Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: jariman - 27.06.08 - klo:23:06
-
JF 900 ja 1050 mallit kiikarissa (käytetyt)
onko miten radikaali ero käytännössä ko mallien
välillä, on meinaan pyyntihinnoissa vissi ero
(toki käytetyt yksilöitä)
ko koneiden "heikot" lenkit, eli mistä rovahtaa, eli tarkemmin
syynätä
jf 900, millainen ero uuteen 955 malliin käytännössä
jf 1050 metallinilmaisin , riittävän herkkä/vikahälytyksiä?
kestääkö 160 hv teholla jf 900 vai suosista 1050 malli
-
kestääkö 160 hv teholla jf 900 vai suosista 1050 malli
Kestää muttei kestä ajaa lähimainkaan täysillä,kummasti oppii kun muutaman kerran ajaa noukkimen tukkoon:-) Oli juurikin ko. yhdistelmä noin kymmenen vuotta,mitään ei hajonnut voiman vuoksi. Järjen käyttö sallittua,samalla teholla saa kyllä hajalleenkin mutta paremman tehon saa irti löysäämällä hieman. Toki jokunen tukkeutumien pitää päivässä tulla että mennään riittävän rajoilla:-) Kierroksia hiukan enemmän kuin ohje on,sillä helpottaa huomattavasti silppurin oloa kun ei jokaiseen mälliin tökkää.
Ite ottaisin noista tuon 1050.
-
900 ei oo ollut mitään isoja vikoja. Ketjut vaihdettu pari kertaa, joku laakeri uusittu. Tuon kokoiseen traktoriin kannattaa katsella 1000 rpm konetta, päästää nivelakselin helpommalla.
-
Multa vapautuu loppuviikosta -00 mallinen 900
1000 perällä, loistoyksilö, sisällä huollettuna
talvehtinu yms...
-
900 ei oo ollut mitään isoja vikoja. Ketjut vaihdettu pari kertaa, joku laakeri uusittu. Tuon kokoiseen traktoriin kannattaa katsella 1000 rpm konetta, päästää nivelakselin helpommalla.
++++ 1000 rpm voimansiirto käytössä kaiketi jo vakiona jf 900 mallissa
turha pistää 540 rpm , alkaa akselit "sulaa" jo 110 hv teholla
on vissi kokemus yheltä kesältä.
ni. nykyään junkkarin ts 150 tarkkis, pikkasen pimpattuna versiona,
alkaa vahvistelusta huolimatta "pehmitä" ko masiina, melkein päivittäin
ajossa remppaa.
tarttis löytää vähän varmemman värkin...
vaaka alkaa kallistuun jf 1050 malliin , aika näyttää.
-
Jos haet käytettyä silppuria ja et halua vaihtaa teriä jokaisen sisään menneen kiven jälkeen Taarup 622 on hyvä vaihtoehto. Omassa -93 vuoden koneessa on alkuperäiset terät paikallaan, vastaterä toki on uusittu ja ketjut muutamaan kertaan. koneella on ajettu n.2000ha ilman isompia remontteja.
-
900 ei oo ollut mitään isoja vikoja. Ketjut vaihdettu pari kertaa, joku laakeri uusittu. Tuon kokoiseen traktoriin kannattaa katsella 1000 rpm konetta, päästää nivelakselin helpommalla.
++++ 1000 rpm voimansiirto käytössä kaiketi jo vakiona jf 900 mallissa
turha pistää 540 rpm , alkaa akselit "sulaa" jo 110 hv teholla
on vissi kokemus yheltä kesältä.
ni. nykyään junkkarin ts 150 tarkkis, pikkasen pimpattuna versiona,
alkaa vahvistelusta huolimatta "pehmitä" ko masiina, melkein päivittäin
ajossa remppaa.
tarttis löytää vähän varmemman värkin...
vaaka alkaa kallistuun jf 1050 malliin , aika näyttää.
Ei suomalaisin heinäkoneisiin pidä sekaantua.
Ääni 1050, mutta kyllä 900 on hyvä ja nopea kun vain kuski osaa.
-
Ääni taarupille! 622 on hyvä ja jos haluat tod. tehokkaan silppurin niin sitten TEN-X !!!
