Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe kysymys ;risteytysvasikat  (Luettu 20834 kertaa)

JoHaRa

  • Vieras
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Tuella pystyy elämään..

Se on muuten uskomatonta kuinka pienellä tyhjä emo pysyy kuntoluokassa kolme. Tyhjänä pidettävän emon eväät "löytää" kylältä kun siivoaa ihmisten pellonreunoja ylivuotisista paaleista ja lisukkeex paalaa vähä luonnonhoito-/viherlannoitusnurmia.
Kuivitustarve on suorassa suhteessa ruokintaan, eli noissa ylivuotisissa kuiveet tulee mukana..

Maksimissaan emoa kohti saa tukea vain hengissäpitoon luomuoptimoinnilla 0,5 eläintiheydellä liki 600 euroa päätä kohti täällä etelässäkin ;)

Muista myös ruokkia halvalla! Tutustuin tässä Kanadalaiseen tapaan laiduntaa paaleja pellolta. Paaleista poistetaan verkot ja ne levitellään peltoalueille pystyyn syksyllä. Paimenlankaa siirretään kulutuksen mukaan. Tilalla ei tarvitse käynnistää koneita talvella lainkaan ja kuivitus on järjestetty paalinpohja rippeillä. Lehmät myös poikivat alueelle.
Kivennäisiin sekoitetaan apilan siementä ja näin alue on myös kylvetty kevääksi. Juomakupille matkaa 500m -1km. Lehmät pysyvät kunnossa, kun pääsevät liikkumaan.jne.

Harmi kun ei toimi Suomessa. Näillä opeilla jäis AB-alueellakin jotain sukan varteen. ::)

Taas loistava vinkki! "Kivennäisiin sekoitetaan apilansiementä" Tuota täytyy kokeilla. Voisi sopia kaupalliseksi tuotteeksikin? Keksisi vaan sopivan alv-kannan ko. tuotteelle  ;D

Lese

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 525
  • Proud to be a REDNECK
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä
Kanadassa talvi on sellainen on/off ilmiö, josta voi täällä etelän rapakoissa vaan haaveilla >:(

Juu tuollahan se ulkokasvatus onnistuu jos vuosittainen sademäärä on 100mm ja talvella pakkasta. Kateeks käy. :-\

Täällä tuuppaa viikossa 100 milliä vettä ja vesisadetta tuntuu kestävän syyskuulta tammikuuhun. Tosin täällä ei tarvita kastelulaitteistoa...  ;)
Miks Vesa myy ja te ette?

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä
Kanadassa talvi on sellainen on/off ilmiö, josta voi täällä etelän rapakoissa vaan haaveilla >:(

Juu tuollahan se ulkokasvatus onnistuu jos vuosittainen sademäärä on 100mm ja talvella pakkasta. Kateeks käy. :-\

Täällä tuuppaa viikossa 100 milliä vettä ja vesisadetta tuntuu kestävän syyskuulta tammikuuhun. Tosin täällä ei tarvita kastelulaitteistoa...  ;)
Juu toisaalta ei taida olla paljoa tukiakaaan emoilla.
Nehän siellä heinät ajaa vaan isoihin karheisiin ja sitte laiduntaa ne talvella= talvilaidunnus.. Aika iso säästö olisi jos ei tarvitsisi pihatoita, vain pelkästään käsittely/hoito/lastaus systeemit ja tietty joku pikku koppi sairaita varten..

JoHaRa

  • Vieras
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä
Kanadassa talvi on sellainen on/off ilmiö, josta voi täällä etelän rapakoissa vaan haaveilla >:(

Juu tuollahan se ulkokasvatus onnistuu jos vuosittainen sademäärä on 100mm ja talvella pakkasta. Kateeks käy. :-\

Täällä tuuppaa viikossa 100 milliä vettä ja vesisadetta tuntuu kestävän syyskuulta tammikuuhun. Tosin täällä ei tarvita kastelulaitteistoa...  ;)
Juu toisaalta ei taida olla paljoa tukiakaaan emoilla.
Nehän siellä heinät ajaa vaan isoihin karheisiin ja sitte laiduntaa ne talvella= talvilaidunnus.. Aika iso säästö olisi jos ei tarvitsisi pihatoita, vain pelkästään käsittely/hoito/lastaus systeemit ja tietty joku pikku koppi sairaita varten..


