Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: agrologi-opiskelija - 22.01.09 - klo:11:10
-
Kuinka tekisitte kahden robotin navetan? 4-, 5-, 6 rivisenä, jos robotit olisivat samassa päässä navettaa? Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
-
Kanadalaista suunnittelua (Jack Rodenburg):
http://www.omafra.gov.on.ca/english/livestock/dairy/facts/info_barnlayout.htm
http://www.dairylogix.com/roboticMilking01.pdf
Suomessa ainakin JP:lla vastaavia työnalla
-
6-rivinen, reunoilla ruokintapöydät.
-
Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
aperuokinta,levee pöytä ja sileä. vert. suomalaisen maaseudun juttu "ameriikan" maitoraitilla nähtyä.
-
Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
Onko nykyistä navettaa tarkoitus laajentaa vai teetteko lehmille uuden ja nuorkarja entiseen?
aperuokinta,levee pöytä ja sileä. vert. suomalaisen maaseudun juttu "ameriikan" maitoraitilla nähtyä.
Siis tarkoitatko leveetä keskelle vai sivuruokintapöytiä? Entäs visiiriruokinta? Kanadalaiset käyneet jo suomessa tutustumassa visiiriruokintaan.
-
Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
Onko nykyistä navettaa tarkoitus laajentaa vai teetteko lehmille uuden ja nuorkarja entiseen?
aperuokinta,levee pöytä ja sileä. vert. suomalaisen maaseudun juttu "ameriikan" maitoraitilla nähtyä.
Siis tarkoitatko leveetä keskelle vai sivuruokintapöytiä? Entäs visiiriruokinta? Kanadalaiset käyneet jo suomessa tutustumassa visiiriruokintaan.
keskellä se parhaiten toimii. varsinki jos kaks roboa niin toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle, vai tuleeko jotan asennusteknisiä ongelmiä?
-
Omista suunnitteluvirheistä viisastuneena yksi ehdoton edellytys, robotit samaan paikkaan
-
Omista suunnitteluvirheistä viisastuneena yksi ehdoton edellytys, robotit samaan paikkaan
Minkä takia robottien olisi hyvä olla samassa paikassa? Entäs erottelukarsinat, pitääkö niiden olla robottien perässä vai kenties aivan jossain muualla?
-
Omista suunnitteluvirheistä viisastuneena yksi ehdoton edellytys, robotit samaan paikkaan
Minkä takia robottien olisi hyvä olla samassa paikassa? Entäs erottelukarsinat, pitääkö niiden olla robottien perässä vai kenties aivan jossain muualla?
miksi se ei vois olla kaks yhden ropotin navettaa yhteisellä ruokintapöydällä?
-
Omista suunnitteluvirheistä viisastuneena yksi ehdoton edellytys, robotit samaan paikkaan
Minkä takia robottien olisi hyvä olla samassa paikassa? Entäs erottelukarsinat, pitääkö niiden olla robottien perässä vai kenties aivan jossain muualla?
Tarvitaanko automaattista erottelukarsinaa ollenkaan?
-
Omista suunnitteluvirheistä viisastuneena yksi ehdoton edellytys, robotit samaan paikkaan
Minkä takia robottien olisi hyvä olla samassa paikassa? Entäs erottelukarsinat, pitääkö niiden olla robottien perässä vai kenties aivan jossain muualla?
Robotit kannattaa sijoittaa lähekkäin, koska niiden valvonta ja puhdistus on helpompi tehdä, kun ne on samalla alueella. Jos erottelukarsina viedään kauas, tietää se taas lisää käytävi puhdistettavaksi. Ja käytävät maksavat.
-
Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
Onko nykyistä navettaa tarkoitus laajentaa vai teetteko lehmille uuden ja nuorkarja entiseen?
aperuokinta,levee pöytä ja sileä. vert. suomalaisen maaseudun juttu "ameriikan" maitoraitilla nähtyä.
Siis tarkoitatko leveetä keskelle vai sivuruokintapöytiä? Entäs visiiriruokinta? Kanadalaiset käyneet jo suomessa tutustumassa visiiriruokintaan.
keskellä se parhaiten toimii. varsinki jos kaks roboa niin toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle, vai tuleeko jotan asennusteknisiä ongelmiä?
Miten ajattelit sijoittaa ummikot ja poikivat?
Keskellä oleva ruokintapöytä pilaa robottien välissä ja takana olevan tilan käytön mahdollisuudet ja sillä saavutettavat edut ajankäytössä ja lehmäliikenteessä. Leveä pöytä sopii paremmin lypsyasemanavettaan.
http://www.dairylogix.com/SplitEntryHoldingArea.pdf
Mitä mieltä on keskusteluun osallistuneet em. vetvice-dairylogix -mallista?
-
Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
Onko nykyistä navettaa tarkoitus laajentaa vai teetteko lehmille uuden ja nuorkarja entiseen?
aperuokinta,levee pöytä ja sileä. vert. suomalaisen maaseudun juttu "ameriikan" maitoraitilla nähtyä.
Siis tarkoitatko leveetä keskelle vai sivuruokintapöytiä? Entäs visiiriruokinta? Kanadalaiset käyneet jo suomessa tutustumassa visiiriruokintaan.
keskellä se parhaiten toimii. varsinki jos kaks roboa niin toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle, vai tuleeko jotan asennusteknisiä ongelmiä?
Miten ajattelit sijoittaa ummikot ja poikivat?
Keskellä oleva ruokintapöytä pilaa robottien välissä ja takana olevan tilan käytön mahdollisuudet ja sillä saavutettavat edut ajankäytössä ja lehmäliikenteessä. Leveä pöytä sopii paremmin lypsyasemanavettaan.
http://www.dairylogix.com/SplitEntryHoldingArea.pdf
Mitä mieltä on keskusteluun osallistuneet em. vetvice-dairylogix -mallista?
Mitä se jätkä tekee lehmän karsinassa? Onko sellaisia automaattilypsylaitteita vielä käytössä, ettei lehmäliikennettä pysty tietokoneella ohjaamaan?
-
Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
Onko nykyistä navettaa tarkoitus laajentaa vai teetteko lehmille uuden ja nuorkarja entiseen?
aperuokinta,levee pöytä ja sileä. vert. suomalaisen maaseudun juttu "ameriikan" maitoraitilla nähtyä.
Siis tarkoitatko leveetä keskelle vai sivuruokintapöytiä? Entäs visiiriruokinta? Kanadalaiset käyneet jo suomessa tutustumassa visiiriruokintaan.
keskellä se parhaiten toimii. varsinki jos kaks roboa niin toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle, vai tuleeko jotan asennusteknisiä ongelmiä?
Miten ajattelit sijoittaa ummikot ja poikivat?
Keskellä oleva ruokintapöytä pilaa robottien välissä ja takana olevan tilan käytön mahdollisuudet ja sillä saavutettavat edut ajankäytössä ja lehmäliikenteessä. Leveä pöytä sopii paremmin lypsyasemanavettaan.
http://www.dairylogix.com/SplitEntryHoldingArea.pdf
Mitä mieltä on keskusteluun osallistuneet em. vetvice-dairylogix -mallista?
Mitä se jätkä tekee lehmän karsinassa? Onko sellaisia automaattilypsylaitteita vielä käytössä, ettei lehmäliikennettä pysty tietokoneella ohjaamaan?
Jaloilla se lehmä edelleen likkuu oli sit navetassa kuinka paljon rautaa ja teknikkaa. Lehmä tuskin haluaa mitään sen likkumista estäviä porttihässäköitä jos itse sais valita. Ruokinnalla olosuhteilla ja oikealla jalostuksella lehmät saadaan likkumaan ja koko navetta toimimaan paremmin ja tehokkaammin kun näillä älyporteilla. Mut jos ei ruokina ja jalostus kiinnosta niin toki näistä porttihässäköistä voi hyötyä olla.
-
Heh, sanooko vapaa kierto mitään?
Kummallakin robotin vieressä on karsina, johon haettavat lehmät ajetaan. Tästä se pääsee pois vain robotin kautta ja mielellään oma-aloitteisesti. Jolloin se ei opi siihen, että se ajetaan suoraan robotille. Samaan karsinaan voi ohjata robotin takaa poikineita, umpeen meneviä tai hiehoja totutteluun. Niin ohjataanhan tässä tietokoneella lehmiä, mutta vasta lypsyn jälkeen.