-
Pieniä on silakat joulukaloiksi, laita kerralla ajosilppuri! ;)
-
Pieniä on silakat joulukaloiksi, laita kerralla ajosilppuri! ;)
laita ajosilppuri voi herran jumala ??? ei ihme että on konekustannukset räjähtäneet tiloilla käsiin ;D
pelkät ajokoneen ylläpito kustannukset jo tähtitieteellisiä ajokoneeseen verrattuna ja ajokoneella et juuri muuta tee kuin rehua :-*
mitä ten-x tulee empä ole sen tehoista vakuuttunut kun verrataan esim jf-1350
-
mitä ten-x tulee empä ole sen tehoista vakuuttunut kun verrataan esim jf-1350
[/quote]
oletko vertaillut samalla työmaalla? Kaikki kommentit tervetulleita! Mitä olen tuoreita ten-x omistajia jututtanut niin vaikuttaa aika tehokkaalta masiinalta... :o
-
Pieniä on silakat joulukaloiksi, laita kerralla ajosilppuri! ;)
laita ajosilppuri voi herran jumala ??? ei ihme että on konekustannukset räjähtäneet tiloilla käsiin ;D
pelkät ajokoneen ylläpito kustannukset jo tähtitieteellisiä ajokoneeseen verrattuna ja ajokoneella et juuri muuta tee kuin rehua :-*
mitä ten-x tulee empä ole sen tehoista vakuuttunut kun verrataan esim jf-1350
*** p.s tuo 1350 on 1.5 kertaa kalliimpi kuin käytetty ajosilppuri ja teho kaiken lisäksi vain 60-70% ajosilppurin tehosta
-
Pieniä on silakat joulukaloiksi, laita kerralla ajosilppuri! ;)
laita ajosilppuri voi herran jumala ??? ei ihme että on konekustannukset räjähtäneet tiloilla käsiin ;D
pelkät ajokoneen ylläpito kustannukset jo tähtitieteellisiä ajokoneeseen verrattuna ja ajokoneella et juuri muuta tee kuin rehua :-*
mitä ten-x tulee empä ole sen tehoista vakuuttunut kun verrataan esim jf-1350
*** p.s tuo 1350 on 1.5 kertaa kalliimpi kuin käytetty ajosilppuri ja teho kaiken lisäksi vain 60-70% ajosilppurin tehosta
ompa mielenkiintoinen vertailu tuliterä jf vastaan euroopassa loppuun rääkätty ajokone sama kuin vertaisi anoppia morsiameen ;D
,paljonko maksaa kun loppuun ajettu ajokone poksahtaa ja ani harva saa otettua edes hinattavista silppureista täyttä tehoa 8)
-
Pieniä on silakat joulukaloiksi, laita kerralla ajosilppuri! ;)
laita ajosilppuri voi herran jumala ??? ei ihme että on konekustannukset räjähtäneet tiloilla käsiin ;D
pelkät ajokoneen ylläpito kustannukset jo tähtitieteellisiä ajokoneeseen verrattuna ja ajokoneella et juuri muuta tee kuin rehua :-*
mitä ten-x tulee empä ole sen tehoista vakuuttunut kun verrataan esim jf-1350
*** p.s tuo 1350 on 1.5 kertaa kalliimpi kuin käytetty ajosilppuri ja teho kaiken lisäksi vain 60-70% ajosilppurin tehosta
Mihin sitä ajosilppuria tarttee jos valinta 900/1050?
1350:llä ajaa useimmissa tapauksissa tarpeeksi ja enemmänkin. Vielä ei ole rajaa tullut vastaan,aina on kärrykuskeista jossain vaiheessa pulaa.
11 tuntia tankilta tankilleja,262litraa ja 33ha, loppui heinä kesken päivää. Happoa noihin vajaa 2300litraa eli noin neljä-viissataatonnia. Tämä näin kuriositeetiksi,vetokoneita kylillä pilvin pimein ja silppurit ei "paljoa" maksa.
Käytetyt ajosilppurit tulee Suomeen eläkepäiville joten viat saattaa olla suuriakin...
Ajosilppurin tehot katoaa samalla lailla kuin tämänkin,useimmin joku muu pullonkaulana.
