La tuli ajettua Reettarukiille Sportakia.
Vähän kämäsen näköstä oras, viimevuonna
oli ihan turkkia. Hyvin tarttu savi setorin pyöriin
kun oli pinnassa sulanut sentin kurakerros.

З'яўляецца sbeardet знаёмыя з матэрыялам?

З'яўляецца sbeardet знаёмыя з матэрыялам?

Saisiko saman suomeksi? Katosku tää palsta on vähä niinku suomenkielinen....Eiks siel mistä sää tuut (jostain koreasta) oo maatalous aiheisia keskustelupalstoja?Sun pitää sanoo sille teidän diktaattorille että tekee semmosen..

Lainaus käyttäjältä: Алах Агбар - 20.10.14 - klo:20:56

З'яўляецца sbeardet знаёмыя з матэрыялам?

Saisiko saman suomeksi? Katosku tää palsta on vähä niinku suomenkielinen....Eiks siel mistä sää tuut (jostain koreasta) oo maatalous aiheisia keskustelupalstoja?Sun pitää sanoo sille teidän diktaattorille että tekee semmosen..

Kai toi Korean MTK saitin pystyttää 

http://www.mtkiw.com/company/company05.htm

З'яўляецца sbeardet знаёмыя з матэрыялам?

Sulla on erikoinen tietokone, kun siinä on kyrillinen ja länsimainen näppäimistö samassa laitteessa 

Taitaa olla ihan turha toimenpide koko lumihomeruiskutus, ainakin jos uskoo noita pitkän ajan sääennusteita, talvea ja pysyvää lunta ei ole tiedossa ainakaan joulukuun alkuun mennessä, liekö sitten edes joulukuussakaan, oikein tunnollinen viljelijä odottaa varmaan vaikka tammikuulle  tai helmikuulle asti sitä perkeleen PYSYVÄÄ LUNTA  tai siis  sitä maagista päivää, jonka jälkeen se PYSYVÄ lumi tulee, ja menee sit ruikkimaan ne myrkyt, hullun hommaa koko pysyvän lumen odottelu, mää ruiskutin sportakit jo  viikko sitten, ja unohdan syysviljojen ajattelemisenkin nyt  puoleksi vuodeksi, tulee sit mitä tulee tai menee.

Taitaa olla ihan turha toimenpide koko lumihomeruiskutus, ainakin jos uskoo noita pitkän ajan sääennusteita, talvea ja pysyvää lunta ei ole tiedossa ainakaan joulukuun alkuun mennessä, liekö sitten edes joulukuussakaan, oikein tunnollinen viljelijä odottaa varmaan vaikka tammikuulle  tai helmikuulle asti sitä perkeleen PYSYVÄÄ LUNTA  tai siis  sitä maagista päivää, jonka jälkeen se PYSYVÄ lumi tulee, ja menee sit ruikkimaan ne myrkyt, hullun hommaa koko pysyvän lumen odottelu, mää ruiskutin sportakit jo  viikko sitten, ja unohdan syysviljojen ajattelemisenkin nyt  puoleksi vuodeksi, tulee sit mitä tulee tai menee.

Ei ei ei...

Vuorokautta ennen lumentuloa, niin ne sanoo. Aikasempi ruittailu ihan turhaa.

Ei ei ei...

Vuorokautta ennen lumentuloa, niin ne sanoo. Aikasempi ruittailu ihan turhaa.

Jälleen kerran, ivailu on hyödytöntä. Säistä riippuu paljon, millainen tulos keväällä on nähtävissä. Jos oraitten kasvu lakkaa muutaman viikon kuluessa ruiskutuksesta, ja on käytetty kasvissa etenevää systeemistä ainetta, niin mikä ettei. Jos syksyn aikana tulee 1 - 2 lehteä lisää, niin kuin joinakin syksyinä, tai sää on lämmin ja sateinen, joka huuhtoo varsinkin Topsiinit pois maan pinnalta syvempiin maakerroksiin, niin lisäruiskutus voikin olla tarpeellinen.

Toistan usein kysymäni kysymyksen: Miksi luomurukiista aina tuntuu olevan ylituotantoa, miksi luomusyysruis toimii niin hyvin, vaikka ruis juurikin on lumihomeelle herkin laji ?