Toisessa kuvassa menossa esim. vastapoikineen hiehon opetus robotille. Ensimmäisellä kerralla se painatetaan portilla robolle. Toisella lypsyllä voi kokeilla jättää se porttien väliin ja laittaa ketju taakse. Sitten vain odotetaan, että hieho ottaa viimeisen askeleen vapaaehtoisesti.
Kannatta lukea myös tekstit.
-
Kohta varmaan joku tietokonenero keksii sellaisenkin navetan, ettei isäntien tarvitse lehmää nähdäkään, saati sitten koskettaa kolmea metriä lähempää... Varmaan monille unelmien täyttymys, tuntus ainakin monien kommenttien perusteella... Tekis mieli kysyä, että miksi pitää paasata miljoonia navetoihin, jos edes sitä juuri poikinutta hiehoa ei ilman tietokonetta huvita robotille (navetan tavoille) opettaa?
-
Kohta varmaan joku tietokonenero keksii sellaisenkin navetan, ettei isäntien tarvitse lehmää nähdäkään, saati sitten koskettaa kolmea metriä lähempää... Varmaan monille unelmien täyttymys, tuntus ainakin monien kommenttien perusteella... Tekis mieli kysyä, että miksi pitää paasata miljoonia navetoihin, jos edes sitä juuri poikinutta hiehoa ei ilman tietokonetta huvita robotille (navetan tavoille) opettaa?
vielä parempi olis jos siellä ei olis lehmääkään.. maitoa vain tulis jostain :D :D
-
Kohta varmaan joku tietokonenero keksii sellaisenkin navetan, ettei isäntien tarvitse lehmää nähdäkään, saati sitten koskettaa kolmea metriä lähempää... Varmaan monille unelmien täyttymys, tuntus ainakin monien kommenttien perusteella... Tekis mieli kysyä, että miksi pitää paasata miljoonia navetoihin, jos edes sitä juuri poikinutta hiehoa ei ilman tietokonetta huvita robotille (navetan tavoille) opettaa?
vielä parempi olis jos siellä ei olis lehmääkään.. maitoa vain tulis jostain :D :D
Ai vähä ku sähköö kotona...? ;D
-
Kohta varmaan joku tietokonenero keksii sellaisenkin navetan, ettei isäntien tarvitse lehmää nähdäkään, saati sitten koskettaa kolmea metriä lähempää... Varmaan monille unelmien täyttymys, tuntus ainakin monien kommenttien perusteella... Tekis mieli kysyä, että miksi pitää paasata miljoonia navetoihin, jos edes sitä juuri poikinutta hiehoa ei ilman tietokonetta huvita robotille (navetan tavoille) opettaa?
vielä parempi olis jos siellä ei olis lehmääkään.. maitoa vain tulis jostain :D :D
Ai vähä ku sähköö kotona...? ;D
niin.
-
Ruokinnalla olosuhteilla ja oikealla jalostuksella lehmät saadaan likkumaan ja koko navetta toimimaan paremmin ja tehokkaammin kun näillä älyporteilla. Mut jos ei ruokina ja jalostus kiinnosta niin toki näistä porttihässäköistä voi hyötyä olla.
***Eikös homma pelaa silloinkin hyvin, jos ruokinta, olosuhteet ja jalostus on kunnossa sekä lehmät ohjataan älyporteilla. Tämä ei ole jokotai kysymys..
-
Omista suunnitteluvirheistä viisastuneena yksi ehdoton edellytys, robotit samaan paikkaan
Minkä takia robottien olisi hyvä olla samassa paikassa? Entäs erottelukarsinat, pitääkö niiden olla robottien perässä vai kenties aivan jossain muualla?
***Navetassa työskentelyn kannalta on parempi kun lypsy-yksiköt samassa kohtaa. Erottelukarsinoiden paikka ei ole robotista riippuvainen, kunhan sinne on vain yksinkertaista lehmät ohjata. Siksi monesti robon lähellä, silloin ohjaus toimii haluttaessa automaattisesti.
-
Kuinka tekisitte kahden robotin navetan? 4-, 5-, 6 rivisenä, jos robotit olisivat samassa päässä navettaa? Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
ite jos tekisin niin 4-rivinen robotit rinnakkain ja apevaunulla jako suoraan pöydälle. robojen takana poikivat ja ummessaolevat +astutussonni jos tarvii. jos de lavalin systeemi niin automaattierottelukarsinaa siten ,että poikimakarsinoista pääsee paluuesto porteillaomin avuin lypsylle . ja jos lelyyn erehtyisin ;)niin tuo canadalaisten systeemi
-
Ruokinnalla olosuhteilla ja oikealla jalostuksella lehmät saadaan likkumaan ja koko navetta toimimaan paremmin ja tehokkaammin kun näillä älyporteilla. Mut jos ei ruokina ja jalostus kiinnosta niin toki näistä porttihässäköistä voi hyötyä olla.
***Eikös homma pelaa silloinkin hyvin, jos ruokinta, olosuhteet ja jalostus on kunnossa sekä lehmät ohjataan älyporteilla. Tämä ei ole jokotai kysymys..
Varmaan pelaakin mut miks laitta ylimääräisiä härpäkkeitä jos ilmankin tulee toimeen?
-
Varmaan pelaakin mut miks laitta ylimääräisiä härpäkkeitä jos ilmankin tulee toimeen?
***Kuten monesti olen kertonut, ohjattu kierto antaa vapauksia suunnitella ape parhaalla mahdollisella tavalla. Ei tarvitse tehdä kompromissejä optimiappeen ja toimivan kierron suhteen.
-
täydennän vähän perustietoja...Tilalla on tällä hetkellä yhden robotin navetta. Laajennuksessa siirrettäisiin nykyinen robotti uuden kanssa laajennus osaan. Nuorkarja, ummikot ja poikivat jäisivät vanhaan osaan. Laajennuksen ongelmana on ruokinta. Kuinka ruokintaan molemmissa laidoissa olevat ruokintapöydät höydyntäen vanha mattoruokkija. Ajettavaa apevaunua ei haluttaisiin.... Laittaisitteko ritilät vai avokourut?
-
täydennän vähän perustietoja...Tilalla on tällä hetkellä yhden robotin navetta. Laajennuksessa siirrettäisiin nykyinen robotti uuden kanssa laajennus osaan. Nuorkarja, ummikot ja poikivat jäisivät vanhaan osaan. Laajennuksen ongelmana on ruokinta. Kuinka ruokintaan molemmissa laidoissa olevat ruokintapöydät höydyntäen vanha mattoruokkija. Ajettavaa apevaunua ei haluttaisiin.... Laittaisitteko ritilät vai avokourut?
***Avokourut sellaisella raapalla, joka kulkee kokonaisuutena pyörien päällä.
Jos tekis keskelle kapean ruokintapöydän, joka loppuu ennen navetan päätyä. Ruokintapöydän jatkeeksi robotit rinnakkain. Lehmät omina ryhminään pöydän molemmilla puolilla. Etuna apetenniksen peluu lehmien kesken sekä helpommin hallittavat kaksi 60 lehmän ryhmää.
-
täydennän vähän perustietoja...Tilalla on tällä hetkellä yhden robotin navetta. Laajennuksessa siirrettäisiin nykyinen robotti uuden kanssa laajennus osaan. Nuorkarja, ummikot ja poikivat jäisivät vanhaan osaan. Laajennuksen ongelmana on ruokinta. Kuinka ruokintaan molemmissa laidoissa olevat ruokintapöydät höydyntäen vanha mattoruokkija. Ajettavaa apevaunua ei haluttaisiin.... Laittaisitteko ritilät vai avokourut?
***Avokourut sellaisella raapalla, joka kulkee kokonaisuutena pyörien päällä.
Jos tekis keskelle kapean ruokintapöydän, joka loppuu ennen navetan päätyä. Ruokintapöydän jatkeeksi robotit rinnakkain. Lehmät omina ryhminään pöydän molemmilla puolilla. Etuna apetenniksen peluu lehmien kesken sekä helpommin hallittavat kaksi 60 lehmän ryhmää.
miksi sitten kanadassa ja muuallakin maailmassa ei käytetä hihnoja ruokintaan? siellä on kuitenkin enemmän kokemusta suurista karjoista.
-
täydennän vähän perustietoja...Tilalla on tällä hetkellä yhden robotin navetta. Laajennuksessa siirrettäisiin nykyinen robotti uuden kanssa laajennus osaan. Nuorkarja, ummikot ja poikivat jäisivät vanhaan osaan. Laajennuksen ongelmana on ruokinta. Kuinka ruokintaan molemmissa laidoissa olevat ruokintapöydät höydyntäen vanha mattoruokkija. Ajettavaa apevaunua ei haluttaisiin.... Laittaisitteko ritilät vai avokourut?