Yks asia mistä ei vielä puhetta,polttoainetta haukkaa 1350 hehtaarille huomattavasti vähemmän kuin ajosilppurit. Mikäli sillä mitään väliä,jos ajosilppuri PITÄÄ saada ;D
-
tässä oli kysymys tarkkuussilppurista joten ajosilppureista en kommentoi, mutta mutta jos joku tenäxxää vertaa 1350 kandee eka tsekkaa nuo klipit vaikka:
http://www.youtube.com/watch?v=XprduUrzj1c
http://www.youtube.com/watch?v=xob4ksON0C0&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=oAQaU4_j9ls&feature=related
1050 riittää kyllä 120 lehmään asti, jos vain on kärryvärkit, tiet ja siilo kunnossa. Sillä meillä ainakin on todella todella harvoin homma kiinni silppurin suorituskyvystä. Sen ennakkohuoltoon kannattaa satsata vaikkakin niitä varaosia saa lähes joka kylältä. Siksi kai näitä ajosilpp kaitsetaan paremmin ennakkoon kun tajutaan että seisokki on lähes aina enemmän kuin tunteja. Mielestäni otsikko oletettu vertailu on turhaa, 1050 on niin eri maata syöttötelojen osalta. Vertailu noiden välillä todellisuudessa budjetin määrittelyssä, ei hankintavaiheessa. Mutta noukkarien/paalaajien elinkaari on todellakin paljon lyhenpi tarkkuusilppuriin verrattuna, paljon.
-
Meidän urakoitsija tekee 1050 rehut 250 lypsävälle ja parillesadalle emolle jälkeläisineen.
Aikoinaan kun tehtii 900 totesi 622 omistaja 900 tehokkaammaksi kun kävi katsomassa.
Tanskalaisnäytöksissä on joskus ajaneet 1350 ja Ten X vierekkäin samanlaista karhoa. Ten X oli huomattavasti tehokkaampi.
-
No ainahan se on plussaa mitä enemmän koneesta saadaan irti. Mutta muistutan että mainitsit sanan urakoitsija, se voikin laskea sesongin kaksi taikka kolme kertaa pidemmäksi kuin yksittäinen maatila. Tämä laskee työn hintaa mutta on juuri sitä missä asiakas kantaa riskin. Maatila itsenäisenä yksikkönä mielellää karsii omasta prosessista riskejä pois, mikäli siihen voi vaikuttaa. Sää, tuotannon työnmenekki navetassa, palkakuljettjien lukumäärä sekä terveys, jos vain osa korjuukierron työstä ulkoistettu, esim niitto onkin työssä jo aikalailla enemmän riski ja muuttujan kohtia kuin itse tehden kelasilppurilla. On aika varmaa että ajatuksenne ei ihan kohtaa tarpeen ja saatavuuden suhteen edes niitossa. Sitten näitä 12-36 h työn siirtymiä vain hiljaa nieleskellään. Muunmuassa näistä johtuen maatila ei voi laskea korjuukierroksen pituudeksi kuin 3-5 päivää. Urakoitsija 10-14 pv.
-
palataanpa aiheeseen.
Jos käytetyn jf:n haluaa niin noista se 1050 soveltunee 160hv paremmin, toki jos noukitaan yhtä niittokoneen karhoa niin kalliimpi hankintahinta menee tavallaan hukkaan.
Kannattais myös vilkasta TEN-X:ää, tehokkuudessa se ei ainakaan häviä jiiäffille ja käyttövarmuudessa ja huollon helppoudessa hakkaa ne mennentullen.
-
No ainahan se on plussaa mitä enemmän koneesta saadaan irti. Mutta muistutan että mainitsit sanan urakoitsija, se voikin laskea sesongin kaksi taikka kolme kertaa pidemmäksi kuin yksittäinen maatila. Tämä laskee työn hintaa mutta on juuri sitä missä asiakas kantaa riskin. Maatila itsenäisenä yksikkönä mielellää karsii omasta prosessista riskejä pois, mikäli siihen voi vaikuttaa. Sää, tuotannon työnmenekki navetassa, palkakuljettjien lukumäärä sekä terveys, jos vain osa korjuukierron työstä ulkoistettu, esim niitto onkin työssä jo aikalailla enemmän riski ja muuttujan kohtia kuin itse tehden kelasilppurilla. On aika varmaa että ajatuksenne ei ihan kohtaa tarpeen ja saatavuuden suhteen edes niitossa. Sitten näitä 12-36 h työn siirtymiä vain hiljaa nieleskellään. Muunmuassa näistä johtuen maatila ei voi laskea korjuukierroksen pituudeksi kuin 3-5 päivää. Urakoitsija 10-14 pv.