Pitäisi toimia näin: Keväällä ostaa pellot täyteen nautoja. Lypsäviä (poistolehmiä) tai kasvavia elukoita. Laiduntaa täydellä teholla koko kesän ja syksyllä laittaa koko karjan kerralla koppiautoon. Käyttää siis kaikki tilan pellot laitumina, ei korjaa mitään, ei levitä lantaa, kyntää neljäsosan joka vuosi. Saa kaikki tuet ja eläinmäärä on maksimoitu pinta-alaa kohti.

Periaatteessa: Jokainen lypsyasemalla varustettu lypsykarja voisi tuplata lehmämääränsä kesäksi. Tehokas laiduntaminen olisi edullista vaikka maidon hinta onkin kesällä alhainen. Ostaisi keväällä poikivia hiehoja ja myisi eläimet syksyllä 6 kuukautta lypsäneinä ja kantavina  ;D

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
...Pihaton omistajilla olis talvet maitokirkko tupaten täynnä ja kesällä tyhjänä ja omistaja lomalla sulan maan ajan ;D

ja sitten mä heräsin...

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o

Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...

Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...

Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...



Mistähän saa kantavan 1000 eurolla?
Lue MT eläinten myynti osastoa ;)

Ihmetyttää ja huvittaa, että useimmiten juuri C-alueen  emolehmäkasvattajat vähättelevät tuen merkitystä.

Kalluppia pystyyn, paljonko katetta jää lehmää kohti ja tietysti peltotukia huomioimatta. Itellä voi olla ehkä se parisataa euroa ???

johtusko tuo ainakin siitä että pelto on minimitekijä...

Elukathan voi mieltää vaikka pellon jatkeeksi, joten eikös se kannattaisi vertaila vaikka tuottoa/ha eikä yhtä osaa tuloissa... ???


anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: kysymys ;risteytysvasikat

Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.



Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: kysymys ;risteytysvasikat

Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.



Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.

Joo. Vahvasti yleistäen totean taas että lypsyrotuisten ja liharotuisten nautojen ristetytykset ovat huonoja emoja. Syitä tähän yleistykseen ovat mm. seuraavat:

1. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten jalat mutta liharotuisten lihaksiston-> lehmä ei ole riittävän kestävä.
2. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten utareet -> vasikka ei pysty imemään niistä kunnolla. Käytännössä vasikka siis imee vain etusia ekat viikkonsa. Takaneljännekset umpeutuvat tai tulehtuvat tänä käyttämättömänä aikana. Eli lisääntyneestä maitotuotoksesta ei yleensä ole hyötyä. Paitsi jos emässä on lypsyrotuisuutta mainitsemani 12,5%. Laske itse miksi juuri tuo prosentti.
3. Lypsyrotuiset tuovat vääjäämättä perimään sarvekkuutta joka on mielestäni harvoin hyödyllinen ominaisuus.

Mutta nämä ovat tietysti minun mielipiteitäni. Jos sinulla on joku sekarotuinen ja lutunen lemmikkilehmä joka toimii hyvin tosi siistiä! Oli niitä meilläkin joskus, nykyään ei ole koska nuo kohdat 1-3 riittivät syiksi.

Tunnen muuten kaksi Villeä joilla on aivot. Ja muutaman tosi kahjon.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: kysymys ;risteytysvasikat

Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.



Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.

