just tuo hinta on se akilleen kantapää. mutta miksiköhän mikään kotimainen virma ei tee isommassa mittakaavassa nuita pienkoneita? tunnen moooonta isäntää jokka haluis omiin mettiin pienempiä koneita esim. harvennuksia tekoon. mut net harvat on niiiin työllistettyjä että .. en tiijä miks urakoijavirman koneet vaan suurenee vaikka metän puusto pienenee ku hakataan nuorempana. isoja puita alkaa olla kuulema aika vähän koneille.. net on jo hakattu. luulis yhen kevytketjun nyt työllistävän siinä kuin hiton isojen ketjujenkin, - pitkin hampain. on kiva katella esim. prosilvan touhua kun harvennuksella puikkelehtii, kuin jos siellä taas joku ponssen skorpio riehuu..
Tämä ei oikein ole enää video eikä hauskakaan... pitäisi varmaan siirtää tämä keskustelu jonnekin muualle.
Osin säännökset aiheuttavat myös paljon kuluja. Esim ROPS ja FOPS testit taitavat maksaa 100 000 e heti kättelyssä niin suorina testikuluina kuin työ- ja materiaalitappioina. Asiaahan nuo kyllä ovat, en sitä kiistä. Uutta pienehköä konetta suunnittelevalla pajalla pitää olla luja usko tulevaisuuteen että projektiin lähtee. En osaa arvioida kehitystyön hintaa mutta oletan että alle puolen millin ei kannata edes ajatella. Pari vuotta suunnittelua ja rakentelua, tämän vaatimat tilat, tekijät ja tekniikka, protojen materiaalit, testaus, hyväksynnät, jonkinlaisen (varaosa)huollon järjestäminen, markkinointi...
Paljonhan voi ja pitää ostaa ulkopuolelta kokonaisuuksia ja palveluja, mutta ei ne ilmaisia ole.
Isoihin koneisiin ajaa tuottavuusvaatimukset. Kun iso puufirma maksaa mitä jaksaa ja palkkakuski ajaa niin motteja pitää liikkua joka työmaalla. Se iso tili tehdään tavallisesti päätehakkuilta ja muut ovat usein vähän sellaista täytehommaa. Kaluston pitää olla sellaista että työmaita ei tarvitse sen vuoksi valita (sulan ajan soita lukuunottamatta). Koneiden hintapolitiikkakin menee niin että kykyjen tuplaantuessa koneen hinta ei tuplaannu. Jos yrittäjä on niin suuri että koneita on rivissä niin silloin on mahdollista valita työmaalle sopivin konetyyppi; mutta pienempi tekijä tyytyy siihen yleismalliin. Koneiden siirtologistiikkakin sanelee, jos se Scorpio on uudistushakkuulla 10 ha:n palstalla niin sillä tehdään vieressä oleva 1 ha:n eka harvennuskin vakkei iso kone ole tuntikuluiltaankaan optimaalisin sille työmaalle.
ProSilvakaan ei loppujen lopuksi enää ole hirveän pieni kone, kevyin S3:kin painaa kai jo 15-16 t.
Ketterä ja fiksu kone se kyllä on, annan pisteeni valmistajalle. Sampohan tekee myös näitä pienempiä harvestereita, ja muutama muukin vielä.
Lähestymislinjoja on oikeastaan kaksi: joko pieni, ketterä ja kapea kone jolla pääsee hakemaan puun melkein vierestä, tai sitten iso kone jolla pysytään pääosin ajouralla ja jonka kyvyt ja nosturi riittää hakemaan puut 10 metriä kahta puolta. Haamut ja muut versiot tähän päälle.
Ajokonehan se on se vuoden 'jäljen jättäjä' kun keli on väärä.