Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
TL/TLA tehtiin/tehdään Italiassa, mutta T5 en tiedä.
Taitaa olla niin, että 24 dc laatikoita on kahta mallia eli TL/TLA:n laatikko joka perustuu Fiiatin kontruktioon ja toinen 24 dc on Foordin 40-sarjan peruja, samoin kuin tämä 16+16SLE mallien nykyisin kutsuttu vissiin EC. 16+16 loota 40-sarjan Foordissa ei mielestäni ole mikään tehosyöppö ja hyvin luotettavakin on ollut. 16300 h se on rallatellut ilman avaamista, moottori 1.5 kertaisella teholla verrattuna tehdassäätöön. TM:n powershift loota on sitten ihan eri luokkaa tehon hukkaamisessa. Tosin sekin on pelannut ilman avaamista yli 12000 h, yliteholla sekin.
Hyvä että ymmärsin väärin. Parempi vasikan kannalta.
Säikähdin, että on jäänyt edellinen rekka maksamatta, kun Vapolta soitettiin tänään. No ei sentään. Tarjosivat kuiviketurvetta. Tosin imeytysturvelaatua. Otin kokeeksi. Vajaa 14 e alv0, matka reilu 100.
En oikein ymmärtänyt. Vasikka on kolme kuukautta ollut jalaton ja nyt kysellään agronetistä ohjeita. Oliskohan jo kolme kuukautta sitten pitänyt kysyä eläinlääkäriltä asiasta. Johan eläinsuojelulaki velvoittaa hoitamaan tai lopettaamaan sairaan eläimen tilanteen niin vaatiessa. Salakuvaaja kun sattuisi paikalle, niin olisi nautasektorikin eläinystävien hampaissa. Vai ymmärsinkö aloittajan viestin väärin?
Testasin pari vuotta sitten A- rehun salpietarin ja NK:n. Ihan kelpo tavaraa, toinen taisi olla Belgiasta ja toinen puukenkämaasta. NPK taitaa olla se ongelmallisempi, ainakin silloin kuulin.
Asensin pari vuotta sitten 5m hinattavaan äkeeseen APV 150 pneumaattisen hs-kylvökoneen ja hyvinhän tuo on kylväny. Ohjaamossa on boxi, josta voi säätää kylvömäärää. Koneessa ei ole maapyöräsyöttöä, joten ajonopeus on pidettävä vakiona jos meinaa, että siemenmäärä on vakio. Virta pitää koneelle ottaa paksulla johdolla suoraan akulta, kuten ohjeissa sanotaan, muutoin ei pelaa. Mukana tuli pari erilaista syöttörihlaa eri kokoisille siemenille. Suuttimet asensin viimeisen piikkirivin ja jälkiäkeen väliin. Toimii myös sivurinteessä.
Kuljetuksissa kannattaa selvittää voisko kuorma-autolla hoitaa jotakin, esim. paalit tai kuivalanta. Pari koukkuvaihtolavaa ja yksi auto, niin kohtuullisen nopsaan lantala vajuu. Ongelmana on tämä suomalainen (maatalous)infra eli peltotiet ja -liittymät sekä myös valtion alempi tieverkko.
Kannattaa miettiä voisko jonkun homman jättää tekemättä ilman että tappiot ovat säästöjä suuremmat. Tällöin tunteja tulee vähemmän koneisiin ja niillä voi sit ajaa pidempään.
Itse möin joitakin vuosia sitten puolikuntoisen ison takapotkun. Aikaa myyntiin meni varmaan vuosi pari, mutta sitten sille löytyi "hyvä koti".
Eikö aloittajan suunnilta löydy sellaista/sellaisia tiloja, jotka soveltuisivat yhteistyöhön siten, että sovitte vaihtotyöt ja niiden taksat ja maksatte/tasaatte rahalla erotuksen. Tällöin ei harmita jos toiselle tehdään enemmän kuin toiselle. Raha tasaa. Koneet ja raha liikkuu. Työt tulevat tehdyksi.
