ei oo ilmasia kuivaavat siilotkaan. 500 kuutioisetkin menee yli sadan tonnin pohjineen kaikkineen. 1000 mottiset sit vielä kalliimpia. eikä tuu kauppaan myytävää tavaraa eikä kuole salmonellat ym.

Ja onhan fysikaalinen totuus sekin, että kylmä ilma sitoo vettä enemmän kuin kuuma. Siis/kuutio..

Kannattako tommosia satuja tänne kirjotella? Tiedä vaikka joku uskoiskin ;- )

Rehuviljan kuivaaminen joutavaa hommaa. Puimurin pitäis litistää vilja ja pakata se ilmatiiviisiin tuhannen kilon pakkauksiin vrt. säilörehupaalit.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.07.13 - klo:16:32

Ja onhan fysikaalinen totuus sekin, että kylmä ilma sitoo vettä enemmän kuin kuuma. Siis/kuutio..

Kannattako tommosia satuja tänne kirjotella? Tiedä vaikka joku uskoiskin ;- )

Siis... kylmä ilma sisältää mennessään vähemmän kosteutta. Jos vilja on tuloilmaa lämpimämpää, niin kostus siirtyy viljasta poistoilmaan tehokkaammin. Tätä tarkoitin... Pakkasilma on tunnetusti hyvin kuivaa.

Onhan sitä olemassa kylmäkuivureitakin..

Tästä oli just joku tutkimus, jonka lopputulos oli se että kylmäilmakuivuria kannatta pyörittää ympäri vuorokauden, eikä pelkästään auringolla..

Vilja kuivuu kuivurissa yllättävän hyvin pelkällä puhalluksella... Ja onhan fysikaalinen totuus sekin, että kylmä ilma sitoo vettä enemmän kuin kuuma. Siis/kuutio..

Jos öljyn hinta vaan nousee niin ehkä ratkaisuja voisi hakea tuosta puhaltimen kasvattamisesta.

Kaasujen tiheys (tai paine, tilanteesta riippuen) menee suhteessa lämpötilaan Kelvineinä (=celsiukset+273,15).  Eli 80 Celsius-asteinen on 20% "harvempaa" kuin 20 asteinen. Jos tuo 20-asteinen on vaikka 60% suhteelliselta kosteudeltaan, sen antalpia on  38 kJ/kg ja se nousee lämmitettäessä 80 asteeseen, tasolle 110 kJ/kg. 110/38 =  190% parempi kyky sitoa vettä, joka kuittaa kevyesti 20%:n tiheyseron. 



Jos on aikaa, vaikka sade keskyttänyt puinnin alkuunsa, nuuka mies kuivaa ensimmäiset %:t kylmällä ja vasta loput öljyllä.

Eikös isommalla puhalluksella ala jyvät lentää ulos?

Lainaus käyttäjältä: Cultor - 21.07.13 - klo:17:36

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.07.13 - klo:16:32

Ja onhan fysikaalinen totuus sekin, että kylmä ilma sitoo vettä enemmän kuin kuuma. Siis/kuutio..

Kannattako tommosia satuja tänne kirjotella? Tiedä vaikka joku uskoiskin ;- )

Siis... kylmä ilma sisältää mennessään vähemmän kosteutta. Jos vilja on tuloilmaa lämpimämpää, niin kostus siirtyy viljasta poistoilmaan tehokkaammin. Tätä tarkoitin... Pakkasilma on tunnetusti hyvin kuivaa.

Onhan sitä olemassa kylmäkuivureitakin..

On toki, mutta ei sellaista pakkasella kannata käyttää. Pakkasilman absoluuttinen kosteus on alhainen, mutta suhteellinen kosteus on yleensä suuri.

Tästä oli just joku tutkimus, jonka lopputulos oli se että kylmäilmakuivuria kannatta pyörittää ympäri vuorokauden, eikä pelkästään auringolla..

Se taas riippuu kuivattavan viljan kosteudesta, alle 23 kosteusprosenttista viljaa harvoin kannattaa kuivata yöllä.