***Avokourut sellaisella raapalla, joka kulkee kokonaisuutena pyörien päällä.
Jos tekis keskelle kapean ruokintapöydän, joka loppuu ennen navetan päätyä. Ruokintapöydän jatkeeksi robotit rinnakkain. Lehmät omina ryhminään pöydän molemmilla puolilla. Etuna apetenniksen peluu lehmien kesken sekä helpommin hallittavat kaksi 60 lehmän ryhmää.
miksi sitten kanadassa ja muuallakin maailmassa ei käytetä hihnoja ruokintaan? siellä on kuitenkin enemmän kokemusta suurista karjoista.
Kanadasta on peräisin meidän navetan hihnat. Taitaa olla niin, että ark.yo:n matkaohjelmiin ei kuulu kyseisten vehkeiden katselu. Onhan se komiaa, että pykätään viisi metriä leveä ja navetanpituinen ruokintapöytä, jossa voi ajella kuorma-autoalustaiselle apesekottimella ja pyöräkuormaajalla niin että veto vain verhoista käy.
-
täydennän vähän perustietoja...Tilalla on tällä hetkellä yhden robotin navetta. Laajennuksessa siirrettäisiin nykyinen robotti uuden kanssa laajennus osaan. Nuorkarja, ummikot ja poikivat jäisivät vanhaan osaan. Laajennuksen ongelmana on ruokinta. Kuinka ruokintaan molemmissa laidoissa olevat ruokintapöydät höydyntäen vanha mattoruokkija. Ajettavaa apevaunua ei haluttaisiin.... Laittaisitteko ritilät vai avokourut?
***Avokourut sellaisella raapalla, joka kulkee kokonaisuutena pyörien päällä.
Jos tekis keskelle kapean ruokintapöydän, joka loppuu ennen navetan päätyä. Ruokintapöydän jatkeeksi robotit rinnakkain. Lehmät omina ryhminään pöydän molemmilla puolilla. Etuna apetenniksen peluu lehmien kesken sekä helpommin hallittavat kaksi 60 lehmän ryhmää.
miksi sitten kanadassa ja muuallakin maailmassa ei käytetä hihnoja ruokintaan? siellä on kuitenkin enemmän kokemusta suurista karjoista.
Kanadasta on peräisin meidän navetan hihnat. Taitaa olla niin, että ark.yo:n matkaohjelmiin ei kuulu kyseisten vehkeiden katselu. Onhan se komiaa, että pykätään viisi metriä leveä ja navetanpituinen ruokintapöytä, jossa voi ajella kuorma-autoalustaiselle apesekottimella ja pyöräkuormaajalla niin että veto vain verhoista käy.
aattelin kyllä vain 4 tai 4,5 metristä. mulla nyt navetassa 3,3 metrin. ja 30 vuoteen ei ole koskaan tarvinu ihmetellä että miten tonne ruokaa saa
-
täydennän vähän perustietoja...Tilalla on tällä hetkellä yhden robotin navetta. Laajennuksessa siirrettäisiin nykyinen robotti uuden kanssa laajennus osaan. Nuorkarja, ummikot ja poikivat jäisivät vanhaan osaan. Laajennuksen ongelmana on ruokinta. Kuinka ruokintaan molemmissa laidoissa olevat ruokintapöydät höydyntäen vanha mattoruokkija. Ajettavaa apevaunua ei haluttaisiin.... Laittaisitteko ritilät vai avokourut?
ritilät vai avokouru? vastaus on MOLEMMAT http://www.borgbeton.dk/skrabe-dræn.htm minusta paras ratkaisu koska raappa ei kuljeta lantaa edessään vaan pudottaa sen suoraan kouruun. kiinteä kumimatto käytävällä on edullinen rakolattia mattoon verrattuna ja kestävyys paljon pidempi raapan alla.eikä lantakoneen hajoaminen johda heti lietetulvaan käytävillä.lisäksi vältytään "sorkanpuolikkailta" mitä rakolattia pihatoissa jonkinverran esiintyy.
noilta sivuilta kans pitäs löytyä http://www.heidelbergcement.com/dk/da/perstrup/home.htm ja http://www.tct.dk/
no perkule toi eka linkki nyt ei vaan suostu tulla nähdyksi mut kopiokaa linkki osoite riville tai jotain
-
täydennän vähän perustietoja...Tilalla on tällä hetkellä yhden robotin navetta. Laajennuksessa siirrettäisiin nykyinen robotti uuden kanssa laajennus osaan. Nuorkarja, ummikot ja poikivat jäisivät vanhaan osaan. Laajennuksen ongelmana on ruokinta. Kuinka ruokintaan molemmissa laidoissa olevat ruokintapöydät höydyntäen vanha mattoruokkija. Ajettavaa apevaunua ei haluttaisiin.... Laittaisitteko ritilät vai avokourut?
***Avokourut sellaisella raapalla, joka kulkee kokonaisuutena pyörien päällä.
Jos tekis keskelle kapean ruokintapöydän, joka loppuu ennen navetan päätyä. Ruokintapöydän jatkeeksi robotit rinnakkain. Lehmät omina ryhminään pöydän molemmilla puolilla. Etuna apetenniksen peluu lehmien kesken sekä helpommin hallittavat kaksi 60 lehmän ryhmää.
Miksi vain 60 lehmän ryhmät?
-
Varmaan pelaakin mut miks laitta ylimääräisiä härpäkkeitä jos ilmankin tulee toimeen?
***Kuten monesti olen kertonut, ohjattu kierto antaa vapauksia suunnitella ape parhaalla mahdollisella tavalla. Ei tarvitse tehdä kompromissejä optimiappeen ja toimivan kierron suhteen.
Et siis anna ruokaa ollenkaan robolla? Säästö sekin...
-
Varmaan pelaakin mut miks laitta ylimääräisiä härpäkkeitä jos ilmankin tulee toimeen?
***Kuten monesti olen kertonut, ohjattu kierto antaa vapauksia suunnitella ape parhaalla mahdollisella tavalla. Ei tarvitse tehdä kompromissejä optimiappeen ja toimivan kierron suhteen.
Lypsyjen välit luulatavimmin tasottuvat ohjatussa kierrossa. Ajettavat eivät olennaisesti vähene ja takuulla eivät lopu kokonaan mut tämä ei liene ongelma missään jossa perusmanagementti kunnossa. Mutta ohjatun kierron suuri ongelma on syöntiaika ja sen dramaattinen väheneminen joka on tutkittua faktatioetoa suuresta maailmasta. Pieni kapasiteettistä lehmä pystyy ruokkimaan kovalla väkirehuprosentilla hetkellisesti mut negatiiviset vaikutukset näkyvät pidemmän päälle. Lehmä kun on edelleen ja tulevasuudessakin märehtijä joka tuntuu monelta unohtuvan.
-
Miksi vain 60 lehmän ryhmät?
***Ei mikään itseisarvo, mutta 60 lehmän ryhmä on helpompi tarkkailla työntekijöille ja mahdollisille lomattijille. Lisäksi on väitetty lehmällä olevan kyky tunnistaa noin 60 lajitoveriaan.
-
Et siis anna ruokaa ollenkaan robolla? Säästö sekin...
***Nimenomaan säästöä syntyy kun robottirehun tarve on lähinnä houkutukseen eli käyttömäärät pienemmät kuin vapaassa kierrossa.
-
Varmaan pelaakin mut miks laitta ylimääräisiä härpäkkeitä jos ilmankin tulee toimeen?
***Kuten monesti olen kertonut, ohjattu kierto antaa vapauksia suunnitella ape parhaalla mahdollisella tavalla. Ei tarvitse tehdä kompromissejä optimiappeen ja toimivan kierron suhteen.
Lypsyjen välit luulatavimmin tasottuvat ohjatussa kierrossa. Ajettavat eivät olennaisesti vähene ja takuulla eivät lopu kokonaan mut tämä ei liene ongelma missään jossa perusmanagementti kunnossa. Mutta ohjatun kierron suuri ongelma on syöntiaika ja sen dramaattinen väheneminen joka on tutkittua faktatioetoa suuresta maailmasta. Pieni kapasiteettistä lehmä pystyy ruokkimaan kovalla väkirehuprosentilla hetkellisesti mut negatiiviset vaikutukset näkyvät pidemmän päälle. Lehmä kun on edelleen ja tulevasuudessakin märehtijä joka tuntuu monelta unohtuvan.