-SS-

Nyt näyttäisivät säätilaennusteet tukevan sellaista mahdollisuutta, että talvi tulee vasta helmikuussa. Se tietää paljaita kuraisia peltoja, äkkiväärää jäätymistä ja routaantumista, ja oraitten talvehtimiselle ihan muita haasteita kuin lumihometta. Nyt saattaisi olla syytä testata kerranteella ainakin prokloratsin vaikutus rukiin pakkasenkestoon. Epäilyksiähän on esitetty aikaisemmissa tutkimuksissa, että saattaisi häiritä oraan karaistumista ja altistaa jäätymisvaurioille. Vastoin yleistä luuloa, syysviljankin oras pakkasella tuhoutuu, kun karaistumisvaihe pettää. Lienee syynä solujen "kemiallinen jäänesto", joka ei pysty olemaan lehdissä jotakin tiettyä jaksoa pitempään. Talvikaraistumisen poistumisen jälkeen ihan yhtä altis pakkaselle kuin muutkin vihannat kasvit.

-SS-

Onko lumihomeen torjuntaruiskutus vain suomalainen erikoisuus,vai harrastetaanko sitä myös meitä etelämpänä?
tietääkö SS?
Kun näyttää nämä talvet keski-eurooppalaistuvan,tai ainakin etelä-ruotsalaistuvan,  (tai virolaistuvan,whatever) niin ehkä syysviljojen viljelyopit onkin haettava jatkossa näiltä suunnilta, esim. mangaania laitetaan syksyllä syysviljoille ihan rutiininomaisesti ainakin ruotsissa ja tanskassa.

Onko lumihomeen torjuntaruiskutus vain suomalainen erikoisuus,vai harrastetaanko sitä myös meitä etelämpänä?
tietääkö SS?
Kun näyttää nämä talvet keski-eurooppalaistuvan,tai ainakin etelä-ruotsalaistuvan,  (tai virolaistuvan,whatever) niin ehkä syysviljojen viljelyopit onkin haettava jatkossa näiltä suunnilta, esim. mangaania laitetaan syksyllä syysviljoille ihan rutiininomaisesti ainakin ruotsissa ja tanskassa.

Syysviljojen pohjoisilla viljelyalueilla Amerikassa, ym. ei ole paksuja märkiä hankia vaan ohut kovien pakkasten tuivertama lumipeite. Pakkasenkesto on olennainen, siksi suorakylvö toimii paremmin, sänki jarruttaa tuiskulumen jäämistä edes vähäiseksi tuulensuojaksi. Lähempänä Kanadaa alkaa lumihomekin olla asialistalla. Ja kostean meri-ilmaston alueella myös. (Uusi-Seelanti, Irlanti ym)

Etelämpänä Euroopassa panostetaan torjuntaruiskutuksiin vähäisen talven jälkeen aikaisin, härmän torjunnalla siinä vaiheessa on saatu suuria sadonlisiä. Samoin ruosteet ja lehtilaikut etenevät koko talven ajan. Sitten normaalit tautitorjunnat tähkän tullessa esiin. Useat suurisatoiset eteläeurooppalaiset syysvehnälajikkeet eivät ole härmänkestäviä ollenkaan, niin kuin esimerkiksi muutamat täällä käytetyt kevätvehnälajikkeet.

Eteläisten lajikkeiden haasteena on lyhyen kylmäkäsittelyn vaatimus, joinakin vuosina saattaa satotaso kärsiä siitä syystä, että sadonmuodostuksen laukaiseva kylmäkäsittely jää puutteelliseksi. Esimerkiksi Epos-kevätvehnässä on talvenkestävyys syysvehnäksi, mutta erittäin lyhyt kylmäkäsittelyn tarve. Jotenkin olen ollut aistivinani kokemuksesta, että suuri Epos-vehnän satotasoa määräävä tekijä onkin aivan orasvaiheen alussa esiintyvä räntäsateinen kylmänpurkaus, siis kevätvehnäänä viljellessä.

Lajikkeilla on eroa siinä, miten nopeasti ne purkavat talvilevon ja alkavat kasvaa, jääden alttiiksi uudelle kylmälle jaksolle, joka nykyään on pakannut tulemaan siinä maaliskuulla. Arktikan salaisuus lienee siinä, muutenhan se ei ole mikään sienitaudeille tai lumihomeelle erityisen kestävä lajike. Samoin rukiilla, Anna, riihi, Elvi, lumihome valtaa ne näkyvän voimakkaasti, mutta ne toipuvat siitä hyvin, koska kestävät kevätahavaa ja paljaanmaan pakkasia hyvin.

