskasvin orasta.
Moni on laskeskellut sitä viittäkymppiä, että eipä silti tuonut kevään sänki huippusatoja, ja maata on kynnöksellä ja pahnavellinä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Pikemminkin näyttivät sänkeen avattuja peltoja kirpat vaivaavan ja muutenkin oraat kellastuvan. Oletan, että mentiin peltoa pitelemään liian aikaisin. Hierooko lautasmuokkari kylvökerroksen pohjan liian tiiviiksi ?
Mutta sänget "kuivuivat yli" yllättävän nopeasti, ja sivusta katsottuna mururakenne oli yllättävän karkeaa ja jyvät saivat osin kuivaa yläpuolellensa.
-SS-
-
Joka tapauksessa kolmasosa peltoalasta on oltava joltisenkin kasvipeitteen alla, ehdollisuuden vaatimuksesta.
Tuettu kasvipeite olisi lähinnä ei- pysyvää nurmea, koskematonta sänkeä tai syyskasvin orasta.
Moni on laskeskellut sitä viittäkymppiä, että eipä silti tuonut kevään sänki huippusatoja, ja maata on kynnöksellä ja pahnavellinä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Pikemminkin näyttivät sänkeen avattuja peltoja kirpat vaivaavan ja muutenkin oraat kellastuvan. Oletan, että mentiin peltoa pitelemään liian aikaisin. Hierooko lautasmuokkari kylvökerroksen pohjan liian tiiviiksi ?
Mutta sänget "kuivuivat yli" yllättävän nopeasti, ja sivusta katsottuna mururakenne oli yllättävän karkeaa ja jyvät saivat osin kuivaa yläpuolellensa.
-SS-
Lautastinttari nimenomaan hieroo sen pohjan tiiviiksi. Yhtään ei saisi olla kosteaa kun tuolla ajetaan mut ainahan se Suomessa keväällä on... ::)
Eli hätäinen isäntä Joka availee sängensä lautasmuokkarilla kaivaa itselle kuoppaa..
Sanoisin et jollei kunnon suorakylvökalustoa ole ja haluaa peltojaan jotenkin muokata niin 50e/ha ei ole kyllä enää sen keväisen sotkemisen vaiva. Toista se oli ennen kun 60% kasvipeitteellä sai 100% tuen..
Itsekin tuli muokattua kaikki ens vuonna satokasville menevät alat. Turhaa pelata enää..
-
Tämä kevätmuokkauksen kirous on jäykkien maiden ongelma. Keveillä mailla voi kevätmuokkauskin joskus jopa onnistua. Viime syksy oli niin märkä ,että ei paljon kynnöt kiinnostanut.
-
Tämä kevätmuokkauksen kirous on jäykkien maiden ongelma. Keveillä mailla voi kevätmuokkauskin joskus jopa onnistua. Viime syksy oli niin märkä ,että ei paljon kynnöt kiinnostanut.
No juu tämä maalaji juttu jäi mainitsematta kun vähän niinkuin SS:lle vastailin ja oletan/olen siinä käsityksessä et Lohjan Salon kupeessa ne maalajit ovat myöskin enemmän ja vähemmän jäykkiä Savia..
-
Joka tapauksessa kolmasosa peltoalasta on oltava joltisenkin kasvipeitteen alla, ehdollisuuden vaatimuksesta.
Tuettu kasvipeite olisi lähinnä ei- pysyvää nurmea, koskematonta sänkeä tai syyskasvin orasta.
Moni on laskeskellut sitä viittäkymppiä, että eipä silti tuonut kevään sänki huippusatoja, ja maata on kynnöksellä ja pahnavellinä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Pikemminkin näyttivät sänkeen avattuja peltoja kirpat vaivaavan ja muutenkin oraat kellastuvan. Oletan, että mentiin peltoa pitelemään liian aikaisin. Hierooko lautasmuokkari kylvökerroksen pohjan liian tiiviiksi ?
Mutta sänget "kuivuivat yli" yllättävän nopeasti, ja sivusta katsottuna mururakenne oli yllättävän karkeaa ja jyvät saivat osin kuivaa yläpuolellensa.
-SS-
1/3 kultivaattorilla, 2/3 auroilla, esimerkiksi. Ei tarvitse keväällä vaivata sänkiä, jos uskoo, ettei se kannata. Tällöin ei vain tipu euroakaan ekojärjestelmän kasvipeitekorvausta.
Viime keväänä kirpat vaivasivat juurikin syyskynnettyä kevätvehnämaata.
-
Tämä kevätmuokkauksen kirous on jäykkien maiden ongelma. Keveillä mailla voi kevätmuokkauskin joskus jopa onnistua. Viime syksy oli niin märkä ,että ei paljon kynnöt kiinnostanut.
No juu tämä maalaji juttu jäi mainitsematta kun vähän niinkuin SS:lle vastailin ja oletan/olen siinä käsityksessä et Lohjan Salon kupeessa ne maalajit ovat myöskin enemmän ja vähemmän jäykkiä Savia..
Tämä jakaa vahvasti mielipiteitä. "Normaalina" vuonna savimaan kevät(kevyt)muokkaus kalpenee vähän syyskynnölle, mutta näinä kuivina vuosina toimii mielestäni melkeinpä yhtä hyvin.
Eli kuten lahenvainio totesi, ei kannata syksyllä väkisin lähteä rypemään aurojen kanssa - kyllä siinäkin omaa kuoppaansa kaivaa. Kevätmuokkaus on myös hyvin nopeaa, eikä tarvitse pyöriä kolmea kertaa piikkiäkeellä perässä.
-
Tämä kevätmuokkauksen kirous on jäykkien maiden ongelma. Keveillä mailla voi kevätmuokkauskin joskus jopa onnistua. Viime syksy oli niin märkä ,että ei paljon kynnöt kiinnostanut.
No juu tämä maalaji juttu jäi mainitsematta kun vähän niinkuin SS:lle vastailin ja oletan/olen siinä käsityksessä et Lohjan Salon kupeessa ne maalajit ovat myöskin enemmän ja vähemmän jäykkiä Savia..
Tämä jakaa vahvasti mielipiteitä. "Normaalina" vuonna savimaan kevät(kevyt)muokkaus kalpenee vähän syyskynnölle, mutta näinä kuivina vuosina toimii mielestäni melkeinpä yhtä hyvin.
Eli kuten lahenvainio totesi, ei kannata syksyllä väkisin lähteä rypemään aurojen kanssa - kyllä siinäkin omaa kuoppaansa kaivaa. Kevätmuokkaus on myös hyvin nopeaa, eikä tarvitse pyöriä kolmea kertaa piikkiäkeellä perässä.
Toki tilanteen mukaan. Ei se märkänä syksynä muokkaaminenkaan peltoa paranna.
Omat kokemukset menneiltä ajoilta on et kuivina vuosina ehdottomasti paras on suorakylvö. Kosteus säilyy vain paremmin kaiketi. Sen jälkeen sitten keväinen kevytmuokkaus. Itse ei tullut enää pitkään aikaan ajettua lautastinttarilla kun huomasin tuon yllämainitun ominaisuuden.
Syksyinen kevytmuokkaus tulee listalla sitten ja viimeisenä syyskyntö. Kynnöt eivät vain itsellä ole toimineet kevätkylvöjen kanssa juuri ollenkaan. Olipa pitkän aikaa niin ettei talossa ollut edes auroja. ;D
Kevätkyntö nyt ei savimailla tee kukaan täysjärkinen ;D ;D ;D
Omat sänget tulee avattua keväisin raskaalla äkeellä. Samalla ajetaan sitten toinen (ja kolmas) kerta mikäli tarpeen, jonka jälkeen kylvö. Syyskevyt muokkaukset tulee tehtyä samalla vehkeellä tai kultivaattorilla. Nurmien lopetukset tehdään kyntäen ja mahdollisia syyskylvöjen pohjia tehdään myös kyntäen.
-
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta
Siinä vaiheessa, kun palautit tukihakemuksen, niin sehän lähetetään sähköpostiisi. Katso sieltä mitä olet keväällä valkkaillut. Yleisellä tasolla olisi hyvä tulostella talteen hallinnolle lähetetyt asiakirjat, kuten tukihakemukset.
-
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta
Siinä vaiheessa, kun palautit tukihakemuksen, niin sehän lähetetään sähköpostiisi. Katso sieltä mitä olet keväällä valkkaillut. Yleisellä tasolla olisi hyvä tulostella talteen hallinnolle lähetetyt asiakirjat, kuten tukihakemukset.
Edellisten tukihakujen lomakkeet ja liitteet löytyy Vipusta. Olin hävittänyt läppärin vaihdon myötä EHK-hakemuksen liitteeksi tulevan pitkän proopuskan, ja luulin jo että pitää tehdä uusi alusta alkaen tälle vuodelle. Vaan Vipusta löytyikin viimevuotinen, jonka sai pienillä muutoksilla liitettyä tämänvuotiseen hakemukseen.
-
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta
Siinä vaiheessa, kun palautit tukihakemuksen, niin sehän lähetetään sähköpostiisi. Katso sieltä mitä olet keväällä valkkaillut. Yleisellä tasolla olisi hyvä tulostella talteen hallinnolle lähetetyt asiakirjat, kuten tukihakemukset.
Sinne sähköpostiin tulee vain vahvistus että hakemus on lähetetty
-
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta
Siinä vaiheessa, kun palautit tukihakemuksen, niin sehän lähetetään sähköpostiisi. Katso sieltä mitä olet keväällä valkkaillut. Yleisellä tasolla olisi hyvä tulostella talteen hallinnolle lähetetyt asiakirjat, kuten tukihakemukset.
Sinne sähköpostiin tulee vain vahvistus että hakemus on lähetetty
Olen sitten varmaan tulostanut hakemuksen vivussa. Täytyi oikein katsoa, että vahvistus sieltä vaan tulee. Muistelin, että olisi tullut hakemuskin pdf:nä. Onkohan tämä jossain vaiheessa muuttunut. Koitin hakea meilistä, mutten keksinyt sopivia hakusanoja.
-
Mä en kyllä muista että hakemus olisi tullut koskaan vahvistuksen liitteenä.
Olen kyllä aina itse sen tulostanut samalla kun olen sen jättänytkin.
-
on se kiva kun on sähköinen järjestelmä niin käyttäjän vastulla tulostuuko... ja sit onkin muistin varassa jos ei.. kyl olis nuo maaailman tärkeimmät asiat paperisina.. jo ihan viran puolesta. kun sähkyinen saattaa tuhoutua/hävitä tms...
-
on se kiva kun on sähköinen järjestelmä niin käyttäjän vastulla tulostuuko... ja sit onkin muistin varassa jos ei.. kyl olis nuo maaailman tärkeimmät asiat paperisina.. jo ihan viran puolesta. kun sähkyinen saattaa tuhoutua/hävitä tms...
Ei kai sillä tulostamisella tai sen puutteella ole suuresti merkitystä. Jättämänsä tukihaun voi tarkistaa myös sieltä viputuksen sivulta, milloin tahansa.