Joo. Vahvasti yleistäen totean taas että lypsyrotuisten ja liharotuisten nautojen ristetytykset ovat huonoja emoja. Syitä tähän yleistykseen ovat mm. seuraavat:

1. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten jalat mutta liharotuisten lihaksiston-> lehmä ei ole riittävän kestävä.
2. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten utareet -> vasikka ei pysty imemään niistä kunnolla. Käytännössä vasikka siis imee vain etusia ekat viikkonsa. Takaneljännekset umpeutuvat tai tulehtuvat tänä käyttämättömänä aikana. Eli lisääntyneestä maitotuotoksesta ei yleensä ole hyötyä. Paitsi jos emässä on lypsyrotuisuutta mainitsemani 12,5%. Laske itse miksi juuri tuo prosentti.
3. Lypsyrotuiset tuovat vääjäämättä perimään sarvekkuutta joka on mielestäni harvoin hyödyllinen ominaisuus.

Mutta nämä ovat tietysti minun mielipiteitäni. Jos sinulla on joku sekarotuinen ja lutunen lemmikkilehmä joka toimii hyvin tosi siistiä! Oli niitä meilläkin joskus, nykyään ei ole koska nuo kohdat 1-3 riittivät syiksi.

Tunnen muuten kaksi Villeä joilla on aivot. Ja muutaman tosi kahjon.

Minun mielestä näissä risteytyksissä pitäisi etukäteen miettiä, mitä oikein haetaan ja risteyttää siihen suuntaan, mutta kokoajan pitää myös puhdasrotuisia tilalla, niin että tehdään näitä risteytyksiä tarpeen mukaan mutta niitä ei käytetä muuhun kuin teuraiden tuottamiseen, uudet emolehmät risteytetään aina puhdasrotuisista emoista.
Tai sitten niin, että emot on aina puhdasrotuisia ja sonni eri rotua, jolloin välitykseen menevät vasikat on aina risteytyksiä.

Se, että tehdään sellainen sekakarja missä on mitä milloinkin ja vähän kaikkea mahdollista, ei tuo mielestäni mitään etua hommaan ????

Maitolehmät unohtaisin kokonaan ja jos niitä haluaa välttämättä käyttää, niin sillätavalla että alussa käyttää niitä saadakseen nopeasti kasvatettua karjaa, eli siementää maitolehmiä lihasonnilla, mutta sonni täysin puhdasrotuinen ja pikkuhiljaa viedä sitä karjaa kohti puhdasrotuista populaatiota.

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Maitolehmä? Siis ay tai fr. Ei kai semmoinen saa emotukia? Eikö vähintään 50 rosenttia pidä olla liharotuisuus?
  Liiasta maidontuotosta vielä, simmentaliahan käytetään myös lypsyrotuna euroopankin jollain suunnalla? Ei sitä liikaa maidontuotantoa kannata pelätä. Se tietysti on ongelma jos utareet on ihan väärän malliset ettei vasikka saa juotua mutta en minä ainakaan ole vielä semmoista ongelmaa kohdannut. Vasikat tosin juovat muidenkin kuin oman emonsa maitoa satunnaisesti.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Maitolehmä? Siis ay tai fr. Ei kai semmoinen saa emotukia? Eikö vähintään 50 rosenttia pidä olla liharotuisuus?
  Liiasta maidontuotosta vielä, simmentaliahan käytetään myös lypsyrotuna euroopankin jollain suunnalla? Ei sitä liikaa maidontuotantoa kannata pelätä. Se tietysti on ongelma jos utareet on ihan väärän malliset ettei vasikka saa juotua mutta en minä ainakaan ole vielä semmoista ongelmaa kohdannut. Vasikat tosin juovat muidenkin kuin oman emonsa maitoa satunnaisesti.

Tuo maitorotuinen simmental on oma jalostuslinjansa. Olikohan limppareilla sama homma? Nämä eläimet lypsävät siis jotain 25 kiloa päivässä. Liika maito on mielestäni turhaa, vasikka kaipaa enemmänkin maidon kuiva-ainetta kuin sitä itse nestettä. Emokarjoissa on se hyvä ominaisuus, että tauteja on vähän. Utaretulehdukset ja poikimahalvaukset ovat harvassa. Mutta -> näitäkin tauteja esiintyy. Nimenomaan roduilla jotka tuottavat paljon maitoa. Emon ruokinta perustuu edullisuuteen eikä laumoissa juuri tunnutuksia ja herutuksia käytetä. Tuollainen 15 kilon herunta oljella ja vanhalla säilörehulla on melkoinen ponnistus ruokinnalla jonka teho ei siihen riitä.
 