***Ainakin omassa pihatossani lehmät pääsevät vapaasti syömään silloin kun haluavat. Väkirehu% ei päätä huimaa eli 50-60 % riippuen säilörehun laadusta.
Kun ruokintapöydällä on optimiape, niin lehmä pystyy lypsämään sen minkä kapasiteetti antaa myöten. Vapaan kierron appeessa täytyy jättää lehmällä vähän "nälkää", jotta roboteilla käydään myös lypsyjen välissä. Jos ja kun arka lehmä ei käy robotilla tarpeeksi usein, jää tavoitelu energiasaanti pienemmäksi. Tämä ei tiedä hyvää pitkällä tähtäimellä.
Nämä asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Opit sen sitten joskus kun saat siihen tulevaan omaan navettaan robotin hankittua. Syntyy kokemusta eikä tarvitse olle kuulupuheiden varassa.
-
Kuinka tekisitte kahden robotin navetan? 4-, 5-, 6 rivisenä, jos robotit olisivat samassa päässä navettaa? Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
ite jos tekisin niin 4-rivinen robotit rinnakkain ja apevaunulla jako suoraan pöydälle. robojen takana poikivat ja ummessaolevat +astutussonni jos tarvii. jos de lavalin systeemi niin automaattierottelukarsinaa siten ,että poikimakarsinoista pääsee paluuesto porteillaomin avuin lypsylle . ja jos lelyyn erehtyisin ;)niin tuo canadalaisten systeemi
Eikös tuolla nelirivisellä tulee arveluttavan vähän ruokintapöytä alaa, jm/lypsylehmä. Ainakin mitä itse olen nähnyt näitä yli miljoona euron yhden robon navetoita niin arveluttaa pääseekö arat lehmät syömään ollenkaan. Jos se ohjattu liikenne tekee autuaaksi niin miksi sitä toteutetaan niin vähän kolmirivisessa pihatossa? Tällöin ruokintapöytä alaa tulee enemmän ja kalliita rakennusneliöitä enemmän? Järki hoi äly älä jätä!
-
Kuinka tekisitte kahden robotin navetan? 4-, 5-, 6 rivisenä, jos robotit olisivat samassa päässä navettaa? Minkälaisen ruokinnan laittaisitte? (nykyisin tilalla on mattokuljetin ja kiinteä apesekoitin).
ite jos tekisin niin 4-rivinen robotit rinnakkain ja apevaunulla jako suoraan pöydälle. robojen takana poikivat ja ummessaolevat +astutussonni jos tarvii. jos de lavalin systeemi niin automaattierottelukarsinaa siten ,että poikimakarsinoista pääsee paluuesto porteillaomin avuin lypsylle . ja jos lelyyn erehtyisin ;)niin tuo canadalaisten systeemi
Eikös tuolla nelirivisellä tulee arveluttavan vähän ruokintapöytä alaa, jm/lypsylehmä. Ainakin mitä itse olen nähnyt näitä yli miljoona euron yhden robon navetoita niin arveluttaa pääseekö arat lehmät syömään ollenkaan. Jos se ohjattu liikenne tekee autuaaksi niin miksi sitä toteutetaan niin vähän kolmirivisessa pihatossa? Tällöin ruokintapöytä alaa tulee enemmän ja kalliita rakennusneliöitä enemmän? Järki hoi äly älä jätä!
kerrotko miten se toimii kolmirivisessä pihatossa?? paitsi tekemällä yhden lantakäytävän enemmän ja se on kustannus sekin jolla sinne miljoonan päästään
-
Ei se kolmirivinen välttämättä niin hirveen paljon edullisempi ole kuin kaksirivinen. Kolmirivisessä on oltava kaikki käytävät leveämpi, koska lehmiä enempi per lattianeliö. Vasta kaksirivisessä ruokintapaikkoja riittävästi myös poikkeustilanteissa.
-
Miksi vain 60 lehmän ryhmät?
***Ei mikään itseisarvo, mutta 60 lehmän ryhmä on helpompi tarkkailla työntekijöille ja mahdollisille lomattijille. Lisäksi on väitetty lehmällä olevan kyky tunnistaa noin 60 lajitoveriaan.
Mut robotin kapasitetti per ryhmä pitäs olla isompi ainakin jos lehmät holsteinia.
-
Miksi vain 60 lehmän ryhmät?
***Ei mikään itseisarvo, mutta 60 lehmän ryhmä on helpompi tarkkailla työntekijöille ja mahdollisille lomattijille. Lisäksi on väitetty lehmällä olevan kyky tunnistaa noin 60 lajitoveriaan.
Mut robotin kapasitetti per ryhmä pitäs olla isompi ainakin jos lehmät holsteinia.
***Robottiryhmässä voi olla yli 10 % ylitäyttöä, jos käytävät riittävän tilavat.
-
Ei se kolmirivinen välttämättä niin hirveen paljon edullisempi ole kuin kaksirivinen. Kolmirivisessä on oltava kaikki käytävät leveämpi, koska lehmiä enempi per lattianeliö. Vasta kaksirivisessä ruokintapaikkoja riittävästi myös poikkeustilanteissa.
Paljon neliöitä sulla lypsävien osastossa?
-
Et siis anna ruokaa ollenkaan robolla? Säästö sekin...
***Nimenomaan säästöä syntyy kun robottirehun tarve on lähinnä houkutukseen eli käyttömäärät pienemmät kuin vapaassa kierrossa.
Mikä on keskimääräinen annos robotilla ja mikä maksimimäärä?
-
Varmaan pelaakin mut miks laitta ylimääräisiä härpäkkeitä jos ilmankin tulee toimeen?
***Kuten monesti olen kertonut, ohjattu kierto antaa vapauksia suunnitella ape parhaalla mahdollisella tavalla. Ei tarvitse tehdä kompromissejä optimiappeen ja toimivan kierron suhteen.
Lypsyjen välit luulatavimmin tasottuvat ohjatussa kierrossa. Ajettavat eivät olennaisesti vähene ja takuulla eivät lopu kokonaan mut tämä ei liene ongelma missään jossa perusmanagementti kunnossa. Mutta ohjatun kierron suuri ongelma on syöntiaika ja sen dramaattinen väheneminen joka on tutkittua faktatioetoa suuresta maailmasta. Pieni kapasiteettistä lehmä pystyy ruokkimaan kovalla väkirehuprosentilla hetkellisesti mut negatiiviset vaikutukset näkyvät pidemmän päälle. Lehmä kun on edelleen ja tulevasuudessakin märehtijä joka tuntuu monelta unohtuvan.
***Ainakin omassa pihatossani lehmät pääsevät vapaasti syömään silloin kun haluavat. Väkirehu% ei päätä huimaa eli 50-60 % riippuen säilörehun laadusta.
Kun ruokintapöydällä on optimiape, niin lehmä pystyy lypsämään sen minkä kapasiteetti antaa myöten. Vapaan kierron appeessa täytyy jättää lehmällä vähän "nälkää", jotta roboteilla käydään myös lypsyjen välissä. Jos ja kun arka lehmä ei käy robotilla tarpeeksi usein, jää tavoitelu energiasaanti pienemmäksi. Tämä ei tiedä hyvää pitkällä tähtäimellä.
Nämä asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Opit sen sitten joskus kun saat siihen tulevaan omaan navettaan robotin hankittua. Syntyy kokemusta eikä tarvitse olle kuulupuheiden varassa.
Paljonko on vuorokaudessa lypsyjä per robotti ja paljonko älyportista läpikulkuja / päivä. Vapaassa kierrossahan tavotteena että abaut 1 läpikulku / päivä.
Arka lehmä nyt se joka helpommin pääsee lypsylle kun vapaa kierto. Odottelutilassa kun arat yksilöt ei vapaassa tarvitse roikkua ohitettavana. Ootko jo nähnyt A 3 sen lypsävän livenä?
-
Musta tää kapasiteettikeskustelu on vähän turha. Myönnän, että aiemmin pidin sitä tärkeänäkin asiana, mutta rakentamisen myötä oli perehdyttävä paremmin asiaan. Kapasiteettia tärkeämpää on löytää tasapaino työmenekin ja automaattilypsyn kustannuksen välillä. Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin, joten työmenekin lisääntymiselle on selvät rajat.