Tietysti paperinippua voi olla mukavampi tarkistaa aamukahveella ilman että tarvitsee kirjautua ja sitten tirkistellä ruudulta. Ja voi sen tulostaa sieltä jälkikäteenkin jos haluaa mappiin täytettä. Ainakin sen näkee onko rastia siinä ekojärjestelmätuessa. En muista näkyykö siinä tulosteessakaan noita valinnaisia toimenpiteitä...
-
Meidän alueella on maataloussihteerille tullut paljon kyselyjä, miksei pääse ilmoittamaan "Kiertotalouden edistäminen"- toimenpidettä. Minä mukaanlukien. Sihteeri sanoi, että on poikkeuksellisen paljon ja myös neuvojien tekemiä. Epäilee, että ohjelma ei ole ottanut ainakaan kaikkia rasteja huomioon. Selvityksen alla Ruokavirastossa. Voi olla, että itsekin olen virheeen tehnyt, mutta... No, ei minulla ole kyse kovin suuresta summasta, mutta pitäisihän ne rahat saada, mitkä on luvattu.
-
on se kiva kun on sähköinen järjestelmä niin käyttäjän vastulla tulostuuko... ja sit onkin muistin varassa jos ei.. kyl olis nuo maaailman tärkeimmät asiat paperisina.. jo ihan viran puolesta. kun sähkyinen saattaa tuhoutua/hävitä tms...
Joka vuosi olen tulostanut pdf:n tukihakemuksen, paitsi nyt viime kesänä se ei enää onnistunut, hakemus lähti eteenpäin eikä ollut mitään tulostusmahdollisuutta valittavana.
-
on se kiva kun on sähköinen järjestelmä niin käyttäjän vastulla tulostuuko... ja sit onkin muistin varassa jos ei.. kyl olis nuo maaailman tärkeimmät asiat paperisina.. jo ihan viran puolesta. kun sähkyinen saattaa tuhoutua/hävitä tms...
Joka vuosi olen tulostanut pdf:n tukihakemuksen, paitsi nyt viime kesänä se ei enää onnistunut, hakemus lähti eteenpäin eikä ollut mitään tulostusmahdollisuutta valittavana.
Kyllä mulla ainakin onnistui tulostaminen.
-
on se kiva kun on sähköinen järjestelmä niin käyttäjän vastulla tulostuuko... ja sit onkin muistin varassa jos ei.. kyl olis nuo maaailman tärkeimmät asiat paperisina.. jo ihan viran puolesta. kun sähkyinen saattaa tuhoutua/hävitä tms...
Joka vuosi olen tulostanut pdf:n tukihakemuksen, paitsi nyt viime kesänä se ei enää onnistunut, hakemus lähti eteenpäin eikä ollut mitään tulostusmahdollisuutta valittavana.
Joo, jonkunlaisen yhteenvedon sieltä jotenkin sai, mutta ei kattavaa. Maataloussihteerin mukaan Virastolta oli kerrottu, ettei aika riittänyt tulostussysteemin tekoon...
-
Mulla on näköjään jäänyt ekojärjestelmätuen kasvipeitteisyys hakematta vaikka luulen kyllä että en oo niin humalassa / sekaisin ollut että sen oisin jättänyt rastimatta, löysin jopa oman muistilappuni johon tuon olin merkannut. Kätevästi tuossa tulosteessa ei näy yksikään noista toimenpiteistä, ainoastaan ekojärjestelmätuki.
No mitäpä tuolla reilulla tonnilla ois tehnytkään.
Vipu väittää että en ole hakenut talviaikaista kasvipeitteisyyttä. En voi ymmärtää. Tarkistan lähettäessä vaikka kuinka monta kertaa että kaikki on oikein. ***** kun vituttaa :(
-
riikkka olis sen kuitenkin verottannu joutavana... pikkurahoja suomessa..
-
Maksetaanko tuosta peitteisyydestä hehtaarimääräisen peitteisyyden mukaan vai miten ja kuinka paljon
siitä maksetaan? En ainakaan löytänyt minun taidoillani tuosta mitään tietoa.
-
Maksetaanko tuosta peitteisyydestä hehtaarimääräisen peitteisyyden mukaan vai miten ja kuinka paljon
siitä maksetaan? En ainakaan löytänyt minun taidoillani tuosta mitään tietoa.
Mitenhän olet ollut noin pimennossa.. ::)
Lyhykäisyydessään kasvustosta ja sängestä saa 50e/ha.
-
Mitenhän olet ollut noin pimennossa.. ::)
Lyhykäisyydessään kasvustosta ja sängestä saa 50e/ha.
Niinpä ::)
Mutta onneksi kysyvä ei tieltä eksy vai miten meni. Kiitos vaan tiedosta!
-
Maksetaanko tuosta peitteisyydestä hehtaarimääräisen peitteisyyden mukaan vai miten ja kuinka paljon
siitä maksetaan? En ainakaan löytänyt minun taidoillani tuosta mitään tietoa.
Mitenhän olet ollut noin pimennossa.. ::)
Lyhykäisyydessään kasvustosta ja sängestä saa 50e/ha.
Muistettavat poikkeukset kesällä ilmoitettu sänkikesanto ja avokesannoksiilmoitettu, vaikka olisi likaheinääkin jo kasvamassa. Näihin ei saa tukea.
-SS-
-
Ei helvata.. itellä herjas ohjelma, ettei ole haettu talviaikaista kasvipeitetukea.. En mää käsitä.. :-[ >:(
-
Mä jätin tietoisesti hakematta, kynnin 66% pinta-alasta…..
-
Mä jätin tietoisesti hakematta, kynnin 66% pinta-alasta…..
Mutta kai sen olisi voinu hakea kumminkin sille 34% alalle. Tuenhan saa joka hehtaarille jos sen vaan hakee.
Minkähän takia se pitää edes erikseen hakea, maksaisvat vaan kasvipeitteisen alan mukaan kaikille.
-
Mä jätin tietoisesti hakematta, kynnin 66% pinta-alasta…..
Mutta kai sen olisi voinu hakea kumminkin sille 34% alalle. Tuenhan saa joka hehtaarille jos sen vaan hakee.
Minkähän takia se pitää edes erikseen hakea, maksaisvat vaan kasvipeitteisen alan mukaan kaikille.
Eiköhän tällä hakuvelvoitteella jätetä takaportti näitä unohtelijoita varten auki...
Mitä Foortti teki tälle lopulle pinta-alalle? Jos sattui kultivoimaan, niin turhahan mitään korvausta olisi ollut hakea...
-
Nurmella ne loput on. Mulla oli se käsitys että vasta 33% jälkeen maksetaan mutta näin se ei sitten taida kuitenkaan olla. Keväällä seuraavassa tukihaussa ruksitaan kaikki mahdolliset😎
-
Nurmella ne loput on. Mulla oli se käsitys että vasta 33% jälkeen maksetaan mutta näin se ei sitten taida kuitenkaan olla. Keväällä seuraavassa tukihaussa ruksitaan kaikki mahdolliset😎
Joo 33% oli minimi mutta sekin olisi voinut olla kevytmuokattua jos ei hakenut tukia kasvipeitteisyydestä. Kaikesta kasvipeitteisyydestä olisi voinut saada korvauksen ekojärjestelmän puolella.
-
Nurmella ne loput on. Mulla oli se käsitys että vasta 33% jälkeen maksetaan mutta näin se ei sitten taida kuitenkaan olla. Keväällä seuraavassa tukihaussa ruksitaan kaikki mahdolliset😎
Joo 33% oli minimi mutta sekin olisi voinut olla kevytmuokattua jos ei hakenut tukia kasvipeitteisyydestä. Kaikesta kasvipeitteisyydestä olisi voinut saada korvauksen ekojärjestelmän puolella.
Nyt täytyy taas ihmetellä kuinka pihalla porukka on ja on ollut.. :o
Ymmärtäisin jos kikkailtaisiin joillain marginaalijutuilla mut nyt kuitenkin ihan perusjuttu.
33% siis piti jättää vähintään kyntämättä. Jos taas aitoa kasvipeitettä tai sänkeä niin siitä olisi saanut 50e/ha..
Ei nyt ole foortille mikään piikki mut täytyy vain ihmetellä et kelle maajussille tämä nyt oikeasti tuli uutena asiana.. :-\
-
Tämä kasvipeitteisyystuki on lisätuki hömpälle, syyskylvölle, monivuotisille nurmille ja suorakylvölle. Jos yrittää vanhanaikaisilla menetelmillä saada kylvöjä kevätsängille tehdä, niin sen verran satotappioita ja ehkä myös laatutappioita tulee, että voi olla uudelleenarvioinnin paikka, luopuisiko koko tuesta.
Syysrukiilla peitekasvina käytettynä saa syysmuokatut tuen piiriin, lisäksi pakollista viljelykiertoa voi yrittää säädellä ainakin jonkin verran. 130-150 kg tavanomaista TOS-ruista, eipä se yli 25 euroa maksa. Osan voi jättää keväällä kasvamaan, on sitten puuhaa senkin korjuussa. Suurimman osan voi keväällä ruiskuttaa pois, maa on kuohkeaa, rukiin kasvusto on pitänyt liettymisen poissa ja on saattanut vähän ravinteitakin pidättää. Eikä tarvitse alkaa mitään raskaampaa muokkausta kehittää, varsinkin jos ruis on levitetty lähinnä suoraan kynnökseen.
-SS-
-
ja hitto kun saisi aina tietoa missä ja milloin on koulutusta tahi etes esittelyä mitä on tarjolla.. itelle ei mitään tietoa uusista tuista..
-
ja hitto kun saisi aina tietoa missä ja milloin on koulutusta tahi etes esittelyä mitä on tarjolla.. itelle ei mitään tietoa uusista tuista..
Ruokaviraston sivuilla noi.
Videoita on youtuubissakin koulutuksista ollut silloin viime talvena kun uudet tukiasiat tuli...
Ihmetellä täytyy jos nyt vasta "herää" todellisuuteen et tuet muuttui.. :o
-
tuet muuttui mut oli kiva kevällä kun ei ollu muutakaan tekemistä.. ettiä moisia tietoja.. miks nuokin on just kiireisempään aikaan ja kun noista ei selviä ohjeita. neuvojiltakin kolmea eri mieltä. päättää siitä sit. nooo, mulla nuo vain pikkurahoja ja velvollisuuksia.
-
Hakuohjeet olivat tänä vuonna sekavat. Aikaisemmin hakuohjeet ovat olleet yhtenä dokumenttina jota on helppo selata, mutta nyt olivat kokoelma linkkejä, koknaisuudesta ei meinannut saada tolkkua millään. Missään kolutuksissa en käynyt vaan pelkästään Ruokaviraston ohjeilla kyhäsin hakemuksen.
-
Oliskohan järjestelmässä virhe, kun noin monilla näyttää jääneen kasvipeitteisyyden tuki hakematta.