Regent

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 284
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Maitolehmä? Siis ay tai fr. Ei kai semmoinen saa emotukia? Eikö vähintään 50 rosenttia pidä olla liharotuisuus?
  Liiasta maidontuotosta vielä, simmentaliahan käytetään myös lypsyrotuna euroopankin jollain suunnalla? Ei sitä liikaa maidontuotantoa kannata pelätä. Se tietysti on ongelma jos utareet on ihan väärän malliset ettei vasikka saa juotua mutta en minä ainakaan ole vielä semmoista ongelmaa kohdannut. Vasikat tosin juovat muidenkin kuin oman emonsa maitoa satunnaisesti.

Tuo maitorotuinen simmental on oma jalostuslinjansa. Olikohan limppareilla sama homma? Nämä eläimet lypsävät siis jotain 25 kiloa päivässä. Liika maito on mielestäni turhaa, vasikka kaipaa enemmänkin maidon kuiva-ainetta kuin sitä itse nestettä. Emokarjoissa on se hyvä ominaisuus, että tauteja on vähän. Utaretulehdukset ja poikimahalvaukset ovat harvassa. Mutta -> näitäkin tauteja esiintyy. Nimenomaan roduilla jotka tuottavat paljon maitoa. Emon ruokinta perustuu edullisuuteen eikä laumoissa juuri tunnutuksia ja herutuksia käytetä. Tuollainen 15 kilon herunta oljella ja vanhalla säilörehulla on melkoinen ponnistus ruokinnalla jonka teho ei siihen riitä.
 

Kova lypsysissä emokarjoissa ongelmaksi voi tulla tiinehtyminen, jos karjaa hoidetaan niin kuin emokarjaa hoidetaan eli edullisesti ja vähätöisesti. Esimerkiksi kun eläimiä valitaan tarpeeksi kauan suomalaisen jalostusarvojärjestelmän kokonaisjalostusarvon mukaan. Tulee vastaan näitä käytännön ongelmia, mitkä voivat olla taloudellisesti huomattavasti merkittävämpiä kuin pelkkä "vuodenpaino".

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: kysymys ;risteytysvasikat

Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.



Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.

Joo. Vahvasti yleistäen totean taas että lypsyrotuisten ja liharotuisten nautojen ristetytykset ovat huonoja emoja. Syitä tähän yleistykseen ovat mm. seuraavat:

1. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten jalat mutta liharotuisten lihaksiston-> lehmä ei ole riittävän kestävä.
2. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten utareet -> vasikka ei pysty imemään niistä kunnolla. Käytännössä vasikka siis imee vain etusia ekat viikkonsa. Takaneljännekset umpeutuvat tai tulehtuvat tänä käyttämättömänä aikana, koettu on. Eli lisääntyneestä maitotuotoksesta ei yleensä ole hyötyä. Paitsi jos emässä on lypsyrotuisuutta mainitsemani 12,5%. Laske itse miksi juuri tuo prosentti.
3. Lypsyrotuiset tuovat vääjäämättä perimään sarvekkuutta joka on mielestäni harvoin hyödyllinen ominaisuus. tämä yhdistettynä liharotuja Vit**maisempaan luonteeseen on toiset elukat helisemässä

Niin ja matala utare + juotonavustus+v-mäinen luonne = käyttöä nopeille jaloille :P

Mutta nämä ovat tietysti minun mielipiteitäni. Jos sinulla on joku sekarotuinen ja lutunen lemmikkilehmä joka toimii hyvin tosi siistiä! Oli niitä meilläkin joskus, nykyään ei ole koska nuo kohdat 1-3 riittivät syiksi.

