Se voi tosiaan olla tottumiskysymys jos ei kantturat syö. Meki vaihdettiin paalirehu tarkkuussilputtuun rehuun syksyllä. Maitomäärä pysy samana mutta tuntu, että paalirehua tulee isompi kasa ruokintapyödälle kun paljon pitempää silppua verratuna tarkkuussilputtuun  kuiva-aineessa ei ollu isoa eroa rehujen välillä.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 13.02.14 - klo:14:31

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:27

Mahtaako tulla paljon sontaa niskaan jos kirjoitan että "tuollaisella rehulla on yleensä aina ongelmana maitomäärän laskeminen" 

Eteenkin jos se puolitiivistemäärä lasketaan liian alas.

Eikös se riipu vähän lähtötasostakin.  Mikä eniten mättää? Minusta energiaa on aika maltillisesti joten hyvä väkirehu kaveriksi.

Tuolle rehulle maksimaalinen vr% on 42  Jotta kuidut siis riittävät... Ei tuota mikään muu korjaa kuin apevaunu ja eri säiliserien sekoittamien... Apila on edullista viljellä, mutta tulokset ovat sitten tällaisia 

sorry 

apilaa = apevaunu

Tuhka on melko korkea ja iNDF:n iso osuus kielii todella apilapitoisesta rehusta....ja tietysti kalsiumtaso. Paljon apilaa ja vähän rapaa höysteeksi. Ei virhekäymistä, mutta makua...

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:34

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 13.02.14 - klo:14:31

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:27

Mahtaako tulla paljon sontaa niskaan jos kirjoitan että "tuollaisella rehulla on yleensä aina ongelmana maitomäärän laskeminen" 

Eteenkin jos se puolitiivistemäärä lasketaan liian alas.

Eikös se riipu vähän lähtötasostakin.  Mikä eniten mättää? Minusta energiaa on aika maltillisesti joten hyvä väkirehu kaveriksi.

Tuolle rehulle maksimaalinen vr% on 42  Jotta kuidut siis riittävät... Ei tuota mikään muu korjaa kuin apevaunu ja eri säiliserien sekoittamien... Apila on edullista viljellä, mutta tulokset ovat sitten tällaisia 

sorry 

apilaa = apevaunu

Tuhka on melko korkea ja iNDF:n iso osuus kielii todella apilapitoisesta rehusta....ja tietysti kalsiumtaso. Paljon apilaa ja vähän rapaa höysteeksi. Ei virhekäymistä, mutta makua...

Voi olla myös kuollutta kasvijätettä seassa,kuivuuden takia.

Mulla oli tasan sama ilmiö joulukuussa, kun vaihdoin biologisella säilötyt paalit hapolla säilöttyyn siilorehuun. Odota viikko ja vielä toinenkin, kyllä ne kantturat siitä tokenee. Uskaltaisin melkein silti väittää, että biologisella tehdään maistuvin rehu. Nyt ei ole mitn ongelmia kun ape 

Ei täällä muistaakseni ollu niin kuivaa, mutta rehu tosin karhotettiin, että voi sitä rapaa sielä aavistus olla. Jälkeenpäin kuulin, ettei karhotinurakoitsija pahemmin taakseen kahtele.

Ja mitä tuohon rehunteon ajankohtaan tulee, kun saatiin auma peiteltyä, ni tuli pari viikkoa vettä. Sama homma oli ykkös sadon kanssa, me tehtiin nuorena ja toiset teki tosi vanhana.

Mulla oli tasan sama ilmiö joulukuussa, kun vaihdoin biologisella säilötyt paalit hapolla säilöttyyn siilorehuun. Odota viikko ja vielä toinenkin, kyllä ne kantturat siitä tokenee. Uskaltaisin melkein silti väittää, että biologisella tehdään maistuvin rehu. Nyt ei ole mitn ongelmia kun ape 

Allekirjoitan sillä varauksella, että pH ei laske kovin paljon alle 4.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 13.02.14 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:34

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 13.02.14 - klo:14:31

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:27

Mahtaako tulla paljon sontaa niskaan jos kirjoitan että "tuollaisella rehulla on yleensä aina ongelmana maitomäärän laskeminen" 

Eteenkin jos se puolitiivistemäärä lasketaan liian alas.

Eikös se riipu vähän lähtötasostakin.  Mikä eniten mättää? Minusta energiaa on aika maltillisesti joten hyvä väkirehu kaveriksi.

Tuolle rehulle maksimaalinen vr% on 42  Jotta kuidut siis riittävät... Ei tuota mikään muu korjaa kuin apevaunu ja eri säiliserien sekoittamien... Apila on edullista viljellä, mutta tulokset ovat sitten tällaisia 

sorry 

apilaa = apevaunu

Tuhka on melko korkea ja iNDF:n iso osuus kielii todella apilapitoisesta rehusta....ja tietysti kalsiumtaso. Paljon apilaa ja vähän rapaa höysteeksi. Ei virhekäymistä, mutta makua...

Voi olla myös kuollutta kasvijätettä seassa,kuivuuden takia.