-
Jospa ei ole osattu katsoa, missä se kasvipeitetuki tehdyssä hakemuksessa löytyy. Ei kannata katsoa ympäristösitoumuksista, vaan "valittujen tukien lisätiedoista". Esimerkiksi tämmästä siellä voisi näkyä : "Ekojärjestelmätuki -> Talviaikainen kasvipeite -> Toimenpide valittu, ilmoita pinta-alat syysilmoituksella"
-SS-
-
Hakuohjeet olivat tänä vuonna sekavat. Aikaisemmin hakuohjeet ovat olleet yhtenä dokumenttina jota on helppo selata, mutta nyt olivat kokoelma linkkejä, koknaisuudesta ei meinannut saada tolkkua millään. Missään kolutuksissa en käynyt vaan pelkästään Ruokaviraston ohjeilla kyhäsin hakemuksen.
Aika yleisluontoinen oli kyllä koulutus missä kävin, ei siitä niinkuin oikein mitään syvällisempää kostunut, asiat kahlattiin aika tiukan aikataulun puitteissa läpi.
-
Oliskohan järjestelmässä virhe, kun noin monilla näyttää jääneen kasvipeitteisyyden tuki hakematta.
Voi olla. Minulla kasvipeitteisyys on kyllä kunnossa, mutta samassa rastituskohdassa oleva kiertotalouden edistäminen puuttuu. Ja oli kyllä kuitua jo levitettykin ennen hakemuksen jättöä. Ja parillakymmenellä muullakin on sama juttu. Ja monella oli vielä neuvojakin apuna. Minä mielestäni kiinnitin siihen rastiin erityisesti huomiota.
Jospa ei ole osattu katsoa, missä se kasvipeitetuki tehdyssä hakemuksessa löytyy. Ei kannata katsoa ympäristösitoumuksista, vaan "valittujen tukien lisätiedoista". Esimerkiksi tämmästä siellä voisi näkyä : "Ekojärjestelmätuki -> Talviaikainen kasvipeite -> Toimenpide valittu, ilmoita pinta-alat syysilmoituksella"
-SS-
Ympäristösitoumuksen lohkokohtaisissa toimenpiteissä se rastin paikka on. Joten kyllä se tiedossa oli ja tarkoitus merkitä.
Toki voi olla, että se on jäänyt lopulta ruksimatta, mutta meidän maataloussihteerin alueella näitä kiertotalousvirheitä on todella paljon suhteessa muihin virheisiin. Sihteerin mielestä ihan liikaa. Viittaisi hänen mielestään ohjelmavirheeseen. Katsotaan. Ei tuo minulle kovin merkittävä asia ole, mutta kun kerran raha on luvattu, niin pitäisihän se maksaa.
-
Oliskohan järjestelmässä virhe, kun noin monilla näyttää jääneen kasvipeitteisyyden tuki hakematta.
Voi olla. Minulla kasvipeitteisyys on kyllä kunnossa, mutta samassa rastituskohdassa oleva kiertotalouden edistäminen puuttuu. Ja oli kyllä kuitua jo levitettykin ennen hakemuksen jättöä. Ja parillakymmenellä muullakin on sama juttu. Ja monella oli vielä neuvojakin apuna. Minä mielestäni kiinnitin siihen rastiin erityisesti huomiota.
Jospa ei ole osattu katsoa, missä se kasvipeitetuki tehdyssä hakemuksessa löytyy. Ei kannata katsoa ympäristösitoumuksista, vaan "valittujen tukien lisätiedoista". Esimerkiksi tämmästä siellä voisi näkyä : "Ekojärjestelmätuki -> Talviaikainen kasvipeite -> Toimenpide valittu, ilmoita pinta-alat syysilmoituksella"
-SS-
Ympäristösitoumuksen lohkokohtaisissa toimenpiteissä se rastin paikka on. Joten kyllä se tiedossa oli ja tarkoitus merkitä.
Toki voi olla, että se on jäänyt lopulta ruksimatta, mutta meidän maataloussihteerin alueella näitä kiertotalousvirheitä on todella paljon suhteessa muihin virheisiin. Sihteerin mielestä ihan liikaa. Viittaisi hänen mielestään ohjelmavirheeseen. Katsotaan. Ei tuo minulle kovin merkittävä asia ole, mutta kun kerran raha on luvattu, niin pitäisihän se maksaa.
Mulla taas puuttuu valumavesien hallinta. Raksi kyllä piti tulla papereihin, kun tukihaun aikaan oli säätösalaojitus meneillään ja kylvettiin satokasville menneelle kaudellekin. Neuvoja mulla tukena, katotaan mitä tulee mutta jätetyissä papereissa ei tuota ruksia kuitenkaan ole, jossain vaiheessa se on pudonnut pois. Ala ei kovin suuri, ei puhuta tonneista tai kymmenistä, kuten nuo kaksi muuta rastia, jotka löytyvät.
-
Tuettu talviaikainen kasvipeitteisyys on ekojärjestelmätuen toimenpide, eikä ympäristökorvauksen toimenpide.
-SS-
-
Tuettu talviaikainen kasvipeitteisyys on ekojärjestelmätuen toimenpide, eikä ympäristökorvauksen toimenpide.
-SS-
Juu, pitääkin paikkansa. Ja kiertotalous on sitä ympäristökorvausta. Sekoilin tuossa, kun mietin ovatko sängessä olevat kerääjäkasvit aitoa kasvipeitettä vai sänkeä. Päätin, että on aitoa, kun on monivuotiset kerääjälajikkeet.
-
no huh, hyä kun ite mietin kui paljon menetin mut eihän miulla nuita olekaan.. ja koko ymppiä...
-
Jospa ei ole osattu katsoa, missä se kasvipeitetuki tehdyssä hakemuksessa löytyy. Ei kannata katsoa ympäristösitoumuksista, vaan "valittujen tukien lisätiedoista". Esimerkiksi tämmästä siellä voisi näkyä : "Ekojärjestelmätuki -> Talviaikainen kasvipeite -> Toimenpide valittu, ilmoita pinta-alat syysilmoituksella"
-SS-
Hyvä muistaa nytte. Vissiin mulla käyny joku tuommoinen käpy.
Aiemmat tukihaut meni niin helposti mielestäni, suurennuslasin ja vaikka kaverin kans kahtoo, menikö nyt oikein >:(
-
Pitääkö itse merkitä suojavyöhykkeille rasti että ei hake tukea kun niille ei kerran makseta.. vai kai hyö osaa viran puolesta hoitaa automaattisesti.
-
Mites, onkos tää tuohon pysyviin nurmiin liittyvä juttu. Ei o jaksannu vielä syventyä sinänsä.
Nääs jos yhtään muokkaa pysyvää nurmea, niin ei saa yhtään pysyville nurmille tätä tukea tai jotain vastaavaa.
-
Pitääkö itse merkitä suojavyöhykkeille rasti että ei hake tukea kun niille ei kerran makseta.. vai kai hyö osaa viran puolesta hoitaa automaattisesti.
Kysyin täällä tätä kaksi viikkoa sitten. Mulle ei vastattu, saas nähdä vastataanko sulle.
P.S. Itse ainakin laitoin rastin, etten hae, vaikka varmaankaan eivät "vahingossa" maksa. Vaan väliäkö sillä, jos rastin laittaa, kun rahaa ei kerran tarvitse suojavyöhykkeestä odottaa.
-
Pitääkö itse merkitä suojavyöhykkeille rasti että ei hake tukea kun niille ei kerran makseta.. vai kai hyö osaa viran puolesta hoitaa automaattisesti.
Kysyin täällä tätä kaksi viikkoa sitten. Mulle ei vastattu, saas nähdä vastataanko sulle.
P.S. Itse ainakin laitoin rastin, etten hae, vaikka varmaankaan eivät "vahingossa" maksa. Vaan väliäkö sillä, jos rastin laittaa, kun rahaa ei kerran tarvitse suojavyöhykkeestä odottaa.
Kai se sitten itte pitää rasti laittaa...
Toimenpidelohko jossa on suojavyöhyke lukee tiedoissa että Ekojärjestelmätukeen kelpaava pinta-ala sama kuin ko. kasvulohkon ala...
eli ei ainakaan tässä vaiheessa Vipu osaa niitä erotella...
-
Sehän on thaimaan reissuun lovi. En ole kyllä itse katsonut olenko hakenut. Toivotaan että olen saanut. Viljely Suomessa on juhlaa, miten kiitollisia siitä voimme ollakaan.
-
Juhlat ne on kai hautajaisetkin...
-
Jos ei ihan läheinen niin monasti myös ihan mukavat juhlat…
-
maastullissa juttua kuin epäilee et onkii joku häikkä ohjelmassa.. kuin monella on ruksi hävinnä.. onkii arvotus.. kaikki muka pitäis kuvata kännyyn... heh, aika pelleilyä!
-
maastullissa juttua kuin epäilee et onkii joku häikkä ohjelmassa.. kuin monella on ruksi hävinnä.. onkii arvotus.. kaikki muka pitäis kuvata kännyyn... heh, aika pelleilyä!
Tuota ruksiahan ei oikeesti etes pitäs tarvita.Syysilimotus on lähes kaikille pakollinen ja siinä voi jättää kasvipeitteistyyven hakemata,jos haluaa.Mutta onpahan taas keksitty yks keino saaha jättää tukia maksamatta.
-
Onhan tuo aika kyykyttämistä, jos jokin täppä ei osu kohdalle syystä tai toisesta. Kyse on kuitenkin viljelijän toimeentulosta. Toisenlaisessa ympäristössä tukia saa takautuvasti, jos tuen ehdot täyttyvät. Aika monessa asiassa on jälkikäteen mahdollista hakea korjausta, jos jokin asia ei täsmää. Nyt hallinto kuittaa asian sillä, että täpän häviäminen ei ole mahdollista. Järjestelmä on liian jäykkä ja byrokraattinen. Eli tulevaisuudessa kannattaa hakea kaikki mahdolliset tuet ja sitten niitä poistetaan sitä mukaa valvonnan kautta kun ne eivät täyty.
-
Pysähdyin pohtimaan tätä asiaa. Tulostetussa tukihakemuksessa näkyy vain pääsivulla valitut rastit. Ympäristötuen lisäosat esille vain Vipu-palvelusta kaivetun listan kautta, jossa näkyy mitä on valittu, mutta sellaista kohtaa, missä olet nimenomaisesti valinnut täpällä jonkun kohdan, sitä ei löydy mistään. Eikös tämä mennyt kevään hakemuksessa jotenkin niin, että kun valitsit ympäristötuen, niin sitten tuli esiin popup-ikkuna, josta valitsit lisää asioita. Tämä on oikeastaan aika jännä juttu, että et pysty mitenkään todistamaan sitä, että olet oikeasti valinnut sen talviaikaisen kasvipeitteen. Olisi pitänyt ottaa siinä vaiheessa valokuva, kun ikkuna on auki ja valinnat tehty.
Sanoisin, että aika vakava puute viljelijän oikeusturvaan tällainen prosessi. :D
-
On se aika hankalaa jos niitä rasteja nyt oikeasti katoaa, ettei nyt vaan olisi monella jääny tukiasiat opettelematta ennen hakua ja tietämättömyyttään jääny raksit laittamatta.
