Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Asia selvä, putsailemaan siis.
Hydelohkon päältä siitä lohkosta joka ei toimi,pariruuvia irti.Palikat käteen putsaus ja rasvaus.Lohko kasaan ja toimii.
Ok, onko siellä millaset palikat, osaako nakkisormi kasata ne takaisin?
Traktori John Deere 6400 -97 ja metsäkärryn kanssa haettu puita eilen kaikki toiminut hyvin (renki ajanut).
Tänään siirsin traktorin pihalta talliin ja väänsin hydraulivipua kun meinasin kääntää metsäkärryn hyrdauliaisaa mutta vipu oli todella jäykkä. Väänsin voimalla vipua taaksepäin, jolloin se lähti toimimaan ja aisa siirtymään. Sitten kun meinaisin suoristaa aisan eli vipua eteenpäin ei tapahtunut mitään. Vipu ei siis mene fyysisesti eteenpäin millään eikä näin siis hyrdaulisylinterikään liiku minnekään. Jouduin käydä vaihtamassa letkujen paikkoja, jotta saan aisan suoraan. En ehtinyt jäädä tutkimaan tarkemmin, mutta mikä voisi olla ratkaisu?
Onko etunavoissa N143 valtterissa enää rasvattavia nippoja? Entä jousittamattomassa etuakselissa? Ja mistä muualta pitää etsiä rasvattavat nipat, kuinka paljon niitä on piilossa?
Tapaatteko ottaa irti etukuormaajaa irti usein vai onko jämähtänyt kiinni?
Uskaltaako tuon Valtran V56 kuormaajaa irrotella kun tuntuu, että nuo hydrauliikan pikaliittimet ovat aika jäykähköt niin saako ne helposti takaisin vielä vai joutuuko kikkailemaan? Pikalukituksellahan itse kuormaaja on irti, mutta nuo hydrauliikan johdot mietityttää. Saako niistä paineen pois jollain helpolla tavalla mikäli paineet jäävät jostain syystä eikä takaisinliittäminen meinaa onnistua?
Itselläkin kirjanmerkeissä ja tulee käytyä tasaisesti katsomassa, että onko uusia päivityksiä tullut.
Mielenkiintoisia projekteja ja saanut itsekin vinkkiä ja ihan konkreettista hyötyä joskus jostain korjauksesta. Hieno sivusto!
Eikös tämä sivuston omistaja "Juubi" kirjoittele täälläkin joskus?
Tällä hetkellä ei löydy lämmintä tilaa edes autolle, joten ajatuksissa olisi sellaisen rakentaminen.
Puurakenteisena sen pystyisi pykäämään itse pystyyn, mutta mikä olisi se kustannustehokkain lämmitysmuoto pitämään yllä sellaista sopivaa plussanpuoleista lämpötilaa kovillakin pakkasilla? Lämmitysmuoto tulisi olla suhteellisen vapaa työstä, eli hake yms. lämmitykset eivät tule kysymykseen.
Hallirakennus voisi olla vain sen kokoinen, että tärkeimmät työkalut ja painepesurit yms. kylmästä kärsivät pienkoneet ja aineet voisi säilyttää sielä. Lisäksi tietysti sisään pitäisi mahtua esim. traktori perälevyllä ja etukuormaajalla.
Laajennusvaran voisi jättää, mikäli tulevaisuudessa tarvisi suurempaa tilaa, mutta ensihätiin nyt sellaista, että olisi edes paikka mihin ajaa kone tai auto kovimmilla pakkasilla pieniä korjauksia varten.
Muokkasin aloituspostausta, onko nyt parempi?
Ajattelin, että jo otsikosta voisi viisaimmat päätellä, että halliksi kutsuttavaa rakennusta tuskin tehdään pelkälle painepesurille ja muutamalle kemikaalitonkalle...
Jos nyt tekisin. Vesi(neste)kiertoinen lattialämmitys
ja pieneen tilaan 1 patteripuhallin. Lämmittää voi
sähköllä tai öljyllä. Helppo muuttaa sitten puulle
tai aurinkokennoille tai mitä nyt sitten tuleekaan. 
