Aina puhutaan, kuinka nopeasti hommat saa tehtyä. Ei sitä, kuinka hyvin. Kolmella robotilla esimerkiksi 5% maidosta lisää erootteluun tekee rahassa yhden työntekijän vuosikustannuksen verran.
Joo, mutta kun on näitä parin robotin koppeja missä on töissä koko perhe lapsineen + pari palkattua työntekijää ja peltohommatkin urakoitsijalla. Sitten siellä navetalla on vähintään 1 ihminen 20h/päivä istumassa toimistossa ja ajamassa jotain yksittäistä lehmää lypsylle
Huh, onko tosiaan näin? Eihän robottilypsy sitten vähennät työtä jos vaaditaan jatkuva varallaolo? Ne tutut joilla on robottilypsy niin en tiedä ainakaan heidän navetassa "asuvan".
Helposti saa menemään aikaa myös vanhemmassakin navetassa, olen itse alkanut laskea työtunteja myös parsinavetassa sen jälkeen kun olen ollut pari kertaa kuuntelemassa Pitkärannan esitystä näistä työmenekeistä. Esmerkiksi lehmän poijitus+ lypsy+ vasikan juotto + pesut maitohuoneessa ym. niin tähän rulianssiin menee kahdelta ihmiseltä noin yksi tunti silloin kun poikiminen on vaatinut vetoapua tai vasikka ja lehmä on jossain kaukana laitumella. Normaalissakin tilanteessa että lehmä on poikinut itse ja on vasikan kanssa karsinassa, jolloin siirtoon + lypsy + vasikan juottoonkin aikaa menee, noin 30 minuutista eteenpäin. Lisäksi jos on jotain ylimääräistä siivoiluhommaa niin kyllä kaikkeen aikaa palaa.
Se mistä puhutaan vähemmän investoinneissa on siitä että miten työhuiput kasvaa kun eläinmäärä kaksin, kolmin kertaistuu. Esimerkiksi meillä on nyt jo tässä vaiheessa 30 lehmän karjassa rehunteko ollut jokseenkin vaativa suoritus, jos vähänkin säät ja koneet reistailee niin ollaan siinä tilanteessa että rehu ei ole 1-laatua. Mahdollisen investoinnin jälkeen jossa rehunteko kaksin tai kolmin kertaistuu niin tarvitaan jo aivan uudet koneet ja usein lisää tekijöitä, kuinka nämä lasketaan investointiin? Tälläkin hetkelläkin rehunteko maksaa, investoinnin jälkeen rehuyksikkö on jo kalliimpaa koska nykyinen systeemi olisi siihen liian tehoton. Urakoitsija homma ei aina toimi, urakoitsijaa ei aina saa silloin omille pelloilleen kun tekovaihe on optimaalisin, siihen ei vaan uskalleta luottaa. Todennäköisin vaihtoehto olisi uudet tehokkaat koneet ja yhden kausityöntekijän palkkaaminen. Meleko kallista maitoa..
Toinen asia että kuinka arvokas maitolitrasta tulee kun se lypsetään robotilla? Parsinavetassa tai pienivelkaisessa asemapihatossa maitolitra voi olla hyvinkin edullinen. Nykytilanteessa kun riskienhallinta on taitolaji, miksi kuitenkin satsataan eniten sellaiseen missä on kallista tekniikkaa? Sen kokoinen pihatto minkä lypsystä selviää isäntäpari (esim. noin 50 lypsävää + umpparit?), voisi kuitenkin olla kustannustehokkain? Lisäksi rehuntekoketju ei välttämättä vaadi yhtä isoja investointeja eikä kallista työväkeä.
Kolmas asia on että miten rahoittaja näkee tällaisen investoinnin missä laajennetaan hyvin maltillisesti.