Kai tossa tukihaussa ainoa vaihtoehto olisi kuvata videokuvaa aina hakemuksen lähettämiseen asti niin ei jäisi mitään epäselvää todistusaineiston osalta.
-
On se aika hankalaa jos niitä rasteja nyt oikeasti katoaa, ettei nyt vaan olisi monella jääny tukiasiat opettelematta ennen hakua ja tietämättömyyttään jääny raksit laittamatta.
Kai tossa tukihaussa ainoa vaihtoehto olisi kuvata videokuvaa aina hakemuksen lähettämiseen asti niin ei jäisi mitään epäselvää todistusaineiston osalta.
Nuo rastipuutteet ei ole välttämättä kaikilla omalla vastuulla vaan joukossa voi olla viljelyneuvojien jäljiltä olevia puutteita ja niillähän pitäisi olla homma täysin hallussa.
-
Pysähdyin pohtimaan tätä asiaa. Tulostetussa tukihakemuksessa näkyy vain pääsivulla valitut rastit. Ympäristötuen lisäosat esille vain Vipu-palvelusta kaivetun listan kautta, jossa näkyy mitä on valittu, mutta sellaista kohtaa, missä olet nimenomaisesti valinnut täpällä jonkun kohdan, sitä ei löydy mistään. Eikös tämä mennyt kevään hakemuksessa jotenkin niin, että kun valitsit ympäristötuen, niin sitten tuli esiin popup-ikkuna, josta valitsit lisää asioita. Tämä on oikeastaan aika jännä juttu, että et pysty mitenkään todistamaan sitä, että olet oikeasti valinnut sen talviaikaisen kasvipeitteen. Olisi pitänyt ottaa siinä vaiheessa valokuva, kun ikkuna on auki ja valinnat tehty.
Sanoisin, että aika vakava puute viljelijän oikeusturvaan tällainen prosessi. :D
Itseäni jäi vaivaamaan heti tukihakemukseni jätön jälkeen juuri kaikkien rastien oikeellisuus, kun huomasin, ettei niitä tulostetulla kaikkia näkynytkään. Olin yhteydessä maataloustoimistoon ja hekään eivät päässeet tulostumattomia osioita tarkastamaan siinä vaihessa. Oli kuulemma jäänyt puute tulostusprosessiin, joka pitäisi olla ensi kaudelle korjaantunut. Ainut neuvo oli silloin, että peru hakemus ja tarkistuksen jälkeen jätä uusi, kun hakuaikaa oli onneksi vielä jäljellä. Tarvittavat rastit löytyi ja kirjoitin vielä tekemäni valinnat paperille muistiin. Näköjään pitää sitten jatkossa ottaa kuvat kaikista maatalouden tukiin liittyistä asioista!
-
Jatkossa kun maataloustukien trendi on edelleen laskeva ja niiden asettamien vaatimusten trendi edelleen nouseva, ei "oikean" maanviljelijän kannata nostaa tukia enää ollenkaan. Välttyy niin monelta.
-
Tästähän olisi ollut hyvä kysyä noissa resitenttitenteissä.
-
Jatkossa kun maataloustukien trendi on edelleen laskeva ja niiden asettamien vaatimusten trendi edelleen nouseva, ei "oikean" maanviljelijän kannata nostaa tukia enää ollenkaan. Välttyy niin monelta.
Tuohon on kyllä vielä aikaa, sanoisin et tällä menolla 2050 luvulla. Eipä taida kukaan palstan kirjoittajista enää viljellä silloin?
-
eiks tukien pitänykiin olla poistuvia kun liityttiin eyhyn ? joten kait nuo kaupuntilaiset jotain tollasta halus...
-
Täällä on kans. Omasta mielestä kyllä olen ruksannut. Tiedän toisen tilan kans joka on jättänyt hakemuksen samana päivänä kuin minä ja samaten puuttuu ruksi
-
Voimakas tunne, että tämä ei jää tähän.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/81c8a65c-0f31-4a0a-9243-2c27371d3752
Ruokavirasto avaa tukihaun uudestaan tältä osin, perusteluna uutisen mukaan ihan kiltteyttään vaikka itse veikkaan vähän jotain muutakin olevan taustalla ::)
-
Mistä tietää onko ruksannu vai ei. Tuliko joku ilmoitus. Vai mistä tietää mitä on ruksinut? Tosi raakileen oloinen järjestelmä. Miten tälläinen ryssiminen hallinnolta voi olla mahdollista.
-
Haku avautuu ja puuttuvat ruksit voi laittaa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/81c8a65c-0f31-4a0a-9243-2c27371d3752
Mitään ei silti myönnetä olleen vialla.
-
Jatkossa kun maataloustukien trendi on edelleen laskeva ja niiden asettamien vaatimusten trendi edelleen nouseva, ei "oikean" maanviljelijän kannata nostaa tukia enää ollenkaan. Välttyy niin monelta.
Tuohon on kyllä vielä aikaa, sanoisin et tällä menolla 2050 luvulla. Eipä taida kukaan palstan kirjoittajista enää viljellä silloin?
2050-luvulla eli reilun 25 vuoden päästä vai? Luulen, että joku sentään raatilaisista viljelee...
Mutta kuule, mitä olen broileri-isäntien kanssa keskustellut, niin ne tilat, joilla on pieni rehuomavaraisuusaste ja suuri lantatunkio, harkitsevat lähtöä peltotukien piiristä jo nyt.
-
Tuossahan voi olla jotain selainperäistäkin ongelmaa. Ainakin noissa koululaisten Wilma-jutuissa on ollut selaimen ominaisuuksiin tai asetuksiin liittyviä ongelmia.
Nyt tämä yllättävän kivuton tukihaun avaaminen kertoo vähän siitä, että tilanne ei ole aukoton. Kuitenkin avaamisen selityksestä saa sellaisen kuvan, että tyhmät viljelijät eivät tajua mitään ja sen vuoksi säälistä nyt avataan tukihaku uudestaan. Hyvä niin, mutta syy pelleilyyn laitetaan selvästi viljelijöiden piikkiin. Onko muuta mahdollisuutta? No ei ole, koska se romuttaisi uskottavuuden ja mihinkään ei voi enää luottaa ja kaikki asiat olisivat kyseenalaistettavissa. Samalla tiukat päivämäärä-sulkeiset ja natseilut menettäisivät merkityksensä ja olemiseen opettaminen ei enää onnistuisi.
-
Jatkossa kun maataloustukien trendi on edelleen laskeva ja niiden asettamien vaatimusten trendi edelleen nouseva, ei "oikean" maanviljelijän kannata nostaa tukia enää ollenkaan. Välttyy niin monelta.
Tuohon on kyllä vielä aikaa, sanoisin et tällä menolla 2050 luvulla. Eipä taida kukaan palstan kirjoittajista enää viljellä silloin?
2050-luvulla eli reilun 25 vuoden päästä vai? Luulen, että joku sentään raatilaisista viljelee...
Mutta kuule, mitä olen broileri-isäntien kanssa keskustellut, niin ne tilat, joilla on pieni rehuomavaraisuusaste ja suuri lantatunkio, harkitsevat lähtöä peltotukien piiristä jo nyt.
Toisaalta, lakkaako sitten esimerkiksi nitraattidirektiivi, valtioneuvoston asetus fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä tai laki kasvisuojeluaineista olemasta olemassa, samalla kun luopuu maataloustuista ? En oikein ymmärrä, mitä lisäarvoa saisi tukien ulkopuolella olemisesta, kun reunaehdot ovat jo tukijärjestelmän ulkopuolellakin ?
Mikä asia oikeasti helpottuu tukien ulkopuolella.
-SS-
-
Jatkossa kun maataloustukien trendi on edelleen laskeva ja niiden asettamien vaatimusten trendi edelleen nouseva, ei "oikean" maanviljelijän kannata nostaa tukia enää ollenkaan. Välttyy niin monelta.
Tuohon on kyllä vielä aikaa, sanoisin et tällä menolla 2050 luvulla. Eipä taida kukaan palstan kirjoittajista enää viljellä silloin?
2050-luvulla eli reilun 25 vuoden päästä vai? Luulen, että joku sentään raatilaisista viljelee...
Mutta kuule, mitä olen broileri-isäntien kanssa keskustellut, niin ne tilat, joilla on pieni rehuomavaraisuusaste ja suuri lantatunkio, harkitsevat lähtöä peltotukien piiristä jo nyt.
No juu noissa tapauksissa varmaan pohdinnan paikka. Mut pääseekö nitraattidirektiivistä silti eroon? Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.
Olis näköjään kannattanut lukea ketju loppuun ennenkuin kirjoittaa.. SS oli taas nopeampi.. ;D
Niin 2050-luvulla eli 25 tai 35 vuoden päästä. Itsellä ainakin toivon mukaan homma ohi jo ekalla kohtaa ja toisella liekö edes hengissä enää...
Mut ajatus tuossa oli et nyt kun tuet tippui noin satasella 500 -> 400 edelliseltä kaudelta. Nyt mennään 2027 asti näillä ja sit ainakin se pari extra vuotta. Eli uusi lähtis 2029->2034... + extrat. Tuolla kaudella perusviljelyn tukitaso vois olla sen 300e/ha. Sit uus kausi ehkä 2036 ja siitä extrojen kanssa taas 2043 asti jolloin sais 200e/ha. Tuosta sit onkin tasan seitsemän vuotta 2050 jolloin euroja saisi satkun per hehtaari. Tällä matikalla perusviljelyllä ei saa tukia enää vuonna 2050. ;D
Todennäköistähän on et noin se ei mene. Tuolle matkalle mahtuu monta ongelmaa vielä. :-\
-
Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.
Valtioneuvoston asetus on ollut voimassa jo 13 kuukautta.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Fosfori_luokka.jpg)
Kuva: Valtioneuvoston asetus 64/2023
Karjanlantapoikkeus on voimassa vielä vuonna 2024. Päätös karjanlantapoikkeuksen poistumisesta perustui vahvaan poliittiseen
ohjaukseen. (https://mmm.fi/documents/1410837/162536045/Fosforiasetuksen+lantapoikkeus+6.6.2023.pdf/afb1d3ff-1ee5-64d3-c0ca-70f8bc17d56a/Fosforiasetuksen+lantapoikkeus+6.6.2023.pdf?t=1686296003549)
-SS-
-
Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.
Valtioneuvoston asetus on ollut voimassa jo 13 kuukautta.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Fosfori_luokka.jpg)
Kuva: Valtioneuvoston asetus 64/2023
-SS-
Niin tuo on se maksimi? Mut todellinen käyttö rajataan alemmas tukiehdoissa?
-
Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.
Valtioneuvoston asetus on ollut voimassa jo 13 kuukautta.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Fosfori_luokka.jpg)
Kuva: Valtioneuvoston asetus 64/2023
-SS-
Niin tuo on se maksimi? Mut todellinen käyttö rajataan alemmas tukiehdoissa?
Ei ainakaan ehdollisuuden ohjeessa, samat arvot näkyvät.
-SS-
-
Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!
-
Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.