Kokonaan toinen asia on tietty se, ettei näillä opeilla yhden robon navettaa kannata tehdä. Ei tule palkkaa edes yhdelle, kun on niin vähä töitä ;D
-
Ei se kolmirivinen välttämättä niin hirveen paljon edullisempi ole kuin kaksirivinen. Kolmirivisessä on oltava kaikki käytävät leveämpi, koska lehmiä enempi per lattianeliö. Vasta kaksirivisessä ruokintapaikkoja riittävästi myös poikkeustilanteissa.
Paljon neliöitä sulla lypsävien osastossa?
***Vastaukset jiiween kysymyksiin: neliöitä noin 1260 sis roboalueen + erottelun.
Annos robolla 0-2 kg, yli 40 lypsäville 3 kg ja yli 50 kg lypsäville 4 kg.
Lypsyjä robolla 2,5-2,8 per lehmä.
-
Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin
***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.
-
Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin
***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.
Toki. Mut jos oletetaan, että 500 tonnia tulee työmäärällä x, saisi työmenekki nousta 600 tonnin tuotantoon 6000 euroa jaettuna valitsemallasi tuntikustannuksella, vaikkapa sitten 25€/h. Tekis max 240 h lisää vuodessa, roboa kohti. Tosiasiassa tollasta eroa tuskin syntyy, muttei lisälitrat aivan ilman lisätyötä tule. Ylämäki kasvaa, 600 tonnista 700 eroa jää enää vajaa viis tonnia lisääntyvän työmenekin kattamiseen. Muutaman automaattilypsäjän kommenteista olen ollut ymmärtävinäni, että tästä syntyy jo merkittävää lisätyötä verrattuna matalampaan tuotantoon/kone.
Perusteena olen muuten käyttänyt paremman tiedon puutteessa punaisen koneen vuokrakustannusta.
-
Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin
***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.
Toki. Mut jos oletetaan, että 500 tonnia tulee työmäärällä x, saisi työmenekki nousta 600 tonnin tuotantoon 6000 euroa jaettuna valitsemallasi tuntikustannuksella, vaikkapa sitten 25€/h. Tekis max 240 h lisää vuodessa, roboa kohti. Tosiasiassa tollasta eroa tuskin syntyy, muttei lisälitrat aivan ilman lisätyötä tule. Ylämäki kasvaa, 600 tonnista 700 eroa jää enää vajaa viis tonnia lisääntyvän työmenekin kattamiseen. Muutaman automaattilypsäjän kommenteista olen ollut ymmärtävinäni, että tästä syntyy jo merkittävää lisätyötä verrattuna matalampaan tuotantoon/kone.
Perusteena olen muuten käyttänyt paremman tiedon puutteessa punaisen koneen vuokrakustannusta.
kuinka moni viljelijä saa 25e/tunti oikeasti? ainiin siinä on tietysti ilta, likasen työn, 7päivän työviikon ja kaikki muut lisät lisätty mitä nyt tässä työssä tietysti saa
-
kuinka moni viljelijä saa 25e/tunti oikeasti? ainiin siinä on tietysti ilta, likasen työn, 7päivän työviikon ja kaikki muut lisät lisätty mitä nyt tässä työssä tietysti saa
Tuntipalkka ja työkustannus on kaks eri asiaa.
-
kuinka moni viljelijä saa 25e/tunti oikeasti? ainiin siinä on tietysti ilta, likasen työn, 7päivän työviikon ja kaikki muut lisät lisätty mitä nyt tässä työssä tietysti saa
Tuntipalkka ja työkustannus on kaks eri asiaa.
niin siis työkustannusta meinasit.. joo ehkä vois lukea vähän paremmin. kun näki vaan tuon tunti sanan niin arvasi loput
-
Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin
***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.
Toki. Mut jos oletetaan, että 500 tonnia tulee työmäärällä x, saisi työmenekki nousta 600 tonnin tuotantoon 6000 euroa jaettuna valitsemallasi tuntikustannuksella, vaikkapa sitten 25€/h. Tekis max 240 h lisää vuodessa, roboa kohti. Tosiasiassa tollasta eroa tuskin syntyy, muttei lisälitrat aivan ilman lisätyötä tule. Ylämäki kasvaa, 600 tonnista 700 eroa jää enää vajaa viis tonnia lisääntyvän työmenekin kattamiseen. Muutaman automaattilypsäjän kommenteista olen ollut ymmärtävinäni, että tästä syntyy jo merkittävää lisätyötä verrattuna matalampaan tuotantoon/kone.
Perusteena olen muuten käyttänyt paremman tiedon puutteessa punaisen koneen vuokrakustannusta.
***Mä taas lähden ajattelemaan asiaa sitä kautta, että mulla on olemassa tietyt kiinteä ja muuttuvat (työntekijöiden palkka, robotin huolto) kulut, jotka eivät muutu tuotetun litramäärän mukaan. Eli jos/kun onnistun virittämään kokonaisuuden niin, että robotit tuottaa sen 700 tn maitoa meijeriin, niin litrakohtainen tuotantokustannus laskee.
-
Ei se kolmirivinen välttämättä niin hirveen paljon edullisempi ole kuin kaksirivinen. Kolmirivisessä on oltava kaikki käytävät leveämpi, koska lehmiä enempi per lattianeliö. Vasta kaksirivisessä ruokintapaikkoja riittävästi myös poikkeustilanteissa.
Kyllä kustannuserot toteutuneista on ollut merkittävästi edulisemmat sekä koko rakennuksen neliöt/lehmä. Saman kokoinen maitotili se tulee kolmirivisestä kun nelirivisestäkin joten rakennuksen kuoletus aika varmasti nopeampi. Edelleen se ruokintapöydän pituus suhteessa lehmämäärään on nelirivisessä arveluttavan vähän.
-
Luin vain nelossivun, en tiedä mitä aiheesta muuten mutta kommentoin kuiteskin. Kyllä 4 rivinen on varsin hankala, 3 lantakäytävää kun 3 rivisessä 2. Selvä ero lompakon käyttäjälle.
Ja nyt meen vaihtaa filttereitä
-
Ei se kolmirivinen välttämättä niin hirveen paljon edullisempi ole kuin kaksirivinen. Kolmirivisessä on oltava kaikki käytävät leveämpi, koska lehmiä enempi per lattianeliö. Vasta kaksirivisessä ruokintapaikkoja riittävästi myös poikkeustilanteissa.
Kyllä kustannuserot toteutuneista on ollut merkittävästi edulisemmat sekä koko rakennuksen neliöt/lehmä.
***En omaa kykyä tarkkaan kustannuslaskentaan, mutta itse aikoinaan ajattelin, että 3+3+ruokintapöytä ei isosti eroa kustannuksiltaan 2+2+ruokintapöytämallista. 2-rivinen on toki pitempi, mutta toi 3+3 menee aika leveeksi jolloin jänneväli kasvattaa kustannuksia?
4+4 riviset ovat tietysti ihan oma lukunsa.
-
Sata tonnia lisää maitoa alentaa kuluja noin sentin
***Nyt tipahdin kärryiltä? Itse elän siinä käsityksessä, että on kannattavuuteen aika merkittävä asia lypsääkö robo meijeriin maitoa alle 500, 600 vai yli 700 tn.
Minä olisin vähän samaa mieltä sekä Apemiehen, että Adamin kanssa.
Vuodessa/ robotti lypsetty maitomäärä on minustakin hyvin oleellinen asia, mutta olen samaa mieltä myös siitä, että ainakin vapaalla kierrolla josta itsellä on kokemusta työmäärä lisääntyy jonkin verran kun kapasiteetti vedetään aivan maksimiin.
Oletan, ettei Adamkaan puhu ihan 200000 litran kapasiteetinkäyttöeroista, käytännössä lisätyön ratkaisee lyhyen kokemuksen perusteella aika pieni prosentti kapasiteetin käyttöasteessa? Itse arvioisin, siis aika lyhyellä kokemuksella robottilypsystä, että työnkäytössä kyse olisi ennemminkin muutaman (2-5) lehmän vuosituotoksesta suuntaan tai toiseen, ja satojentuhansien litrojen erot kapasitettin käytössä tehdään ihan muilla konsteilla?
Ahneus ja laiskuus pitää mielestäni vapaassa kierrossa kuitenkin jollain lailla tasapainottaa sekä ruokinnassa, että lehmämäärässä/ robotti, ja siinä on luonnollisesti tilakohtaista vaihtelua, mikä vielä ollaan valmiita hyväksymään.