Amiloa sai ruiskuttaa vaikka viisi kertaa, mutta aina ruskettui maaliskun pakkasissa. Yksi kelvollinen Amilo-sato tuli itsellekin, silloin se oli koko pelto valkeanharmaan levymäisen lumihomekerroksen peitossa, raavin auki rivilannoittimella lannoittaessa, ja alkoi toipumaan. Ei ollut ruiskutettu silloin. MOT.

-SS-

Golfkenttien ja urheilunurmikoiden suojaamiseen käytetään runsaita ruiskutuksia suuressa maailmassa, niin että jotkut aineet ovat jo alkaneet suotautua pohjavesiin.

Tehokkain lumihomeen torjuja on pentochloronitrobenzene, PCNB, jota kuitenkin on alettu kieltämään elintasomaissa. Sen ruiskutus on mahdollinen jo aikaisin syksyllä, koska se kestää jopa 7-9 kk maassa, estäen tehokkaasti lumihomeen kasvua. Tuote  on ainakin kemikaalitukkureilla myynissä, pitäisiköhän varata kisalohkolle sitä ?

Lumipeitteen kesto on maailmalla asetettu suuren ja vähemmän lumihomevaaran raja-alueeksi, ja se on 90 päivää. Eli yli 90 päivän lumipeite vaatii tehostetun torjunnan.

Lumihomeen tehokas torjunta vaatii ulkomaisten tutkimusten mukaan vähintään kolmen tehoaineen, mieluimmin neljän, yhdistelmän, esimerkiksi 1. propikonatsoli/tebunatsoli/prokloratsi/Syprodiniili (Sportak et al) + 2. Tiofanaatti-metyyli (Topsin) + 3. Iprodioni (Rovral WG) + 4. strobiluriinit (Comet plus, Amistar)

Tuo PCNB on peittävä ja ehkäisevä orgaaninen klooriyhdiste, ei ole systeeminen. Siksi se olisi maasta nousevia taudinaiheuttajia vastaan ylivoimainen. Mutta jos tehokasta ja tuottoisaa viljelyä rajoitetaan jopa Pohjois-Amerikassa PCNB:n kiellolla, olemmeko me EU:ssa valmiit vaikkapa ottamaan tästä kilpailuedun?

Toinen tehokas ei-systeeminen aine on Syngentan chlorothaloniili-tehoaine, eli Daconil 720 SC- tuotenimi, tuote on erittäin tehokas ja pitkävaikutteinen lumihomeen estäjä ja muiden tehoaineiden tehostaja.

Kolmas löytämäni vaihtoehto resistenssin torjuntaan on Arysta-yhtiöiden PH-D , eli polyoxiini-D. Se vaan on EU:ssa ainakin tulossa poistettavien aineiden listoille, jostakin syystä.

Miksi hyvät aineet aina kielletään, kuten DDT ? 

Huom ! Jokainen lukija hankkii syysvehnän kilpalohkoillensa omalla vastuullaan Suomessa kasvinsuojelukäyttöön mahdollisesti ei -hyväksyttyjä aineita. Tämä ei ole ohje eikä kehotus käyttää muita kuin hyväksyttyjä valmisteita. Tämä on lähinnä analyysi ihmiskunnan viljelyhistorian mahdollisesti lyhyeksi jäävästä kaudesta, jossa ruiskutetaan ensin, ennen kuin mietitään vähän.

Alkoi pelottaa, että joku kouho puisuttelija ottaakin listat tosissaan ja hyökkää tukkurille hakemaan omia koktailejaan.

-SS-

Golfkenttien ja urheilunurmikoiden suojaamiseen käytetään runsaita ruiskutuksia suuressa maailmassa, niin että jotkut aineet ovat jo alkaneet suotautua pohjavesiin.

Tehokkain lumihomeen torjuja on pentochloronitrobenzene, PCNB, jota kuitenkin on alettu kieltämään elintasomaissa. Sen ruiskutus on mahdollinen jo aikaisin syksyllä, koska se kestää jopa 7-9 kk maassa, estäen tehokkaasti lumihomeen kasvua. Tuote  on ainakin kemikaalitukkureilla myynissä, pitäisiköhän varata kisalohkolle sitä ?

Lumipeitteen kesto on maailmalla asetettu suuren ja vähemmän lumihomevaaran raja-alueeksi, ja se on 90 päivää. Eli yli 90 päivän lumipeite vaatii tehostetun torjunnan.