Valtioneuvoston asetus on ollut voimassa jo 13 kuukautta.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Fosfori_luokka.jpg)
Kuva: Valtioneuvoston asetus 64/2023
-SS-
Niin tuo on se maksimi? Mut todellinen käyttö rajataan alemmas tukiehdoissa?
Ei ainakaan ehdollisuuden ohjeessa, samat arvot näkyvät.
-SS-
Okei et ne ei sit kuitenkaan ihan mahdottomiksi muuttuneet. Itsellä noilla niin merkitystä kun riittävän huonot viljavuudet ja tasauksia voi käyttää..
Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!
No tämä. Kylhän se on tyhmyyttä jos käy tunkion paikan pohjalta näytteen ottamassa.. ;)
-
On totta, että eritoten fosforin käyttö hankaloitui eläintiloilla nyt merkittävästi. Ennen ympäristökorvauksen ulkopuolella sai pistää lohkolle kuin lohkolle 65 kg fosforia vuodessa; nyt ei enää. Typpeä ei paljon tarvitse tarkkailla enää, se on kai parannus.
Erään tutun broileri-isännän liikevaihdosta 1–2% tulee peltotuista. Nykyisellään hän ei enää pysty tuottamaan tuolla pienehkölläkään peltoalallaan tarvitsemaansa rehua niin kuin ennen, koska tuottamattoman alan vaatimus ja viljelykierron vaatimukset pakottavat osan peltoalasta pois tarvittavan rehukasvin viljelystä. Lisäksi on kikkailtava muokkausten kanssa, vaikka kyseinen isäntä varmaan vetäisi mieluusti kaikki kyntöauralla. Siinä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Tällaisella pienellä sivutoimisella kasvitilalla tilanne on aivan eri, kun peltotukipotti muodostaa puolet liikevaihdosta, ja kaikki mahdolliset tukieurot pitäisi kerätä, mitkä vain suinkin voi saada...
Kylmikselle voin todeta, että jokainen viisas viljelijä menettelee juuri näin, jos tietää, että arvot ovat "epäoptimaaliset" lannoituksen kannalta. Lisäksi jokainen tuntemani karjatilallinen planttaa oman lantanäytteensä...
-
On totta, että eritoten fosforin käyttö hankaloitui eläintiloilla nyt merkittävästi. Ennen ympäristökorvauksen ulkopuolella sai pistää lohkolle kuin lohkolle 65 kg fosforia vuodessa; nyt ei enää. Typpeä ei paljon tarvitse tarkkailla enää, se on kai parannus.
Erään tutun broileri-isännän liikevaihdosta 1–2% tulee peltotuista. Nykyisellään hän ei enää pysty tuottamaan tuolla pienehkölläkään peltoalallaan tarvitsemaansa rehua niin kuin ennen, koska tuottamattoman alan vaatimus ja viljelykierron vaatimukset pakottavat osan peltoalasta pois tarvittavan rehukasvin viljelystä. Lisäksi on kikkailtava muokkausten kanssa, vaikka kyseinen isäntä varmaan vetäisi mieluusti kaikki kyntöauralla. Siinä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Tällaisella pienellä sivutoimisella kasvitilalla tilanne on aivan eri, kun peltotukipotti muodostaa puolet liikevaihdosta, ja kaikki mahdolliset tukieurot pitäisi kerätä, mitkä vain suinkin voi saada...
Kylmikselle voin todeta, että jokainen viisas viljelijä menettelee juuri näin, jos tietää, että arvot ovat "epäoptimaaliset" lannoituksen kannalta. Lisäksi jokainen tuntemani karjatilallinen planttaa oman lantanäytteensä...
On se varmaan näin. Broileri ei ehk suurempaa tukea saa enkä sen ehtoja broilereiden osalta tunne et onko kuinka toteutettavissa. Broilerihomma on lähimpänä markkinataloutta tässä maataloudessa kaiketi. Et sinänsä kyllä ymmärrän jos peltotukien osuus liikevaihdosta on 1-2% niin voi niistä olla enemmän harmia. Olisi tietysti kiva tietää kuinka iso prosentti ne ovat tuloksesta?
Meillä on peltoala reilumpi ja elukkapuoli jo ehtoomitoissa ja silti liikevaihdosta peltotukien osuus on noin 20% mut tuloksesta se onkin sit paljon isompi. Tarkoitan sitä et vaikka meillä elukkapuoli tuo liikevaihtoa niin hyvin pieni osa siitä kanavoituu tulokseen. Pelloista jää paljon reilumpi. Lihasikojen tuet ovat myös melko minimissä. Ehk tulee mutta senkin osuus tippui aika reilusti uudistuksessa. Alenevaa eteläsuomen sikatukea saadaan vanhana sikatilana vielä jonkinverran mut siinä ne on. Ehk:n eurot jaettiin sioilla vapaaporsitukseen.. :-\
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/81c8a65c-0f31-4a0a-9243-2c27371d3752
Ruokavirasto avaa tukihaun uudestaan tältä osin, perusteluna uutisen mukaan ihan kiltteyttään vaikka itse veikkaan vähän jotain muutakin olevan taustalla ::)
Seuraavassa Mt:ssä juttua tukihausta ja varmaan tämän kiltin viraston rahapyyntö,jokunen miljoona,joka on meiltä taas pois.Byrokratiaahan on pitänyt vähentää ja yksinkertastaa,ties kuinka kauan.Ei se näköjään Suomessa ainakaan onnistu.
-
On totta, että eritoten fosforin käyttö hankaloitui eläintiloilla nyt merkittävästi. Ennen ympäristökorvauksen ulkopuolella sai pistää lohkolle kuin lohkolle 65 kg fosforia vuodessa; nyt ei enää. Typpeä ei paljon tarvitse tarkkailla enää, se on kai parannus.
Erään tutun broileri-isännän liikevaihdosta 1–2% tulee peltotuista. Nykyisellään hän ei enää pysty tuottamaan tuolla pienehkölläkään peltoalallaan tarvitsemaansa rehua niin kuin ennen, koska tuottamattoman alan vaatimus ja viljelykierron vaatimukset pakottavat osan peltoalasta pois tarvittavan rehukasvin viljelystä. Lisäksi on kikkailtava muokkausten kanssa, vaikka kyseinen isäntä varmaan vetäisi mieluusti kaikki kyntöauralla. Siinä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Tällaisella pienellä sivutoimisella kasvitilalla tilanne on aivan eri, kun peltotukipotti muodostaa puolet liikevaihdosta, ja kaikki mahdolliset tukieurot pitäisi kerätä, mitkä vain suinkin voi saada...
Kylmikselle voin todeta, että jokainen viisas viljelijä menettelee juuri näin, jos tietää, että arvot ovat "epäoptimaaliset" lannoituksen kannalta. Lisäksi jokainen tuntemani karjatilallinen planttaa oman lantanäytteensä...
On se varmaan näin. Broileri ei ehk suurempaa tukea saa enkä sen ehtoja broilereiden osalta tunne et onko kuinka toteutettavissa. Broilerihomma on lähimpänä markkinataloutta tässä maataloudessa kaiketi. Et sinänsä kyllä ymmärrän jos peltotukien osuus liikevaihdosta on 1-2% niin voi niistä olla enemmän harmia. Olisi tietysti kiva tietää kuinka iso prosentti ne ovat tuloksesta?
Meillä on peltoala reilumpi ja elukkapuoli jo ehtoomitoissa ja silti liikevaihdosta peltotukien osuus on noin 20% mut tuloksesta se onkin sit paljon isompi. Tarkoitan sitä et vaikka meillä elukkapuoli tuo liikevaihtoa niin hyvin pieni osa siitä kanavoituu tulokseen. Pelloista jää paljon reilumpi. Lihasikojen tuet ovat myös melko minimissä. Ehk tulee mutta senkin osuus tippui aika reilusti uudistuksessa. Alenevaa eteläsuomen sikatukea saadaan vanhana sikatilana vielä jonkinverran mut siinä ne on. Ehk:n eurot jaettiin sioilla vapaaporsitukseen.. :-\
Osakeyhtiön tuloksesta alle 10 % peltotukien osuus. Ja sitten yrittäjäpariskunta on varmaan ainakin neljät peltotuet jo nostanut palkkana vuoden aikana ulos. Mutta jokainen pohtii itse, mikä on järkevintä.
-
Elukkajengi vetää 65 kilua fosforia viljupelloille, ja toiset ottaa maanäytteet hiekkakasasta. Ja sitten ihmetellään silmät ymmyrkäisinä kun tukiehdot kiristyy vuosi vuodelta. Perkelee vihreät kun kiusaavat rehellistä maajussia... ;D ;D ;D
-
Osakeyhtiön tuloksesta alle 10 % peltotukien osuus. Ja sitten yrittäjäpariskunta on varmaan ainakin neljät peltotuet jo nostanut palkkana vuoden aikana ulos. Mutta jokainen pohtii itse, mikä on järkevintä.
No jos eräs isäntä vaikka omistaa 23% Koneesta ja näin osuus yhtiön miljardin tuloksesta on 230 miljoonaa, ja saa tiloiltaan 250000 € maataloustuet, niin tukien osuus yhtiön tuloksesta on yksi promille.
Eikä siltikään jätä tukia ottamatta.
Voisi arvioida, mitä tuista luopuminen voisi tehdä peltoviljelylle. Ainoa, mitä voisin kuvitella, olisi keskisatojen nousu, jos se vaikka edellyttää 100% kyntämistä. Lannoituksella ei ehkä voi sikailla - tai broileroilla enää. Onhan noilla laitoksilla jonkinlaiset ympäristölupaehdotkin. Jos keskisato nousee tukien ulkopuolella 1000 kg/ha , se on jo merkittävä lisäys. 500 ha:n tilalla 500 tonnia, jos pitäisi ostaa se viljarehu, maksaisi se 150 000 euroa, siiloon kipattuna. Korjuu ja kuivaus voivat maksaa ehkä 20 €/tonni että omaan lisäsatoon uppoaisi kuitenkin kymppitonni kuluja. Eli nettohyöty olisi 140 k€. Tuet 500 ha:n viljelylle olisivat ehkä 400€/ha mahdollusine erikoiskasvipalkkioineen, jos siis vain ehdollisuuden vaatimukset tulisivat täytetyksi.
500 ha:lla tuet siis olisivat noin 200 000 euroa.
En usko, että 4% tuottamaton ala kellekään on kynnyskysymys, koska vähäarvoisia pellonkulmia löytyy lähes jokaiselta eturivinkin tilalta. Ja sellaisen pellon tuotto on tuettomana hyvin helposti 0€, mutta tuottamattomana alana vähintään 350 euroa.
Mutta tietenkin, jos toiminta lähtee siitä, että on tarve sikailla - tai broileroilla - onhan siinä yksi valvontariski vähemmän.
-SS-
-
Osakeyhtiön tuloksesta alle 10 % peltotukien osuus. Ja sitten yrittäjäpariskunta on varmaan ainakin neljät peltotuet jo nostanut palkkana vuoden aikana ulos. Mutta jokainen pohtii itse, mikä on järkevintä.