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
-
2+2+ruokintapöytämallista. 2-rivinen on toki pitempi, mutta toi 3+3 menee aika leveeksi jolloin jänneväli kasvattaa kustannuksia?
4+4 riviset ovat tietysti ihan oma lukunsa.
Kyllähän leventäminen tavallaan aina kasvattaa kustannuksia... mutta nykyrakentamises muutenkin aina päädytään yli 20m leveyksiin, jolloin joudutaan/ajaudutaan käyttämään muita ratkaisuja kuin vanhakantaisia ristikkorakenteita, joiden yläraja (tulitunneleineen ja palokatkoineen) liikkuu luokassa 17m. Kokoluokas 20 - n.30m ei enää rakennetapa ja neliökstannus muutu siten kuin kapean ja leveän välillä. Lisäksi leveämmällä ja samalla nykyaikaisemmalla rakenteella päästään hyödyntämään teollisempia rakenneratkaisuja rungon osalta. Paloviranomaisetkin tykkää, kun ei oo ullakkotiloja...
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
Kokemusta vain punaisesta ;)
Mitä jos ajattelisit asian näin takaperoisesti;
Robolla pystytään lypsämään jotain 23 tuntia vuorokaudessa. Jos lehmien keskivirtaus on 2,2 litraa/min, maitoa lähtee max. 2300 litraa/vrk. Se tekee 2300 x 365 vrk = 839500 litraa vuodessa. Jos halutaan, että homma toimii oikein leppoisasti, otetaan tuollainen 6 %:n ylimääräinen vapaakapasiteetti robolle käyttöön ja vähennetään maitomäärästä se pois, niin päästään lukuun 789130 litraa vuodessa.
Mutta jos lehmät ollaan saatu jalostettua keskivirtaukseen 3,2 litraa/min, puhutaankin jo lukemasta 3450 litraa / vrk, vuositasolla 1259250 litraa tai vähennettynä kuudella prosentilla 1183695 litraa ;)
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
Kokemusta vain punaisesta ;)
Mitä jos ajattelisit asian näin takaperoisesti;
Robolla pystytään lypsämään jotain 23 tuntia vuorokaudessa. Jos lehmien keskivirtaus on 2,2 litraa/min, maitoa lähtee max. 2300 litraa/vrk. Se tekee 2300 x 365 vrk = 839500 litraa vuodessa. Jos halutaan, että homma toimii oikein leppoisasti, otetaan tuollainen 6 %:n ylimääräinen vapaakapasiteetti robolle käyttöön ja vähennetään maitomäärästä se pois, niin päästään lukuun 789130 litraa vuodessa.
Mutta jos lehmät ollaan saatu jalostettua keskivirtaukseen 3,2 litraa/min, puhutaankin jo lukemasta 3450 litraa / vrk, vuositasolla 1259250 litraa tai vähennettynä kuudella prosentilla 1183695 litraa ;)
*** käytännössä 100% kapasiteetti on teoriaa. Robo lypsää vuorokaudessa 22-22,5 tuntia loppu on jotkain muuta. Kun lähdetään tavoittelemaan huippu maitomääriä kaiken pitäisi olla huippuunsa viritetty. Nopeat lehmät korkea keskituotos, hyvä utarerakenne eli ei epäonnistuneita lypsyjä, rauhallisia lehmiä lypsytilanteessa eli ei epäonnistuneita kiinnityksiä, aktiiviset lehmät, ei erilleen lypsyjä, ei sairauksia jne
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...
***Tälläisellä keskimääräisellä eläinaineksella (4 tilan sekoitus) paras 7 päivän keskiarvo sinisellä 2270 kg/pv. Normaali liikkuu välillä 1800-2200 kg/pv.
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...
***Tälläisellä keskimääräisellä eläinaineksella (4 tilan sekoitus) paras 7 päivän keskiarvo sinisellä 2270 kg/pv. Normaali liikkuu välillä 1800-2200 kg/pv.
Tuommonen löyty NHK:n sivulta.
http://www.nhk.fi/portal/tuoteryhmat/automaattilypsy/lely_astronaut/tilaseuranta/lelyn_kapasiteetti/ (http://www.nhk.fi/portal/tuoteryhmat/automaattilypsy/lely_astronaut/tilaseuranta/lelyn_kapasiteetti/)
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...
***Tälläisellä keskimääräisellä eläinaineksella (4 tilan sekoitus) paras 7 päivän keskiarvo sinisellä 2270 kg/pv. Normaali liikkuu välillä 1800-2200 kg/pv.
***hyvät on tulokset, todistaa sen, että värillä ei väliä.
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...
***Tälläisellä keskimääräisellä eläinaineksella (4 tilan sekoitus) paras 7 päivän keskiarvo sinisellä 2270 kg/pv. Normaali liikkuu välillä 1800-2200 kg/pv.
***hyvät on tulokset, todistaa sen, että värillä ei väliä.
Viikoittaisia keskiarvoja en muista,enkä ole laittanut "ennätyksiä" mihinkään ylöskään, mutta koko vuoden keskiarvo äkkiä laskien 2050 litraa vuorokautta kohti. Loppuvuosi meni tosi huonosti, kun ape ei pelittänyt kunnolla huonon säilörehun takia, mutta ihan ok tulos näyttää silti tulleen. Kapasiteettia olis ollut enempäänkin, sekä karjalla että koneella, mutta aina ei kaikki mene nappiin.
Ja meillä siis punainen museomallin kone. ;)
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...
***Tälläisellä keskimääräisellä eläinaineksella (4 tilan sekoitus) paras 7 päivän keskiarvo sinisellä 2270 kg/pv. Normaali liikkuu välillä 1800-2200 kg/pv.
***hyvät on tulokset, todistaa sen, että värillä ei väliä.
Värillä ei todellakaan väliä ja molemmilla lypsetään se täysin totta mut on robottien suorituskyvssä ja ominaisuuuksissa paljonkin eroja. En nyt tarkoita mitään käsinlypsyä tai ohjattua kiertoa
Suomen paras keskiarvo yli 2400 per päivä joka koko vuoden keskiarvo
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
Meillä on punaisella museomallin koneella ollut 73,3 lehmää keskimäärin vuoden aikana. Jokuhan on aina ummessa eli lypsyssä on enimmillään ollut 66 lehmää parhaimmillaan. Ja robolla on ollut KAIKKI lehmät, umpeenmenvät, poikineet ja lääkinnässä olleet lehmät. Meillä ei lypsetä yhtäkään lehmää kannukoneilla tms ellei lehmä ole niin pahassa kunnossa että se pitää telineellä nostaa lypsylle, halvaantunut pahoin tms, jolloin robolle vienti on mahdotonta.
Uusi Lely pystynee suurempaan lehmä-ja maitomäärään.
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...
***Tälläisellä keskimääräisellä eläinaineksella (4 tilan sekoitus) paras 7 päivän keskiarvo sinisellä 2270 kg/pv. Normaali liikkuu välillä 1800-2200 kg/pv.
***hyvät on tulokset, todistaa sen, että värillä ei väliä.
Suomen paras keskiarvo yli 2400 per päivä joka koko vuoden keskiarvo
TODELLA kova saavutus. Montakohan eläintä on ollut kierrossa?
-
Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?
tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...
Yksi kerrallaan? Automatisoitu kannukone. ;D
-
Mitä väliä sillä on montako lehmää kone vetää? sillä minusta on ainoastaan väliä paljonko maitokiloja kone pystyy lypsämään. Tuotos ja virtaus sanelee lehmämäärän.
-
Mitä väliä sillä on montako lehmää kone vetää? sillä minusta on ainoastaan väliä paljonko maitokiloja kone pystyy lypsämään. Tuotos ja virtaus sanelee lehmämäärän.
Juuri meijeriin menevä maito ratkaisee, se on totta, mutta kiinnostaa kun Jiiveellä oli noin kovat lukemat.
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
:-*
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
eikös se yleensäkkin ole lypsykarjan idea tai pitäisi olla että sinne laitetaan vain kaikki huippu yksilöt?? ymmärrän kyllä kommentin mutta kun tarkemmin ajattelee niin niin sen pitäisikin olla.
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
eikös se yleensäkkin ole lypsykarjan idea tai pitäisi olla että sinne laitetaan vain kaikki huippu yksilöt?? ymmärrän kyllä kommentin mutta kun tarkemmin ajattelee niin niin sen pitäisikin olla.