En tiedä A-valtrasta, mutta mä tykkään ajaa metsässä metsäkoneella, vaikka se onkin yli 20 vanha. Penkki kääntyy ilman kikkailua, sähköinen esiohjaus kuormaimelle, ilmastointikin toimii, muuntimella pehmeä ajaa.
Ja ihan pirun kätevä hakea sieltä 10km päässä olevalta mettäpalstalta pari kuormaa tuulenkaatoja.. 
Joo näinhän se on. Kuorma päällä kun ei saa käsittääkseni yleisellä tiellä ajaa, joten puut on tuotava jollakin toisella vekottimella. Palstat oltava vierekkäin tai sit tilattava paikallinen Valtra-jeppe nakki-souvarilla apuun.
Lyhyen siirron tiellä tyhjänä voi tehdä ajamallakin, kun kone on rekisterissä, mutta riimut päällä ei kovin mukavaa. Lisäksi ongelmia voi tulla kardaanien kanssa, kun ne ei ole vissiin tasapainotettu. Näin huoltomiehen mukaan.
En tiedä A-valtrasta, mutta mä tykkään ajaa metsässä metsäkoneella, vaikka se onkin yli 20 vanha. Penkki kääntyy ilman kikkailua, sähköinen esiohjaus kuormaimelle, ilmastointikin toimii, muuntimella pehmeä ajaa.
Valtrahan on tunnetusti "tailor made" eli jokainen ruksaa listasta, mistä haluaa maksaa. Jos ottaa aivan minimaalisen varustelun, voi olla, että seuraavan vaihdon yhteydessä hyvitys jää pienemmäksi, koska jälkivarustelu on yleensä hintavampaa kuin tehdasvarustelu. En tosin aja itse Valtralla, joten en tiedä millainen filosofia on käytetyn Valtran ostajilla.
Ilmapenkki on erinomainen varuste. Nuorenpana melkein tärvelin selkäni huonoilla istuimilla. Eläkkeelle ja sinne lenkillekin olisi mukava päästä terveellä selällä. Eka ilmapenkillinen kone tuli itselle -95. Kyseinen kone ja penkki vieläkin aktiivikäytössä. Päälliset kuluneet, mutta kompura toimii. Pari kertaa on kompuran moottorin akselilta pieni kuusiokoloruuvi löystynyt ja pörinästä huolimatta ilmaa ei tullut. Eka kerralla luulin jo, että kompura sökö. Ruuvin kiristys ja homma skulaa. Oli eräs tuttavaisäntä mielissään, kun vihjasin sille samaisesta asiasta. Oli jo uutta pallia tilaamassa. Onneksi ei ollut ehtinyt.
Maksoin varmuuden vuoksi jo perjantaina.
Oma nenä tottuu oman tilan hajuihin, joten haistelija pitäisi ottaa muualta tai käydä itse tuulettamassa nenää jossian muualla.
90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.
Höpö höpö
Mikä tässä oli höpöä. Tehdashinta termi voi olla väärä? En tiedä tarkkaan mitä tuohon summaan oli laskettu, mutta ainakin valmistus. Onhan tuosta aikaakin, joten varmaan on asiat ja summat muuttuneet.
Turhan tyhjäkäynnin kun jättää pois niin vuotuinen tuntimäärä karjatilalla tipahtaa helposti 10 prossaa. Itellä oli aiemmin tuntimäärät konetta kohti yli 1000 h per vuosi ja nyttemmin 850-1000 h. Työt nyt ei ole aina ihan samat, mutta pinta-ala on hiukan kasvanut ja eläinmäärä suht vakio.
Tuntikulutus tietysti kasvaa, kun tyhjäkäyntiä on vähän, mutta tankkausväli päivinä pitenee. Kylmillä keleillä, kun on pakko pitää koneet käynnissä ruokinta- ja kuivitushommissa, niin tuntikulutus on tietysti pienempi, mutta tankkata pitää useammin.
Kone ei tule niin nopeasti vaihtoikään tai vastaavasti vaihtoarvon luulisi olevan parempi vähemmillä tunneilla. Uudempi kone ajettu reilu 12000 h ja vanhempi reilu 16000 h. Olleet uudest lähtien. Metsäkone (omassa käytössä) vajaa 26000 h, ollut itsellä 2000h.