Irtovesi kannattaa poistaa viljasta kylmällä, koska se irtoaa niinkin..

Mä luulen että viljankuivuri EI OLE niin tieteellinen tai optimaalisesti viritetty laite, että sen hyötysuhde olisi kovinkaan korkea. Ilmakuutioon ei sitoudu maksimaalista vesimäärää vaikka fysikaalisesti se olisikin mahdollista. Lämpötiloja nostetaan turhan korkealle varmuuden vuoksi ja energiaa hukataan.

Omissa "testeissä" märkä vehnä (esim. 28-30%) ei kuivu merkittävästi nopeammin vaikka lisälämpöä annettaisiin. Tai kuivuu, mutta jos ei ole mahdoton kiire, niin säästöä saa ihan mukavasti jos pannu on kylmänä. Sitten lämmöt päälle kun revitään väkisin ne viimeiset 4% pois..

Jos pitäisi rakentaa kuivuri, niin voisiko siihen laittaa 2 puhallinta ja kennoa päällekkäin  Saisi siis tuplaten ilmaa... Ja vain toiseen kennoon lisälämpöä sitten loppukuivatukseen. Voisi olla mukavasti tehoa pienillä kustannuksilla..

Irtovesi kannattaa poistaa viljasta kylmällä, koska se irtoaa niinkin..

Mä luulen että viljankuivuri EI OLE niin tieteellinen tai optimaalisesti viritetty laite, että sen hyötysuhde olisi kovinkaan korkea. Ilmakuutioon ei sitoudu maksimaalista vesimäärää vaikka fysikaalisesti se olisikin mahdollista. Lämpötiloja nostetaan turhan korkealle varmuuden vuoksi ja energiaa hukataan.

Omissa "testeissä" märkä vehnä (esim. 28-30%) ei kuivu merkittävästi nopeammin vaikka lisälämpöä annettaisiin. Tai kuivuu, mutta jos ei ole mahdoton kiire, niin säästöä saa ihan mukavasti jos pannu on kylmänä. Sitten lämmöt päälle kun revitään väkisin ne viimeiset 4% pois..

Jos pitäisi rakentaa kuivuri, niin voisiko siihen laittaa 2 puhallinta ja kennoa päällekkäin  Saisi siis tuplaten ilmaa... Ja vain toiseen kennoon lisälämpöä sitten loppukuivatukseen. Voisi olla mukavasti tehoa pienillä kustannuksilla..

Hei muisteles nyt tätä keskustelua     http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=39393.0

Irtovesi kannattaa poistaa viljasta kylmällä, koska se irtoaa niinkin..

Mä luulen että viljankuivuri EI OLE niin tieteellinen tai optimaalisesti viritetty laite, että sen hyötysuhde olisi kovinkaan korkea. Ilmakuutioon ei sitoudu maksimaalista vesimäärää vaikka fysikaalisesti se olisikin mahdollista. Lämpötiloja nostetaan turhan korkealle varmuuden vuoksi ja energiaa hukataan.

Omissa "testeissä" märkä vehnä (esim. 28-30%) ei kuivu merkittävästi nopeammin vaikka lisälämpöä annettaisiin. Tai kuivuu, mutta jos ei ole mahdoton kiire, niin säästöä saa ihan mukavasti jos pannu on kylmänä. Sitten lämmöt päälle kun revitään väkisin ne viimeiset 4% pois..

Jos pitäisi rakentaa kuivuri, niin voisiko siihen laittaa 2 puhallinta ja kennoa päällekkäin  Saisi siis tuplaten ilmaa... Ja vain toiseen kennoon lisälämpöä sitten loppukuivatukseen. Voisi olla mukavasti tehoa pienillä kustannuksilla..

Prosessi on totuttu säätämään vedenpoistoteho maksimoiden. Jos säädettäisiin energiatehokkuuden ehdoilla, oleellista olisi että poistoilman suhteellinen kosteus olisi lähes 100%. Vieläkin pidemmälle mentäessä voisi kosteuden kondensoida ja lämpöpumpulla viedä höyrystymislämpö imupuolelle. 