Niin kai pitäis mutta kun 1-2 kertaa poikineita terveitä huipputuottoisia ja rakennevalioita lehmiä ei satele taivaalta, ainakaan vielä.
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
eikös se yleensäkkin ole lypsykarjan idea tai pitäisi olla että sinne laitetaan vain kaikki huippu yksilöt?? ymmärrän kyllä kommentin mutta kun tarkemmin ajattelee niin niin sen pitäisikin olla.
Niin kai pitäis mutta kun 1-2 kertaa poikineita terveitä huipputuottoisia ja rakennevalioita lehmiä ei satele taivaalta, ainakaan vielä.
kyllä niitä 1-2kertaa poikineita mutta kun sais olla 4-5kertaa poikineita.
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
eikös se yleensäkkin ole lypsykarjan idea tai pitäisi olla että sinne laitetaan vain kaikki huippu yksilöt?? ymmärrän kyllä kommentin mutta kun tarkemmin ajattelee niin niin sen pitäisikin olla.
Niin kai pitäis mutta kun 1-2 kertaa poikineita terveitä huipputuottoisia ja rakennevalioita lehmiä ei satele taivaalta, ainakaan vielä.
Sehän ihan kiinni kuinka eläimiään jalostanut. Aivan turha odottaa huonosukuisista huippuja. Suoman jalostus niin syvällä että harva tajuaa kuis syvällä rämmitään.
-
On näköjään tosi vaikea monille ymmärtää, että oikeasti noita karjoja, joissa huipputuloksiin päästään on olemassa. Jokainen, joka on työskennellyt karjatilalla, tietää, ettei aikaa varmasti jää elukoiden puljaamiseen robotilta toiselle tai muuhun kikkailuun pelkkien huipputulosten saamiseksi. Robotti on siitäkin kiitollinen, että maitomäärä on tasan se, minkä kone ilmoittaa - ei juuri ole mittalypsypäivän tai kotikulutusten määrän valinnalla väliä.
-
[/quote]Sehän ihan kiinni kuinka eläimiään jalostanut. Aivan turha odottaa huonosukuisista huippuja. Suoman jalostus niin syvällä että harva tajuaa kuis syvällä rämmitään.
[/quote]
Niin,suomessa siis arvostettu tuotosta kestävyyden kustannuksella,vai?En tietä sit tosta,on kuitenki suomalaisiaKIN hyviä sonneja,joku vastuu hommassa on sillä siemennyttäjälläKIN,ei se ole noin mustavalkosta.
Huonosukuiset on edelleen huonosukuisia.
-
On näköjään tosi vaikea monille ymmärtää, että oikeasti noita karjoja, joissa huipputuloksiin päästään on olemassa. Jokainen, joka on työskennellyt karjatilalla, tietää, ettei aikaa varmasti jää elukoiden puljaamiseen robotilta toiselle tai muuhun kikkailuun pelkkien huipputulosten saamiseksi. Robotti on siitäkin kiitollinen, että maitomäärä on tasan se, minkä kone ilmoittaa - ei juuri ole mittalypsypäivän tai kotikulutusten määrän valinnalla väliä.
***Siksi onkin reilua ilmoittaa kaikkien tilalla olevien robottien keskimääräinen tuotos sekä myös mahdolliset muulla tavalla lypsettävät maidot. Silloin ei jää kenellekkään jossiteltavaa...
-
Niin,suomessa siis arvostettu tuotosta kestävyyden kustannuksella,vai?En tietä sit tosta,on kuitenki suomalaisiaKIN hyviä sonneja,joku vastuu hommassa on sillä siemennyttäjälläKIN,ei se ole noin mustavalkosta.
Huonosukuiset on edelleen huonosukuisia.
[/quote]
Nimeä muutama hyvä suomalinen sooni jolla pystyy karjaansa kehittämään.
Ajatuksena jalostusneuvonnan ulkoistaminen hyvä mut kun neuvontapalvelu ei todellakaan vastaa muutuneita tuotantoolosuhteita. Jos ostaisin palvelua odottaisin kyllä edes jonkunlaista tietotaitoa muistakin sonneista kun mitä käyttölistalta löytyy. Se totta että lopullinen vastuu aina karjanomistajalla .
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
eikös se yleensäkkin ole lypsykarjan idea tai pitäisi olla että sinne laitetaan vain kaikki huippu yksilöt?? ymmärrän kyllä kommentin mutta kun tarkemmin ajattelee niin niin sen pitäisikin olla.
Niin kai pitäis mutta kun 1-2 kertaa poikineita terveitä huipputuottoisia ja rakennevalioita lehmiä ei satele taivaalta, ainakaan vielä.
Sehän ihan kiinni kuinka eläimiään jalostanut. Aivan turha odottaa huonosukuisista huippuja. Suoman jalostus niin syvällä että harva tajuaa kuis syvällä rämmitään.
lehmää,hiehoa ei tarvi siementää millään huippusuku sonnila, turhaa rahan tuhlausta,itelä 2robotin navetta eikä koskaan ole ollu tarkkailusa ja 1poikunu lehmien keskituotos 45-60litraa päiväsä,ape ruokinta ja kioskeista väkirehut,hiehot kannattaa siementää suomenkarjan sonneila niin helppo poikiminen,ja seuraavale poikimiselle vasta samala rodulla,itelä poikinu nyt 2kk.aikana 24kpl hiehoja ja kaikki poikimiset hyvin onnistunu :)
-
^ Mitä teet sit noilla risteytysvasikoilla?
-
sonni vasikat välitykseen ja lehmä vasikat jää tilale kasvamaan,ne on hyviä lehmiä ku ne poikii sit .n3-4,5v ikäisinä!kannattaa kokeila,kannustan kokeilemaan. :)
-
hiehot kannattaa siementää suomenkarjan sonneila niin helppo poikiminen,ja seuraavale poikimiselle vasta samala rodulla,itelä poikinu nyt 2kk.aikana 24kpl hiehoja ja kaikki poikimiset hyvin onnistunu :)
***Musta taas tuntuu, että on eläinaineksen tuhlaamista siementää hyvät hiehot suomenkarjalla. Kyllä hieho pystyy poikimaan isonkin vasikan, jos sillä on riittävästi kokoa.
Nimimerkki. Kaikki hiehot astuu holsteinsonni, myös ay-hiehot
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
eikös se yleensäkkin ole lypsykarjan idea tai pitäisi olla että sinne laitetaan vain kaikki huippu yksilöt?? ymmärrän kyllä kommentin mutta kun tarkemmin ajattelee niin niin sen pitäisikin olla.
Niin kai pitäis mutta kun 1-2 kertaa poikineita terveitä huipputuottoisia ja rakennevalioita lehmiä ei satele taivaalta, ainakaan vielä.
Sehän ihan kiinni kuinka eläimiään jalostanut. Aivan turha odottaa huonosukuisista huippuja. Suoman jalostus niin syvällä että harva tajuaa kuis syvällä rämmitään.
lehmää,hiehoa ei tarvi siementää millään huippusuku sonnila, turhaa rahan tuhlausta,itelä 2robotin navetta eikä koskaan ole ollu tarkkailusa ja 1poikunu lehmien keskituotos 45-60litraa päiväsä,ape ruokinta ja kioskeista väkirehut,hiehot kannattaa siementää suomenkarjan sonneila niin helppo poikiminen,ja seuraavale poikimiselle vasta samala rodulla,itelä poikinu nyt 2kk.aikana 24kpl hiehoja ja kaikki poikimiset hyvin onnistunu :)
Tässäpä varsinainen veijari:" ei koskaan ole ollu tarkkailussa". Turha on itkeä huonon karja-aineksen perään, jos ollaan ulkona tarkkailusta. Valitettavasti näitä " perseellä luistelijoita" riittä. Ollaan kovia karjamiehiä, annetaan lausuntoja ja kehutaan karjaa, jonka jalostuksen ovat toiset hoitaneet.
EI ty- karjoille pitäisi rätkäistä kolminkertaiset siemennysmaksut.
-
hiehot kannattaa siementää suomenkarjan sonneila niin helppo poikiminen,ja seuraavale poikimiselle vasta samala rodulla,itelä poikinu nyt 2kk.aikana 24kpl hiehoja ja kaikki poikimiset hyvin onnistunu :)
>>>Haa..Nythän me varsinainen SIIPIVEIKKO saatiinkin palstalle...Näille vois sonnit valita sieltä naapurin teuraskarsinasta, eikä mitään siemennyspalveluita myydä tai jos myydään niin hinta niin karkea että alkaa tarkkailu kiinnostamaan....Me muut muuten maksetaan teidänkin "jalostus"
***Musta taas tuntuu, että on eläinaineksen tuhlaamista siementää hyvät hiehot suomenkarjalla. Kyllä hieho pystyy poikimaan isonkin vasikan, jos sillä on riittävästi kokoa.