 Tai sitten eka karhotuksella saatu kaikki korret toissasyksyn suojaviljan sänkiä myöten mukaan...

ei varmaan muista yhtään miltä rehu näytti tehessä?    olen joskus katellu millasta multakuorrutusta myyräkasojen takia tulee karhoihin ja ihmetelly sitten kun ei m uka mitään vikaa säilymisessä....                                 kantturat on vaaan niin nirsoja ruuastaan että kun happoseksi vaihtuu niin hetki ilman syöntiä ovat mutta sitten tulee herääminen ja heruminen alkaa kun keksivät alkaan syödä.

Hyvältä näytti ja kelit oli kohillaan. Myyräkasoja ei mun pelloilla oo näkyny miesmuistiin.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 14.02.14 - klo:06:23

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 13.02.14 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:34

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 13.02.14 - klo:14:31

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:27

Mahtaako tulla paljon sontaa niskaan jos kirjoitan että "tuollaisella rehulla on yleensä aina ongelmana maitomäärän laskeminen" 

Eteenkin jos se puolitiivistemäärä lasketaan liian alas.

Eikös se riipu vähän lähtötasostakin.  Mikä eniten mättää? Minusta energiaa on aika maltillisesti joten hyvä väkirehu kaveriksi.

Tuolle rehulle maksimaalinen vr% on 42  Jotta kuidut siis riittävät... Ei tuota mikään muu korjaa kuin apevaunu ja eri säiliserien sekoittamien... Apila on edullista viljellä, mutta tulokset ovat sitten tällaisia 

sorry 

apilaa = apevaunu

Tuhka on melko korkea ja iNDF:n iso osuus kielii todella apilapitoisesta rehusta....ja tietysti kalsiumtaso. Paljon apilaa ja vähän rapaa höysteeksi. Ei virhekäymistä, mutta makua...

Voi olla myös kuollutta kasvijätettä seassa,kuivuuden takia.

 Tai sitten eka karhotuksella saatu kaikki korret toissasyksyn suojaviljan sänkiä myöten mukaan...

Ei ole ihan huono idea tehdä eka sato kuivaheinäksi jos edellisen vuoden sato on korjattu puimurilla. Säästyy monelta.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 14.02.14 - klo:10:17

Lainaus käyttäjältä: sjk - 14.02.14 - klo:06:23

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 13.02.14 - klo:17:30

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:34

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 13.02.14 - klo:14:31

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 13.02.14 - klo:14:27

Mahtaako tulla paljon sontaa niskaan jos kirjoitan että "tuollaisella rehulla on yleensä aina ongelmana maitomäärän laskeminen" 

Eteenkin jos se puolitiivistemäärä lasketaan liian alas.

Eikös se riipu vähän lähtötasostakin.  Mikä eniten mättää? Minusta energiaa on aika maltillisesti joten hyvä väkirehu kaveriksi.

Tuolle rehulle maksimaalinen vr% on 42  Jotta kuidut siis riittävät... Ei tuota mikään muu korjaa kuin apevaunu ja eri säiliserien sekoittamien... Apila on edullista viljellä, mutta tulokset ovat sitten tällaisia 

sorry 

apilaa = apevaunu

Tuhka on melko korkea ja iNDF:n iso osuus kielii todella apilapitoisesta rehusta....ja tietysti kalsiumtaso. Paljon apilaa ja vähän rapaa höysteeksi. Ei virhekäymistä, mutta makua...

Voi olla myös kuollutta kasvijätettä seassa,kuivuuden takia.

 Tai sitten eka karhotuksella saatu kaikki korret toissasyksyn suojaviljan sänkiä myöten mukaan...

Ei ole ihan huono idea tehdä eka sato kuivaheinäksi jos edellisen vuoden sato on korjattu puimurilla. Säästyy monelta.

 Täyspitkänä, kuivana pyöröpaaliin ja joutilaimmille laitumelle lajiteltavaksi, olis loppuviljelykausi ko lohkolla paljon helpompi.

Minulla on syötössä yksi viimeisimmistä lohkoista, kun paalain kesällä temppuili. Pitkää apilanurmea ja ehti lojua pellolla karhotettuna aika pitkään. Ei mitään virhekäymisiä, rehuarvot kohtalaiset. Mutta tavara suunnilleen inhottaa elukoita.. 

Allekirjoitan tuon että apila on helppo viljellä, sen menestyy sadekesänä ja se menestyy kuivana kesänä. Lisäksi satomäärät ovat apilarehusta vähintäänkin riittävät ja lisäksi se tekee maanrakenteelle hyvää yms.

Mutta ongelmat alkaa siitä kun lehmien pitäisi sitä syödä, joskus se maittaa ja joskus ei. Parhaiten toimii kun on toinen rehu rinnalla tai jos pystyy sekoittamaan säilörehueriä niin vielä parempi.

Tällä hetkellä kovilla savikoilla varsin komeita apilikoita. Mietin että jos jättäis pariksi vuodeksi viherlannoitusnurmikäyttöön ja vetäisi glyfosaatin niskaan.. 

Tällä hetkellä kovilla savikoilla varsin komeita apilikoita. Mietin että jos jättäis pariksi vuodeksi viherlannoitusnurmikäyttöön ja vetäisi glyfosaatin niskaan.. 

Arggggg .... viherlannoitusnurmi perustetaan samana keväänä/ kesänä tai edellisvuonna suojaviljaan