Lumihomeen tehokas torjunta vaatii ulkomaisten tutkimusten mukaan vähintään kolmen tehoaineen, mieluimmin neljän, yhdistelmän, esimerkiksi 1. propikonatsoli/tebunatsoli/prokloratsi/Syprodiniili (Sportak et al) + 2. Tiofanaatti-metyyli (Topsin) + 3. Iprodioni (Rovral WG) + 4. strobiluriinit (Comet plus, Amistar)

Tuo PCNB on peittävä ja ehkäisevä orgaaninen klooriyhdiste, ei ole systeeminen. Siksi se olisi maasta nousevia taudinaiheuttajia vastaan ylivoimainen. Mutta jos tehokasta ja tuottoisaa viljelyä rajoitetaan jopa Pohjois-Amerikassa PCNB:n kiellolla, olemmeko me EU:ssa valmiit vaikkapa ottamaan tästä kilpailuedun?

Toinen tehokas ei-systeeminen aine on Syngentan chlorothaloniili-tehoaine, eli Daconil 720 SC- tuotenimi, tuote on erittäin tehokas ja pitkävaikutteinen lumihomeen estäjä ja muiden tehoaineiden tehostaja.

Kolmas löytämäni vaihtoehto resistenssin torjuntaan on Arysta-yhtiöiden PH-D , eli polyoxiini-D. Se vaan on EU:ssa ainakin tulossa poistettavien aineiden listoille, jostakin syystä.

Miksi hyvät aineet aina kielletään, kuten DDT ? 

Huom ! Jokainen lukija hankkii syysvehnän kilpalohkoillensa omalla vastuullaan Suomessa kasvinsuojelukäyttöön mahdollisesti ei -hyväksyttyjä aineita. Tämä ei ole ohje eikä kehotus käyttää muita kuin hyväksyttyjä valmisteita. Tämä on lähinnä analyysi ihmiskunnan viljelyhistorian mahdollisesti lyhyeksi jäävästä kaudesta, jossa ruiskutetaan ensin, ennen kuin mietitään vähän.

Alkoi pelottaa, että joku kouho puisuttelija ottaakin listat tosissaan ja hyökkää tukkurille hakemaan omia koktailejaan.

-SS-

 

Golfkenttien ja urheilunurmikoiden suojaamiseen käytetään runsaita ruiskutuksia suuressa maailmassa, niin että jotkut aineet ovat jo alkaneet suotautua pohjavesiin.

Tehokkain lumihomeen torjuja on pentochloronitrobenzene, PCNB, jota kuitenkin on alettu kieltämään elintasomaissa. Sen ruiskutus on mahdollinen jo aikaisin syksyllä, koska se kestää jopa 7-9 kk maassa, estäen tehokkaasti lumihomeen kasvua. Tuote  on ainakin kemikaalitukkureilla myynissä, pitäisiköhän varata kisalohkolle sitä ?

Lumipeitteen kesto on maailmalla asetettu suuren ja vähemmän lumihomevaaran raja-alueeksi, ja se on 90 päivää. Eli yli 90 päivän lumipeite vaatii tehostetun torjunnan.

Lumihomeen tehokas torjunta vaatii ulkomaisten tutkimusten mukaan vähintään kolmen tehoaineen, mieluimmin neljän, yhdistelmän, esimerkiksi 1. propikonatsoli/tebunatsoli/prokloratsi/Syprodiniili (Sportak et al) + 2. Tiofanaatti-metyyli (Topsin) + 3. Iprodioni (Rovral WG) + 4. strobiluriinit (Comet plus, Amistar)

Tuo PCNB on peittävä ja ehkäisevä orgaaninen klooriyhdiste, ei ole systeeminen. Siksi se olisi maasta nousevia taudinaiheuttajia vastaan ylivoimainen. Mutta jos tehokasta ja tuottoisaa viljelyä rajoitetaan jopa Pohjois-Amerikassa PCNB:n kiellolla, olemmeko me EU:ssa valmiit vaikkapa ottamaan tästä kilpailuedun?

Toinen tehokas ei-systeeminen aine on Syngentan chlorothaloniili-tehoaine, eli Daconil 720 SC- tuotenimi, tuote on erittäin tehokas ja pitkävaikutteinen lumihomeen estäjä ja muiden tehoaineiden tehostaja.

Kolmas löytämäni vaihtoehto resistenssin torjuntaan on Arysta-yhtiöiden PH-D , eli polyoxiini-D. Se vaan on EU:ssa ainakin tulossa poistettavien aineiden listoille, jostakin syystä.

Miksi hyvät aineet aina kielletään, kuten DDT ? 