Tuollainen menettelyhän periaatteessa sopisi itsellenikin. Tällöin voisi nuo pakkasesta kärsivät aineet tunkea talveksi sinne pienempään huoneeseen ja pitää sitä isompaa halliosaa kylmänä silloin kun tietää, ettei pitempään aikaan tarvitse isoa lämmintä tilaa. Saako tuossa sitten mitään säästöä aikaan, on toinen asia...
Tällä hetkellä ei löydy lämmintä tilaa edes autolle, joten ajatuksissa olisi sellaisen rakentaminen.
Puurakenteisena sen pystyisi pykäämään itse pystyyn, mutta mikä olisi se kustannustehokkain lämmitysmuoto pitämään yllä sellaista sopivaa plussanpuoleista lämpötilaa kovillakin pakkasilla? Lämmitysmuoto tulisi olla suhteellisen vapaa työstä, eli hake yms. lämmitykset eivät tule kysymykseen.
Hallirakennus voisi olla vain sen kokoinen, että yksi traktori perälevyllä ja etukuormaajalla sekä tärkeimmät työkalut ja painepesuri yms. kylmästä kärsivät pienkoneet ja aineet voisi säilyttää sielä. Laajennusvaran voisi jättää, mikäli tulevaisuudessa tarvisi suurempaa tilaa, mutta ensihätiin nyt sellaista, että olisi edes paikka mihin ajaa kone tai auto kovimmilla pakkasilla pieniä korjauksia varten.
Pitäisi ostaa paripyörät taakse vanteineen kaikkineen Valtraan.
Takapyörät ovat Valtrassa 520/85R38 umpivanteella. Mitkä kaikki koot sopivat näiden kanssa paripyörinä? Ja mikä kiinnitys olisi nyt se paras tapa hinta/laatusuhteeltaan?
Ympäri vuoden talvipöötä, ei oo ongelmia suodattimien kans
Joo kyllähän tähän pitäis vähän muutakin tietää ennenkuin varsinaisia laskuja pystyy suorittamaan. Lähinnä ala, pohjatyöt, raudoitukset, betonilaatu ja tottakai minkälainen se kuormitus tulee olemaan (jatkuva/satunnainen) ja voimien suunnat.
Toki voihan sitä MUTU:lla tehdä vaikka minkälaisen ja katsoa kestääkö tai vaihtoehtoisesti laittaa varmuudeksi niin paksu laatta että varmasti kestää, se tosin tuo ylimääräisiä kustannuksia.
Harvoin sitä tosin kukaan on tullut sanomaan, että "harmittaa niin vietävästi kun tuli tehtyä pari senttiä liian paksu laatta", mutta toisin päin on kylläkin.
Eikö valtroissa ole vakiona lokasuojissa ihan näille ylileveän valoille tarkoitettu 2-napainen piskoke kummallakin puolella?
Missä Valtroissa näin on ollut? Tutkailin tuota hallissa makaavaa (n143) enkä siitä ainakaan yhtäkkiä löytänyt mitään pistokkeita lokasuojista. Mistä kohtaa lokasuojaa ne pitäisi löytyä?
Kun taloon tuli nyt liikennemallin traktori, joka kulkee 54km/h tekee mieli painaa nasta laudassa maantiellä.
Miten lujaa olette uskaltaneet vetää esim. normirenkaisia Tuhteja tai muita vastaavia tyhjänä ja täysinäisinä? Lähinnä siis kiinnostaa se miten nämä hinattavat koneet kestävät sen vauhdin aiheuttaman rasituksen ja puhumme hyväkuntoisesta maantiestä.
Millä vauhdilla hinaatte esim. uusia äkeitä ja kylvökoneita?
Joo täytyy värkätä jotkin pidikkeet traktoriin joihin valot on kätevä iskeä kiinni.
Tuo virransyöttö vai lähinnä mietitytti. Onko paras ottaa takavaloilta vai pitääkö värkätä valopistokkeen vieree toine valopistoke kun esim kylvökone vie jo yhden pistokepaikan? Kestääkö sulakkeet ja johdot jos on tuplavalot? Pistoke olisi kätevä pois otettaessa ja kiinnittäessä valoja. Miten muut on tämän ratkassu?