No jos eräs isäntä vaikka omistaa 23% Koneesta ja näin osuus yhtiön miljardin tuloksesta on 230 miljoonaa, ja saa tiloiltaan 250000 € maataloustuet, niin tukien osuus yhtiön tuloksesta on yksi promille.
Eikä siltikään jätä tukia ottamatta.
Voisi arvioida, mitä tuista luopuminen voisi tehdä peltoviljelylle. Ainoa, mitä voisin kuvitella, olisi keskisatojen nousu, jos se vaikka edellyttää 100% kyntämistä. Lannoituksella ei ehkä voi sikailla - tai broileroilla enää. Onhan noilla laitoksilla jonkinlaiset ympäristölupaehdotkin. Jos keskisato nousee tukien ulkopuolella 1000 kg/ha , se on jo merkittävä lisäys. 500 ha:n tilalla 500 tonnia, jos pitäisi ostaa se viljarehu, maksaisi se 150 000 euroa, siiloon kipattuna. Korjuu ja kuivaus voivat maksaa ehkä 20 €/tonni että omaan lisäsatoon uppoaisi kuitenkin kymppitonni kuluja. Eli nettohyöty olisi 140 k€. Tuet 500 ha:n viljelylle olisivat ehkä 400€/ha mahdollusine erikoiskasvipalkkioineen, jos siis vain ehdollisuuden vaatimukset tulisivat täytetyksi.
500 ha:lla tuet siis olisivat noin 200 000 euroa.
En usko, että 4% tuottamaton ala kellekään on kynnyskysymys, koska vähäarvoisia pellonkulmia löytyy lähes jokaiselta eturivinkin tilalta. Ja sellaisen pellon tuotto on tuettomana hyvin helposti 0€, mutta tuottamattomana alana vähintään 350 euroa.
Mutta tietenkin, jos toiminta lähtee siitä, että on tarve sikailla - tai broileroilla - onhan siinä yksi valvontariski vähemmän.
-SS-
Heh, voihan tuon noinkin ymmärtää... Tarkoitin tietysti kyseisen viljelijän omaa maatilaosakeyhtiötä. Liikevaihto esimerkiksi 1,6 miljoonaa euroa ja tulos vaikkapa 180 000 euroa. Peltotukien osuus 15 000 euroa, eli runsas prosentti liikevaihdosta ja alle 10 prosenttia tuloksesta. Sitten yyrittäjäpariskunnan palkka 2 x 30 000 euroa, eli neljä kertaa peltotuet.
Tuottamatonta alaa voi pitää pisteenä iin päällä, vai kumpaan suuntaan luulet, että heilauttaa vaakakuppia, kun ko. alalla ei saa enää viljellä edes niitä joutavia palkoviljoja valkuaistäydennykseen, vaan sen on oltava kesantoa?
-
Osakeyhtiön tuloksesta alle 10 % peltotukien osuus. Ja sitten yrittäjäpariskunta on varmaan ainakin neljät peltotuet jo nostanut palkkana vuoden aikana ulos. Mutta jokainen pohtii itse, mikä on järkevintä.
No jos eräs isäntä vaikka omistaa 23% Koneesta ja näin osuus yhtiön miljardin tuloksesta on 230 miljoonaa, ja saa tiloiltaan 250000 € maataloustuet, niin tukien osuus yhtiön tuloksesta on yksi promille.
Eikä siltikään jätä tukia ottamatta.
Voisi arvioida, mitä tuista luopuminen voisi tehdä peltoviljelylle. Ainoa, mitä voisin kuvitella, olisi keskisatojen nousu, jos se vaikka edellyttää 100% kyntämistä. Lannoituksella ei ehkä voi sikailla - tai broileroilla enää. Onhan noilla laitoksilla jonkinlaiset ympäristölupaehdotkin. Jos keskisato nousee tukien ulkopuolella 1000 kg/ha , se on jo merkittävä lisäys. 500 ha:n tilalla 500 tonnia, jos pitäisi ostaa se viljarehu, maksaisi se 150 000 euroa, siiloon kipattuna. Korjuu ja kuivaus voivat maksaa ehkä 20 €/tonni että omaan lisäsatoon uppoaisi kuitenkin kymppitonni kuluja. Eli nettohyöty olisi 140 k€. Tuet 500 ha:n viljelylle olisivat ehkä 400€/ha mahdollusine erikoiskasvipalkkioineen, jos siis vain ehdollisuuden vaatimukset tulisivat täytetyksi.
500 ha:lla tuet siis olisivat noin 200 000 euroa.
En usko, että 4% tuottamaton ala kellekään on kynnyskysymys, koska vähäarvoisia pellonkulmia löytyy lähes jokaiselta eturivinkin tilalta. Ja sellaisen pellon tuotto on tuettomana hyvin helposti 0€, mutta tuottamattomana alana vähintään 350 euroa.
Mutta tietenkin, jos toiminta lähtee siitä, että on tarve sikailla - tai broileroilla - onhan siinä yksi valvontariski vähemmän.
-SS-
Heh, voihan tuon noinkin ymmärtää... Tarkoitin tietysti kyseisen viljelijän omaa maatilaosakeyhtiötä. Liikevaihto esimerkiksi 1,6 miljoonaa euroa ja tulos vaikkapa 180 000 euroa. Peltotukien osuus 15 000 euroa, eli runsas prosentti liikevaihdosta ja alle 10 prosenttia tuloksesta. Sitten yyrittäjäpariskunnan palkka 2 x 30 000 euroa, eli neljä kertaa peltotuet.
Tuottamatonta alaa voi pitää pisteenä iin päällä, vai kumpaan suuntaan luulet, että heilauttaa vaakakuppia, kun ko. alalla ei saa enää viljellä edes niitä joutavia palkoviljoja valkuaistäydennykseen, vaan sen on oltava kesantoa?
Tuohan ei edelleenkään kerro miten iso osa tuosta 15000e jää tulokseen. Toisaalta onko sillä merkitystä, ei varmaankaan. Halusin vain tuoda ilmi sen et se iso liikevaihto ei aina automaattisesti tarkoita hyvää tulosta ja se peltotuki voi monesti olla se oikeasti viivan alle jäävä osuus.
Sit voidaankin miettiä et kannattaako tuota muuta sirkusta pyörittää jos höpöheiniä viljelemällä tulos on sama. Tässä tapauksessa nyt ei tainnut olla niin koska palkkaakin nostettu 60ke ja peltotuet vain tuon 15ke. Mut kaikki varmaan ymmärsi pointin.
-
Niin, ei kai kukaan tee miljoonainvestointeja eläintuotantoon viljelläkseen hömppäheiniä? Ja järjestäänhän ne tuet nostavat ja hömppäheinät kasvattavat viljelijät on teilattu tällä palstalla alimpaan maanrakoon.
-
Niin, ei kai kukaan tee miljoonainvestointeja eläintuotantoon viljelläkseen hömppäheiniä? Ja järjestäänhän ne tuet nostavat ja hömppäheinät kasvattavat viljelijät on teilattu tällä palstalla alimpaan maanrakoon.
Ei varmastikaan. Mut ei kai tuo broileritilan homma nyt muuttunut sen kummemmin kuin muillakaan? Eli kai se jonkinlainen ajatus on jo ollut et jäädään peltotuista pois jo aiemminkin?
Nuo on varmaan niitä ekoja tiloja jotka jättäytyy pois. Toki broiskualueella luulisi vuokrahintojenkin olevan kohdallaan et varteen otettava vaihtoehto olisi sekin. Vuokrasoppariinhan voi kirjoittaa ehdon x määrästä broilerin paskaa per vuosi. Vuokraajan ongelma sit kuinka hävittää.
Käsittääkseni palstalla aiemmin nimimerkin anttix mainitsema suomen suurimpia sikatiloja oleva Heikkilä ruskolta on vuokrannut omat peltonsa pois ja lannan vastaanotosta on vuokrasopparissa maininta.. ;)
-
Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!
Tuollaisen säädön olisi pitänyt alkaa jo silloin 1990-luvulla. Näytelistaa on jo 6-7:n näytekerran mitalta, ja trendit ovat nähtävissä viljavuuksissa. Se, että muistaa edellisinä kertoina otetun käyhän maaperän tai lannoittamattoman kohdan vuodesta toiseen, vaatii jo suunnitelmallisuutta.
Ennen kun alkaa johdonmukaisesti muuttaa näytteitänsä todellisuutta vastaamattomaksi, kannattaa lukaista tämäkin dokumentti. (https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/fraud-in-cap-14-2022/fi/)
-SS-
-
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys. 8)
-
On totta, että eritoten fosforin käyttö hankaloitui eläintiloilla nyt merkittävästi. Ennen ympäristökorvauksen ulkopuolella sai pistää lohkolle kuin lohkolle 65 kg fosforia vuodessa; nyt ei enää. Typpeä ei paljon tarvitse tarkkailla enää, se on kai parannus.
Erään tutun broileri-isännän liikevaihdosta 1–2% tulee peltotuista. Nykyisellään hän ei enää pysty tuottamaan tuolla pienehkölläkään peltoalallaan tarvitsemaansa rehua niin kuin ennen, koska tuottamattoman alan vaatimus ja viljelykierron vaatimukset pakottavat osan peltoalasta pois tarvittavan rehukasvin viljelystä. Lisäksi on kikkailtava muokkausten kanssa, vaikka kyseinen isäntä varmaan vetäisi mieluusti kaikki kyntöauralla. Siinä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Tällaisella pienellä sivutoimisella kasvitilalla tilanne on aivan eri, kun peltotukipotti muodostaa puolet liikevaihdosta, ja kaikki mahdolliset tukieurot pitäisi kerätä, mitkä vain suinkin voi saada...
Kylmikselle voin todeta, että jokainen viisas viljelijä menettelee juuri näin, jos tietää, että arvot ovat "epäoptimaaliset" lannoituksen kannalta. Lisäksi jokainen tuntemani karjatilallinen planttaa oman lantanäytteensä...
Nautapuolella fosforit mahtuvat aika hyvin peltoon, ellei niitä ole aikaisemmin kovin vahvasti fosforilla rikastettu. Lypsylehmä tuottaa fosforia n. 15 kg ja tarvitsee nurmirehua 0,6-1 ha. Nurmirehun tuotanto kuluttaa aika tarkkaan tuotetun fosforin. Jos tuotetaan myös viljaa on fosforitase negatiivinen.
-
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys. 8)
Rehuohran ostotarjoukset syksylle liikkunevat niin alhaisessa hinnassa, että mieluummin viljelevät satasen kaudraa kuin satasen ohraa. Kaurasta kuivanakin vuotena näkyy tulevan alkaen tonni enemmän satoa, vähemmällä lannoituksella. Ohralla ja kauralla tulisi olla vaikean markkinan aikana selvä hintaero ohran eduksi, vähintään kolme-neljä kymppiä. Jos tällä hetkellä tekee sopimuksen esimerkiksi Lantmännenin kanssa, kaurasta saa enemmän kuin rehuohrasta.
Ohra on tarjouksissa edelleen ongelmajätteeseen verrattavaa.