Huom ! Jokainen lukija hankkii syysvehnän kilpalohkoillensa omalla vastuullaan Suomessa kasvinsuojelukäyttöön mahdollisesti ei -hyväksyttyjä aineita. Tämä ei ole ohje eikä kehotus käyttää muita kuin hyväksyttyjä valmisteita. Tämä on lähinnä analyysi ihmiskunnan viljelyhistorian mahdollisesti lyhyeksi jäävästä kaudesta, jossa ruiskutetaan ensin, ennen kuin mietitään vähän.

Alkoi pelottaa, että joku kouho puisuttelija ottaakin listat tosissaan ja hyökkää tukkurille hakemaan omia koktailejaan.

-SS-

Täytyy kyllä antaa sulle ss iiiiiiiiisoooooooooo plussa noista sun teksteistä!!!!
Mahtavaa että joku viitsii kirjoittaa tänne ASIAPITOISIA ja pitkiä kirjoituksia!!
Ottakeehan muut mallia !!

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.10.14 - klo:13:25

Golfkenttien ja urheilunurmikoiden suojaamiseen käytetään runsaita ruiskutuksia suuressa maailmassa, niin että jotkut aineet ovat jo alkaneet suotautua pohjavesiin.

Tehokkain lumihomeen torjuja on pentochloronitrobenzene, PCNB, jota kuitenkin on alettu kieltämään elintasomaissa. Sen ruiskutus on mahdollinen jo aikaisin syksyllä, koska se kestää jopa 7-9 kk maassa, estäen tehokkaasti lumihomeen kasvua. Tuote  on ainakin kemikaalitukkureilla myynissä, pitäisiköhän varata kisalohkolle sitä ?

Lumipeitteen kesto on maailmalla asetettu suuren ja vähemmän lumihomevaaran raja-alueeksi, ja se on 90 päivää. Eli yli 90 päivän lumipeite vaatii tehostetun torjunnan.

Lumihomeen tehokas torjunta vaatii ulkomaisten tutkimusten mukaan vähintään kolmen tehoaineen, mieluimmin neljän, yhdistelmän, esimerkiksi 1. propikonatsoli/tebunatsoli/prokloratsi/Syprodiniili (Sportak et al) + 2. Tiofanaatti-metyyli (Topsin) + 3. Iprodioni (Rovral WG) + 4. strobiluriinit (Comet plus, Amistar)

Tuo PCNB on peittävä ja ehkäisevä orgaaninen klooriyhdiste, ei ole systeeminen. Siksi se olisi maasta nousevia taudinaiheuttajia vastaan ylivoimainen. Mutta jos tehokasta ja tuottoisaa viljelyä rajoitetaan jopa Pohjois-Amerikassa PCNB:n kiellolla, olemmeko me EU:ssa valmiit vaikkapa ottamaan tästä kilpailuedun?

Toinen tehokas ei-systeeminen aine on Syngentan chlorothaloniili-tehoaine, eli Daconil 720 SC- tuotenimi, tuote on erittäin tehokas ja pitkävaikutteinen lumihomeen estäjä ja muiden tehoaineiden tehostaja.

Kolmas löytämäni vaihtoehto resistenssin torjuntaan on Arysta-yhtiöiden PH-D , eli polyoxiini-D. Se vaan on EU:ssa ainakin tulossa poistettavien aineiden listoille, jostakin syystä.

Miksi hyvät aineet aina kielletään, kuten DDT ? 

Huom ! Jokainen lukija hankkii syysvehnän kilpalohkoillensa omalla vastuullaan Suomessa kasvinsuojelukäyttöön mahdollisesti ei -hyväksyttyjä aineita. Tämä ei ole ohje eikä kehotus käyttää muita kuin hyväksyttyjä valmisteita. Tämä on lähinnä analyysi ihmiskunnan viljelyhistorian mahdollisesti lyhyeksi jäävästä kaudesta, jossa ruiskutetaan ensin, ennen kuin mietitään vähän.

Alkoi pelottaa, että joku kouho puisuttelija ottaakin listat tosissaan ja hyökkää tukkurille hakemaan omia koktailejaan.

-SS-

Täytyy kyllä antaa sulle ss iiiiiiiiisoooooooooo plussa noista sun teksteistä!!!!
Mahtavaa että joku viitsii kirjoittaa tänne ASIAPITOISIA ja pitkiä kirjoituksia!!
Ottakeehan muut mallia !!

Heitäs joku tiukka setti sit kans?