Samaan aikaan ei kannata toisella puhaltimella lämmittää ja toisella jäähdyttää, paitsi jatkuvatoimisessa kuivurissa.  Tornumilla on nokkela idea hyödyntää liian kuivaa poistoilmaa toisen koneiston alkukuivausilmana:

http://www.tornum.com/?p=10865

Aika yksinkertaisilla jutuilla voidaan hommaa tehostaa paljon.  Otaniemessä termodynamiikan professori käytti lämminilmakuivuria esimerkkinä tehottomasta prosessista.

Entäs lämmöntalteenotto? Olis varmaan helpommin toteutettavissa, kun suunnittelisi sen jo uuteen kuivuriin. Onko kallis vai ei pysy puhtaana vai miks ei käytetä?

Kannattaako rakentaminen? Joo.

Kannattaako rakennuttaminen? Ei.

Alipaineella vaan. Kuuskilometriä korkee piippu ja sen pohjalla viljahässäkät. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.07.13 - klo:21:23

Irtovesi kannattaa poistaa viljasta kylmällä, koska se irtoaa niinkin..

Mä luulen että viljankuivuri EI OLE niin tieteellinen tai optimaalisesti viritetty laite, että sen hyötysuhde olisi kovinkaan korkea. Ilmakuutioon ei sitoudu maksimaalista vesimäärää vaikka fysikaalisesti se olisikin mahdollista. Lämpötiloja nostetaan turhan korkealle varmuuden vuoksi ja energiaa hukataan.

Omissa "testeissä" märkä vehnä (esim. 28-30%) ei kuivu merkittävästi nopeammin vaikka lisälämpöä annettaisiin. Tai kuivuu, mutta jos ei ole mahdoton kiire, niin säästöä saa ihan mukavasti jos pannu on kylmänä. Sitten lämmöt päälle kun revitään väkisin ne viimeiset 4% pois..

Jos pitäisi rakentaa kuivuri, niin voisiko siihen laittaa 2 puhallinta ja kennoa päällekkäin  Saisi siis tuplaten ilmaa... Ja vain toiseen kennoon lisälämpöä sitten loppukuivatukseen. Voisi olla mukavasti tehoa pienillä kustannuksilla..

Prosessi on totuttu säätämään vedenpoistoteho maksimoiden. Jos säädettäisiin energiatehokkuuden ehdoilla, oleellista olisi että poistoilman suhteellinen kosteus olisi lähes 100%. Vieläkin pidemmälle mentäessä voisi kosteuden kondensoida ja lämpöpumpulla viedä höyrystymislämpö imupuolelle. 

Samaan aikaan ei kannata toisella puhaltimella lämmittää ja toisella jäähdyttää, paitsi jatkuvatoimisessa kuivurissa.  Tornumilla on nokkela idea hyödyntää liian kuivaa poistoilmaa toisen koneiston alkukuivausilmana:

http://www.tornum.com/?p=10865

Aika yksinkertaisilla jutuilla voidaan hommaa tehostaa paljon.  Otaniemessä termodynamiikan professori käytti lämminilmakuivuria esimerkkinä tehottomasta prosessista.

... siis molemmilla puhaltimilla työnnettäisiin kylmää ilmaa kennoihin, sitten kun kosteus olisi jotain 17% niin vasta sitten lämmöt päälle toiseen...

Lämminilmakuivaus on järkyttävän kallista. Öljy on vaan ollut niin halpaa että prosessia ei ole yritettykään tehostaa. Luontohan kuivaa viljan itsekseen pelloilla matalissa lämpötiloissa, mutta isolla ilmamäärällä. Luulisi että ihminen osaisi hyödyntää samaa totuutta paremmin omissa koneissaan.

Ruisleipäkin kuivuu rutikuivaksi jos se on ruokakaapissa ilman muovipussia yön yli