-SS-
-
Niin, ei kai kukaan tee miljoonainvestointeja eläintuotantoon viljelläkseen hömppäheiniä? Ja järjestäänhän ne tuet nostavat ja hömppäheinät kasvattavat viljelijät on teilattu tällä palstalla alimpaan maanrakoon.
Ei varmastikaan. Mut ei kai tuo broileritilan homma nyt muuttunut sen kummemmin kuin muillakaan? Eli kai se jonkinlainen ajatus on jo ollut et jäädään peltotuista pois jo aiemminkin?
Nuo on varmaan niitä ekoja tiloja jotka jättäytyy pois. Toki broiskualueella luulisi vuokrahintojenkin olevan kohdallaan et varteen otettava vaihtoehto olisi sekin. Vuokrasoppariinhan voi kirjoittaa ehdon x määrästä broilerin paskaa per vuosi. Vuokraajan ongelma sit kuinka hävittää.
Käsittääkseni palstalla aiemmin nimimerkin anttix mainitsema suomen suurimpia sikatiloja oleva Heikkilä ruskolta on vuokrannut omat peltonsa pois ja lannan vastaanotosta on vuokrasopparissa maininta.. ;)
Varmasti olisi vuokraus kannattavinta; sitäkin on väläytelty ;)
-
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys. 8)
Ja myllyvehnän hinta laskee, vaikka juuri itkivät lehdessä, kuinka siitä voi tulla pula..
-
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys. 8)
Ja myllyvehnän hinta laskee, vaikka juuri itkivät lehdessä, kuinka siitä voi tulla pula..
Sopimuksia on tehty paljon, mitäpä sitä enää hintaa korkealla pitämään. Tuo on ajalle tyypillistä, sopimusta miettimään jäänyt joutuu huomaamaan, että ei omaehtoisesti viljellylle tavaralle ole mitään kysyntää, tuleva sato on liitettävä viljakaupan ja teollisuuden tuotannonhallintajärjestelmään jo jopa vuosia aikaisemmin.
-SS-
-
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys. 8)
Ja myllyvehnän hinta laskee, vaikka juuri itkivät lehdessä, kuinka siitä voi tulla pula..
Sopimuksia on tehty paljon, mitäpä sitä enää hintaa korkealla pitämään. Tuo on ajalle tyypillistä, sopimusta miettimään jäänyt joutuu huomaamaan, että ei omaehtoisesti viljellylle tavaralle ole mitään kysyntää, tuleva sato on liitettävä viljakaupan ja teollisuuden tuotannonhallintajärjestelmään jo jopa vuosia aikaisemmin.
-SS-
Aika kauan saa jauhomylly vielä käydä ennen kuin seuraavat Quarnat tulevat Sampon tyhjennysruuvista mäjelle..
-
Tuosta Rakkineen mainitsemasta sopimusviljelyillasta jäi mieleen tämä:
”Tulevan kauden viljan alkuvarastot ovat melko keskimääräiset. Hyvälaatuisen tavaran tase on tiukempi, rehulaatua löytyy paljon. Kevätvehnille ja erityisesti korkeavalkuaiselle myllylaatuiselle kevätvehnälle on hyvin kysyntää. Pitäkää se mielessä, kun viimeistelette kylvösuunnitelmia”, Fazerin viljanhankintajohtaja Tero Hirvi sanoi seminaarissa.
Unohtivat uutisessa mainita, että vain Lahteen on Quarna korkeammassa hinnassa. Ei siis ihan lounaisrannikon juttu.
-SS-
-
Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!
Tuollaisen säädön olisi pitänyt alkaa jo silloin 1990-luvulla. Näytelistaa on jo 6-7:n näytekerran mitalta, ja trendit ovat nähtävissä viljavuuksissa. Se, että muistaa edellisinä kertoina otetun käyhän maaperän tai lannoittamattoman kohdan vuodesta toiseen, vaatii jo suunnitelmallisuutta.
Ennen kun alkaa johdonmukaisesti muuttaa näytteitänsä todellisuutta vastaamattomaksi, kannattaa lukaista tämäkin dokumentti. (https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/fraud-in-cap-14-2022/fi/)
-SS-
Ja ennen pitkää tämä johtaa siihen että näytteet ottaa virallinen taho ja vielä laskuttaa siitä 120 e/h.
-
Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!
Tuollaisen säädön olisi pitänyt alkaa jo silloin 1990-luvulla. Näytelistaa on jo 6-7:n näytekerran mitalta, ja trendit ovat nähtävissä viljavuuksissa. Se, että muistaa edellisinä kertoina otetun käyhän maaperän tai lannoittamattoman kohdan vuodesta toiseen, vaatii jo suunnitelmallisuutta.
Ennen kun alkaa johdonmukaisesti muuttaa näytteitänsä todellisuutta vastaamattomaksi, kannattaa lukaista tämäkin dokumentti. (https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/fraud-in-cap-14-2022/fi/)
-SS-
Ja ennen pitkää tämä johtaa siihen että näytteet ottaa virallinen taho ja vielä laskuttaa siitä 120 e/h.
Tuo on oikeastaan aika outoa ettei tuota jo vaadita. Ilmeisesti katsotaan et työ vielä liian suuri hyötyyn nähden.
-
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys. 8)
Rehuohran ostotarjoukset syksylle liikkunevat niin alhaisessa hinnassa, että mieluummin viljelevät satasen kaudraa kuin satasen ohraa. Kaurasta kuivanakin vuotena näkyy tulevan alkaen tonni enemmän satoa, vähemmällä lannoituksella. Ohralla ja kauralla tulisi olla vaikean markkinan aikana selvä hintaero ohran eduksi, vähintään kolme-neljä kymppiä. Jos tällä hetkellä tekee sopimuksen esimerkiksi Lantmännenin kanssa, kaurasta saa enemmän kuin rehuohrasta.
Ohra on tarjouksissa edelleen ongelmajätteeseen verrattavaa.
-SS-
Juu olet oikeilla jäljillä. Ja kun siitä kaurasta sai niitä 250e soppareita niin ymmärrettävästi ei ohraa kannata viljellä. Ohrasta pitäisi varmaan maksaa 300e et olisi edes jollakin lailla kilpailukykyinen.
Aina vaan lähemmäs taitaa alkaa tulemaan se hetki et jonkin viljanvälityliikkeen kanssa tehtävä soppari siitä tarvittavasta määrästä ja jätettävä hankkiminen heidän huoleksi. :-\
Alkaa olemaan kohtuullisen paha pakkorako kun pitäisi lihaan saada lisää hintaa (jota muuten on turha odottaa) että voisi maksaa ohrasta 300e/t.. ::)
-
Suosittelen ottamaan yhteyttä Viljatavastiaan ohrarehun osalta, saattaa olla välityspalkkio pienemmästä päästä.
-SS-
-
Suosittelen ottamaan yhteyttä Viljatavastiaan ohrarehun osalta, saattaa olla välityspalkkio pienemmästä päästä.
-SS-
Kiitos vinkistä. Tämän olin unohtanut kokonaan. Toki toimialue ei osu ihan tähän et kuinka alkaa rahti sitten näyttelemään merkitystään. Toisaalta aina se sen kympin maksaa kun rekalla viedään.
Korian siilot sen verran lähellä et siitä pystyisi isolla kärryllä hakemaan itsekin traktorilla. Mut täytyy tutkia tuon viljatavastian tilannetta...
-
https://www.google.com/search?q=tippavaaran+maatalouspalvelu+oy&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi-fi&client=safari
-
Suosittelen ottamaan yhteyttä Viljatavastiaan ohrarehun osalta, saattaa olla välityspalkkio pienemmästä päästä.
-SS-
Kiitos vinkistä. Tämän olin unohtanut kokonaan. Toki toimialue ei osu ihan tähän et kuinka alkaa rahti sitten näyttelemään merkitystään. Toisaalta aina se sen kympin maksaa kun rekalla viedään.
Korian siilot sen verran lähellä et siitä pystyisi isolla kärryllä hakemaan itsekin traktorilla. Mut täytyy tutkia tuon viljatavastian tilannetta...
Ei auta tuijottaa tuota Hämettä tässä asiassa, jäseniä on ympäri Suomen.
-
Suosittelen ottamaan yhteyttä Viljatavastiaan ohrarehun osalta, saattaa olla välityspalkkio pienemmästä päästä.
-SS-
Kiitos vinkistä. Tämän olin unohtanut kokonaan. Toki toimialue ei osu ihan tähän et kuinka alkaa rahti sitten näyttelemään merkitystään. Toisaalta aina se sen kympin maksaa kun rekalla viedään.
Korian siilot sen verran lähellä et siitä pystyisi isolla kärryllä hakemaan itsekin traktorilla. Mut täytyy tutkia tuon viljatavastian tilannetta...
Ei auta tuijottaa tuota Hämettä tässä asiassa, jäseniä on ympäri Suomen.
No juu niin kuulemma on. Täytyy kysyä löytyykö tuolta toimivaa mallia.
Sehän tässä on ongelma et määrän tiedän nyt rekan tarkkuudella mut hintaahan en osaa kertoa. Ja oikeastaan enhän mä tiedä onko meikäläisen tuotannolla enää paikkaa ensi syksynä lihatalon ketjussa.
https://www.google.com/search?q=tippavaaran+maatalouspalvelu+oy&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi-fi&client=safari
Mikäs tää on?
-
Sen verran tuosta Viljatavastiasta, että siellä ei taida olla mitään viljavarastoa, vain toimisto, ja välittävät ostajalle myyjän tiedot ja varmaankin järjestävät tarvittaessa rahdin. Että tilojen välinen kauppakin saattaa Tavastian leiristä onnistua.
-SS-
-
Sen verran tuosta Viljatavastiasta, että siellä ei taida olla mitään viljavarastoa, vain toimisto, ja välittävät ostajalle myyjän tiedot ja varmaankin järjestävät tarvittaessa rahdin. Että tilojen välinen kauppakin saattaa Tavastian leiristä onnistua.
-SS-
No juu tän kyl tiesin. Meinasin sitä et mahtaako toimia meikäläiselle joka tietää vain määrän mut hinta ja sitovuus onkin sitten eri juttu.
Kenties elokuussa kun ilmoittaa et ostan tän verran niin homma voi toimiakin.
Viljavan siilot johon isot kauppaliikkeet tavaraa ostavat ovat tavallaan tunteettomia. Sinne joka tapauksessa kertyy jyviä, niitä sopimusten ulkopuolisia joita voi sit ostaa..
-
Suosittelen ottamaan yhteyttä Viljatavastiaan ohrarehun osalta, saattaa olla välityspalkkio pienemmästä päästä.
-SS-
Kiitos vinkistä. Tämän olin unohtanut kokonaan. Toki toimialue ei osu ihan tähän et kuinka alkaa rahti sitten näyttelemään merkitystään. Toisaalta aina se sen kympin maksaa kun rekalla viedään.
Korian siilot sen verran lähellä et siitä pystyisi isolla kärryllä hakemaan itsekin traktorilla. Mut täytyy tutkia tuon viljatavastian tilannetta...