>>>Sulla on ollut vielä tuuria tai hiehot/sonni vain keskikokoa geneettisesti. Lantionaukon koko ei korreloi positiivisesti eläimen kokoon. Eli kun saavutetaan tietty koko geneettisesti, lantionaukon "kehitys" ei etene suoraviivaisesti lehmän koon kasvun kanssa ja kun se on saavutettu poikimaongelmat lisääntyvät dramaattisesti. Myös aukon muodolla eroa, mutta senhän sä jo oletkin todennut kun oot siementänyt. Takavuosien hitti Kiviniityn Omar malliesimerkki, jonka tyttärillä erikoinen "pykälä" lantiossa, mutta omarihan ei ollutkaan puhdas, vaan f4 polven risteytys ay;sta.
-
siis kertokaapa te viisaat mitä hyötyä on tarkkailusta?naapuri oli 25v.tarkkailusa ja melkein aina joku poikimahalvaus tai ei sopinu vasikka ulos tulemaan,jalka vikaisia ku lehmäx tulivat,ja sillä ei ollu ku vain 30 lehmän karja!ei meiläkään ny kaikkia hiehoja suomen sonni astu,vain jos on pienempi kokonen hieho, ja lehmilä käytetään siementäjää,ei se lehmä sen paremmin lypsä oli se 500e lehmä tai 2500e lehmä,samat sairaudet sille tulee!
-
siis kertokaapa te viisaat mitä hyötyä on tarkkailusta?naapuri oli 25v.tarkkailusa
>>>Nyt ei kyllä auennut mulle...Jos naapurin lehmät sairastelee niin se on tarkkailun vika?? MIETI..Jos kukaan ei olis tarkkailussa, niin kuinka sä sitten niitä ks.sonneja tuottaisit ja tietoa niiden perimästä kerättäisiin?? Oltais talvisodan aikaiisissa tuloksissa perämettillä ja osteltais kartanoista niitä jalostettuja elukoita vai?
-
siis kertokaapa te viisaat mitä hyötyä on tarkkailusta?naapuri oli 25v.tarkkailusa
>>>Nyt ei kyllä auennut mulle...Jos naapurin lehmät sairastelee niin se on tarkkailun vika?? MIETI..Jos kukaan ei olis tarkkailussa, niin kuinka sä sitten niitä ks.sonneja tuottaisit ja tietoa niiden perimästä kerättäisiin?? Oltais talvisodan aikaiisissa tuloksissa perämettillä ja osteltais kartanoista niitä jalostettuja elukoita vai?
Joohani on vielä nuori ja naiivi,kyl se siitä totuus selkeää. Joku kysyi toisaalla että pärjääkö yksin kahden robon navetassa,yksin pärjää hienosti. Mutta kolme henkilöä kuitenkin parhaillaan töissä kun ongelmia... Eli hullua haihattelua että joku hoitaisi yksin kahden robon tilaa, voihan sitä hoitaa joo mutta siinäpä se elämä ::)
-
sonni vasikat välitykseen ja lehmä vasikat jää tilale kasvamaan,ne on hyviä lehmiä ku ne poikii sit .n3-4,5v ikäisinä!kannattaa kokeila,kannustan kokeilemaan. :)
Eikä maksa mitään kasvattaa noin vanhaksi, ou jee.
-
hiehot kannattaa siementää suomenkarjan sonneila niin helppo poikiminen,ja seuraavale poikimiselle vasta samala rodulla,itelä poikinu nyt 2kk.aikana 24kpl hiehoja ja kaikki poikimiset hyvin onnistunu :)
>>>Haa..Nythän me varsinainen SIIPIVEIKKO saatiinkin palstalle...Näille vois sonnit valita sieltä naapurin teuraskarsinasta, eikä mitään siemennyspalveluita myydä tai jos myydään niin hinta niin karkea että alkaa tarkkailu kiinnostamaan....Me muut muuten maksetaan teidänkin "jalostus"
***Musta taas tuntuu, että on eläinaineksen tuhlaamista siementää hyvät hiehot suomenkarjalla. Kyllä hieho pystyy poikimaan isonkin vasikan, jos sillä on riittävästi kokoa.
>>>Sulla on ollut vielä tuuria tai hiehot/sonni vain keskikokoa geneettisesti. Lantionaukon koko ei korreloi positiivisesti eläimen kokoon. Eli kun saavutetaan tietty koko geneettisesti, lantionaukon "kehitys" ei etene suoraviivaisesti lehmän koon kasvun kanssa ja kun se on saavutettu poikimaongelmat lisääntyvät dramaattisesti. Myös aukon muodolla eroa, mutta senhän sä jo oletkin todennut kun oot siementänyt. Takavuosien hitti Kiviniityn Omar malliesimerkki, jonka tyttärillä erikoinen "pykälä" lantiossa, mutta omarihan ei ollutkaan puhdas, vaan f4 polven risteytys ay;sta.
Omarin taustoista kuulunut paljon hurjimpiakin huhuja kun että aytä taustalla.
Poikimavaikeudet melkein aina kasaantuu samoille tiloille vuodesta toiseen. Jatkuvasti samoilta tiloilta kuuluu että syntyy milloin kuin isoja vasikoita... Jos ruokinta olosuhteet (eritysesti pihatto ja laidunnus)ja hieho riittävän kookas harvoin poikimisongelmia. Meillä vasikat olleet melko pieni senjälkeen kun siirryttiin aperuokintaan ja ummessaolevat syö paljon mutta ei niin voimaksta ruokaa. Olkea vanhaa säilörehua ja pikkasen muista lypsävien komponentteja niiden appeessa.
-
Kyllä suomessakin kovia lukemia lypsetään. Taitaa olla yhdeltä kolmen robotin tilalta.
*** kyllä, kyllä, jos kaikki huippuyksilöt ohjataan yhden robon taakse ja sen lisäksi joku on aina vahdissa, että " jono ei rakoile" ;D
eikös se yleensäkkin ole lypsykarjan idea tai pitäisi olla että sinne laitetaan vain kaikki huippu yksilöt?? ymmärrän kyllä kommentin mutta kun tarkemmin ajattelee niin niin sen pitäisikin olla.
Niin kai pitäis mutta kun 1-2 kertaa poikineita terveitä huipputuottoisia ja rakennevalioita lehmiä ei satele taivaalta, ainakaan vielä.
Sehän ihan kiinni kuinka eläimiään jalostanut. Aivan turha odottaa huonosukuisista huippuja. Suoman jalostus niin syvällä että harva tajuaa kuis syvällä rämmitään.
lehmää,hiehoa ei tarvi siementää millään huippusuku sonnila, turhaa rahan tuhlausta,itelä 2robotin navetta eikä koskaan ole ollu tarkkailusa ja 1poikunu lehmien keskituotos 45-60litraa päiväsä,ape ruokinta ja kioskeista väkirehut,hiehot kannattaa siementää suomenkarjan sonneila niin helppo poikiminen,ja seuraavale poikimiselle vasta samala rodulla,itelä poikinu nyt 2kk.aikana 24kpl hiehoja ja kaikki poikimiset hyvin onnistunu :)
Tässäpä varsinainen veijari:" ei koskaan ole ollu tarkkailussa". Turha on itkeä huonon karja-aineksen perään, jos ollaan ulkona tarkkailusta. Valitettavasti näitä " perseellä luistelijoita" riittä. Ollaan kovia karjamiehiä, annetaan lausuntoja ja kehutaan karjaa, jonka jalostuksen ovat toiset hoitaneet.
EI ty- karjoille pitäisi rätkäistä kolminkertaiset siemennysmaksut.
onhan ei ty karjoilla korkeammat maksut. mut miks sei tarkkailu karjojen lehmien poikima kerrat ole 2-3 korkeammat. tulee aika kalliiksi poijittaa pari kertaa ja maksaa jalostukselle siitä yli määränen maksu. vaikka saman pitäs osata tehdä itsekin eli jalostuksen. ei oo pitkä eläin tuntemus jos 20 lehmän karjassa ei muista sukuja kun 100 lehmän karjassakin voi