Tunnen muuten kaksi Villeä joilla on aivot. Ja muutaman tosi kahjon.
anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: kysymys ;risteytysvasikat
Maitolehmä? Siis ay tai fr. Ei kai semmoinen saa emotukia? Eikö vähintään 50 rosenttia pidä olla liharotuisuus?
  Liiasta maidontuotosta vielä, simmentaliahan käytetään myös lypsyrotuna euroopankin jollain suunnalla? Ei sitä liikaa maidontuotantoa kannata pelätä. Se tietysti on ongelma jos utareet on ihan väärän malliset ettei vasikka saa juotua mutta en minä ainakaan ole vielä semmoista ongelmaa kohdannut. Vasikat tosin juovat muidenkin kuin oman emonsa maitoa satunnaisesti.

Tuo maitorotuinen simmental on oma jalostuslinjansa. Olikohan limppareilla sama homma? Nämä eläimet lypsävät siis jotain 25 kiloa päivässä. Liika maito on mielestäni turhaa, vasikka kaipaa enemmänkin maidon kuiva-ainetta kuin sitä itse nestettä. Emokarjoissa on se hyvä ominaisuus, että tauteja on vähän. Utaretulehdukset ja poikimahalvaukset ovat harvassa. Mutta -> näitäkin tauteja esiintyy. Nimenomaan roduilla jotka tuottavat paljon maitoa. Emon ruokinta perustuu edullisuuteen eikä laumoissa juuri tunnutuksia ja herutuksia käytetä. Tuollainen 15 kilon herunta oljella ja vanhalla säilörehulla on melkoinen ponnistus ruokinnalla jonka teho ei siihen riitä.
 

Kova lypsysissä emokarjoissa ongelmaksi voi tulla tiinehtyminen, jos karjaa hoidetaan niin kuin emokarjaa hoidetaan eli edullisesti ja vähätöisesti. Esimerkiksi kun eläimiä valitaan tarpeeksi kauan suomalaisen jalostusarvojärjestelmän kokonaisjalostusarvon mukaan. Tulee vastaan näitä käytännön ongelmia, mitkä voivat olla taloudellisesti huomattavasti merkittävämpiä kuin pelkkä "vuodenpaino".
Hyvä viestiketju esiin uudestaan!!
  Tiinehtyminen on aina asia joka täytyy karsinnassa huomioida. Omassa karjassani ajatus on että jos lemmu ei tiinehdy keväällä eikä syksyllä niin lemmu pois. Alkuperäinen suunnitelma oli että jos poikimisvaikeus tai vihoittelu vasikalle niin taaskin lemmu pois mutta yhtään tällaistakaan tapausta ei vielä ole osunut, ihmettelen itsekin.
   Käytännössä minulle riittää kun emo tekee markkinointikelpoisen vasikan edes suunnilleen kerran vuodessa ilman että tarvitsee sekaantua asiaan. Olenkin ottanut kannan että iltakahdeksan ja aamukahdeksan välillä pysyn pois navetasta jollen kuule jotain olevan vialla. Kun ne ei nuo eläimet halua omistajaa mukaan "synnytykseen". Useimmiten olenkin saanut aamulla ensi töiksi siirtää kuivan pirteän vasikan emoineen omaan ryhmäänsä.

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: kysymys ;risteytysvasikat

  Tiinehtyminen on aina asia joka täytyy karsinnassa huomioida. Omassa karjassani ajatus on että jos lemmu ei tiinehdy keväällä eikä syksyllä niin lemmu pois. Alkuperäinen suunnitelma oli että jos poikimisvaikeus tai vihoittelu vasikalle niin taaskin lemmu pois mutta yhtään tällaistakaan tapausta ei vielä ole osunut, ihmettelen itsekin.
   Käytännössä minulle riittää kun emo tekee markkinointikelpoisen vasikan edes suunnilleen kerran vuodessa ilman että tarvitsee sekaantua asiaan. Olenkin ottanut kannan että iltakahdeksan ja aamukahdeksan välillä pysyn pois navetasta jollen kuule jotain olevan vialla. Kun ne ei nuo eläimet halua omistajaa mukaan "synnytykseen". Useimmiten olenkin saanut aamulla ensi töiksi siirtää kuivan pirteän vasikan emoineen omaan ryhmäänsä.
[/quote]


Mitä rotua on emot?