Ei auta tuijottaa tuota Hämettä tässä asiassa, jäseniä on ympäri Suomen.
No juu niin kuulemma on. Täytyy kysyä löytyykö tuolta toimivaa mallia.
Sehän tässä on ongelma et määrän tiedän nyt rekan tarkkuudella mut hintaahan en osaa kertoa. Ja oikeastaan enhän mä tiedä onko meikäläisen tuotannolla enää paikkaa ensi syksynä lihatalon ketjussa.
https://www.google.com/search?q=tippavaaran+maatalouspalvelu+oy&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi-fi&client=safari
Mikäs tää on?
Näillä seuduilla toimiva maatalouskauppa/viljanvälittäjä. Pälkäneeltä- etelä-savoon ja itä-uudella maalla toimii pääasiassa. Ei kuulu ketjuihin
-
Suosittelen ottamaan yhteyttä Viljatavastiaan ohrarehun osalta, saattaa olla välityspalkkio pienemmästä päästä.
-SS-
Kiitos vinkistä. Tämän olin unohtanut kokonaan. Toki toimialue ei osu ihan tähän et kuinka alkaa rahti sitten näyttelemään merkitystään. Toisaalta aina se sen kympin maksaa kun rekalla viedään.
Korian siilot sen verran lähellä et siitä pystyisi isolla kärryllä hakemaan itsekin traktorilla. Mut täytyy tutkia tuon viljatavastian tilannetta...
Ei auta tuijottaa tuota Hämettä tässä asiassa, jäseniä on ympäri Suomen.
No juu niin kuulemma on. Täytyy kysyä löytyykö tuolta toimivaa mallia.
Sehän tässä on ongelma et määrän tiedän nyt rekan tarkkuudella mut hintaahan en osaa kertoa. Ja oikeastaan enhän mä tiedä onko meikäläisen tuotannolla enää paikkaa ensi syksynä lihatalon ketjussa.
https://www.google.com/search?q=tippavaaran+maatalouspalvelu+oy&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi-fi&client=safari
Mikäs tää on?
Näillä seuduilla toimiva maatalouskauppa/viljanvälittäjä. Pälkäneeltä- etelä-savoon ja itä-uudella maalla toimii pääasiassa. Ei kuulu ketjuihin
No tuonnekin voisi ottaa yhteyttä ja kysyä josko löytyisi apuja..
-
Nyt noita hakemuksia saa täydentää, tais olla 27.2. saakka jos en väörin muista. Erillisellä lomakkeella tai jossain tapauksessa vapaamuotoisella viestillä. Muistakaa käydä tekemässä jos keväällä hukkui rastit. Sihteerit auttaa jos on ongelmia.
-
V1tun homot ja tyhmät paskat.
Jäikö ekojärjestelmätuen tai ympäristökorvauksen toimenpide hakematta viime vuonna?
Tässä teille poikkeuksellinen kädenojennus, jonka vuoksi emme vastaa mihinkään tiedusteluun seuraavaan kolmeen vuoteen. Jospa opettelisitte käyttämään oikein niitä tietokoneitanne, koska mehän emme erehdy koskaan.
Tällainen kuvahan tästä on syntynyt. Norsunluutornimeininkiä.
-
V1tun homot ja tyhmät paskat.
Jäikö ekojärjestelmätuen tai ympäristökorvauksen toimenpide hakematta viime vuonna?
Tässä teille poikkeuksellinen kädenojennus, jonka vuoksi emme vastaa mihinkään tiedusteluun seuraavaan kolmeen vuoteen. Jospa opettelisitte käyttämään oikein niitä tietokoneitanne, koska mehän emme erehdy koskaan.
Tällainen kuvahan tästä on syntynyt. Norsunluutornimeininkiä.
Vois tietysti kysyä ja kysynkin että miksi sitten suurin osa kuitenkin osasi laittaa rastit oikeisiin paikkoihin? Olen sitä mieltä että vika ei ollut Vipussa vaan siinä tietsikan ja istuimen välissä.
Vai menikö viisaskin "vipuun"?
-
V1tun homot ja tyhmät paskat.
Jäikö ekojärjestelmätuen tai ympäristökorvauksen toimenpide hakematta viime vuonna?
Tässä teille poikkeuksellinen kädenojennus, jonka vuoksi emme vastaa mihinkään tiedusteluun seuraavaan kolmeen vuoteen. Jospa opettelisitte käyttämään oikein niitä tietokoneitanne, koska mehän emme erehdy koskaan.
Tällainen kuvahan tästä on syntynyt. Norsunluutornimeininkiä.
Vois tietysti kysyä ja kysynkin että miksi sitten suurin osa kuitenkin osasi laittaa rastit oikeisiin paikkoihin? Olen sitä mieltä että vika ei ollut Vipussa vaan siinä tietsikan ja istuimen välissä.
Vai menikö viisaskin "vipuun"?
Kyllä niitä rasteja puuttuu paljon myös neuvojien tekemistä hakemuksista ja meidänkin tapauksessa itse istuin vieressä ja käytiin läpi jokainen kohta ennen lähettämistä mutta niin vaan multaustuki jäi muka puuttumaan
-
Vois tietysti kysyä ja kysynkin että miksi sitten suurin osa kuitenkin osasi laittaa rastit oikeisiin paikkoihin?
Olisiko Vipu tehnyt vikaliikkeitä ? Nyt kun siellä käy katsomassa, viime vuoden rastit näkyvät tummanharmaina, ja siellä lukee mm. monimuoto valittu ja kasvipeitteisyys alailmoitus on tehtävissä. Olen kyllä jättänyt senkin melko aikaisin.
-SS-
-
Selainkohtaisissa asetuksissa saattaa olla jotain, mikä ei oikein osu kohdalleen tekijöiden javascriptin kanssa. Minkä ihmeen takia tuollainen juttu on tehty pop-up viritelmänä, eikä sellaisena että niitä voi muuttaa milloin haluaa? Tai että ne voi helposti todeta rastitetuksi yhteenvedossa. Todennäköisesti se muuttuu seuraavalla kierroksella. Eihän siinä ollut mitään epäselvää viime kierroksellakaan, mutta sitä mahdollisuutta ei ole haluttu tunnustaa, että homma ei toimikaan joka koneella tai selaimella.
-
Minkä ihmeen takia tuollainen juttu on tehty pop-up viritelmänä, eikä sellaisena että niitä voi muuttaa milloin haluaa? Tai että ne voi helposti todeta rastitetuksi yhteenvedossa. Todennäköisesti se muuttuu seuraavalla kierroksella.
Sekvintä olisi että ruudulla saisi täyttää ikään kuin vanhaa paperilomaketta missä on kaikki mahdolliset rastittavat yms. aina näkyvissä. Toivottavasti olen nähnyt pahaa unta mutta minulla on semmoinen muistikuva että joku olisi sanonut jossain koulutuksessa että tavoite olisi sellainnen että myös hakemus tehtäisiin vipu-sovelluksessa eikä tietokoneella. Se selittäisi pop-up viritelmät. Toivottavasti olen tuossa asiassa nähnyt painajaisunia....
-
V1tun homot ja tyhmät paskat.
Jäikö ekojärjestelmätuen tai ympäristökorvauksen toimenpide hakematta viime vuonna?
Tässä teille poikkeuksellinen kädenojennus, jonka vuoksi emme vastaa mihinkään tiedusteluun seuraavaan kolmeen vuoteen. Jospa opettelisitte käyttämään oikein niitä tietokoneitanne, koska mehän emme erehdy koskaan.
Tällainen kuvahan tästä on syntynyt. Norsunluutornimeininkiä.
Vois tietysti kysyä ja kysynkin että miksi sitten suurin osa kuitenkin osasi laittaa rastit oikeisiin paikkoihin? Olen sitä mieltä että vika ei ollut Vipussa vaan siinä tietsikan ja istuimen välissä.
Vai menikö viisaskin "vipuun"?
Kyllä niitä rasteja puuttuu paljon myös neuvojien tekemistä hakemuksista ja meidänkin tapauksessa itse istuin vieressä ja käytiin läpi jokainen kohta ennen lähettämistä mutta niin vaan multaustuki jäi muka puuttumaan
Xeikkaisin,jos rakkineelta puuttuis rasti,huutais täällä vian olevan ohjelmasssa eikä missään muussa,mutta ihan hyvä,tuet niille joille ne kuuluu.
-
kelle net nyt kuuluukaan? eiks tuotannnon pitäis kannattaa iliman vippaskonsteja?
-
kelle net nyt kuuluukaan? eiks tuotannnon pitäis kannattaa iliman vippaskonsteja?
Määrittele vippaskonsti.
-SS-
-
On sekavaa touhua ..Mä tulostin lomakkeen ja täytän sen tänään ja vien omakätisesti sihteerin postilaatikkoon. En luota kehenkään muuhun viejään kuin itseeni. Se että onko rasti aikaisemmassa tukihakemuksessa ollut oikeaasa paikassa väärään aikaan tai väärässä paikassa oikeaan aikaan ei kiinnosta. Muut setviköön sitä asiaa. Tässä viljojen hintojen putoavassa maailmassa on muutakin murehdittavaa, kuin rasti. Mielestäni jos hallitus olisi vähänkään viljelijän puolella, maksettaisiin tämän talven kasvipeitteisyys tuki jokaisen viljelijän kokonais pinta-alalla, mutta eihjän se näin nopeasti käy. Viljelijän kukkaron pohjan näkyminen kyllä käy nopeasti..ugh..Olen puhunut :)
-
Jos vika olisi ollut vain hakijoiden päässä, tuskin olisi hakua uudelleen avattu...
-
On sekavaa touhua ..Mä tulostin lomakkeen ja täytän sen tänään ja vien omakätisesti sihteerin postilaatikkoon. En luota kehenkään muuhun viejään kuin itseeni. Se että onko rasti aikaisemmassa tukihakemuksessa ollut oikeaasa paikassa väärään aikaan tai väärässä paikassa oikeaan aikaan ei kiinnosta. Muut setviköön sitä asiaa. Tässä viljojen hintojen putoavassa maailmassa on muutakin murehdittavaa, kuin rasti. Mielestäni jos hallitus olisi vähänkään viljelijän puolella, maksettaisiin tämän talven kasvipeitteisyys tuki jokaisen viljelijän kokonais pinta-alalla, mutta eihjän se näin nopeasti käy. Viljelijän kukkaron pohjan näkyminen kyllä käy nopeasti..ugh..Olen puhunut :)
[/quoteEi tämä toiminta kyllä lissää luottamusta maatalloushallintoo kohtaan,jos sitä nyt ensinkään on ollut.Onhan sitä menneinä vuosina tukitarkastajia haulikolla uhattu.
-
Justiinsa täytin tuon 469M kupongin, aamulla vien kunnanvirastolle vastaanottohenkilölle suoraan, ei eksy välillä. Pitää vielä varmistaa sähköpostilla perään, onko homma kunnossa..
Nimenomaan sähköpostilla, koska kirjallinen todiste asiasta..