Asiakkailla yleensä tuotokset nousseet kun ovat urakoitsijaan siirtyneet. Rehunteko huonoilla vehkeillä navettatöiden välissä, vähillä tekijöillä kestää liian kauan. Nurmi on lopussa vanhaa. Tilakohtaisesti on aikalailla eroja jo maanlaaduissakin. Jotkut haluavat sulavaa rehua, toiset määrää. Kun urakoitsija tekee, koko siilo on samanlaista.
Tänäkesänäkin oli useimmiten tilojen välissä välipäivä, kun seuraava tila ei vielä halunnut tehdä rehua.
-
Tilakohtaisesti on aikalailla eroja jo maanlaaduissakin. Jotkut haluavat sulavaa rehua, toiset määrää. Kun urakoitsija tekee, koko siilo on samanlaista.
Tänäkesänäkin oli useimmiten tilojen välissä välipäivä, kun seuraava tila ei vielä halunnut tehdä rehua.
Juurikin näin,itse ajoin ensimmäiset juhannusaattona ja tänäänkin vähän. Vielä tekemättä 13ha. Nyt tulee jo määrääkin,silti laatu hyvää mulleille. 15ha ja 32m*3m*6m siilo kukkurillaan rehua,kolme siiloa rinnakkain ja kevätsadosta täynnä :) Tilojen ehdoilla mennään,lehmätiloissakin eroa millaista rehua haluavat,mullitilat vielä lisänä.
-
Meillä saatiin just tehtyä 60ha rehut jf1050 joka tuli tälle kesälle. Kone pelas ku unelma ja ku heinä pääsi vanhaksi että tuli kunnon karheet niin meinas TM 150 olla kontallaan sen eessä. Meilläki ois pitäny olla metallin paljastin mutta ku kone tuli pihaan niin siellä mitään metallin paljastinta ollu, puhelu myyjälle joka sitte selvitti asiaa ja sano että suomeen tuotaviin malleihin ei tuu sitä? Mites muilla 1050 omistajilla onko teillä metallin paljastin?
-
On vaikea löytää näiltä sivuilta keskustelun aihetta, jossa kerrottaisiin mielipiteiden sijaan oikeita käyttökokemuksia. Masentavaa lukea nuorten miesten uhoa. Aiheeseen: Suosittelen ehdottomasti 1050. Hintaero uutena ainakaan ole liian suuri. Metallinpaljastin maksaa 8000 € ja se ei estä vielä kiven menoa koneeseen. Tuolla rahalla muutaman kiven telojen välistä jo onkii ja teriäkin vaihtaa. Teimme keväällä n. 110 hehtaaria n. 45 tunnissa veturina valtra T140 sis. nenänkaivuut. Ei tietenkään ajosilppurin tehoa, mutta eipä ole niin kallistakaan. Koneen hinta pyörii kait 33 000 € nurkilla sis alv. Sillä rahalla ei ajosilppurimarkkinoilta saa kun murheita. 1350 hinnasta en tiedä, enkä sen tehoista, mutta luulisin ettei sillä pääse samaan kustannustehokkuuteen. 100 000 euron ajosilppurila meidän tapauksessa tulee ajosilppurilla ajetulle hehtaarille hintaa n. 38€ kun ajoa n. 500 ha / vuosi. sama määrä 1050:llä jää n. 25 euroon. Paljon riippuu ajomääristä, työsaavutuksesta ja monesta muusta. Kannattaako tosiaan hulluna riehua ja satsata silppurointiin, jos muualla vähänkään tökkii. Pitää ajatella ketjua kokonaisuutena. Lisäksi onko pakko saada rehut tehtyä päivässä, jos kolmessakin ehtii ihan hyvin. Urakointikalusto ja toiminta on luku sinänsä. Ei tätä kukaan jaksa lukea....
-
meillä ainakaan silppuri ei ole ollut rehuketjun pullonkaula, vaikka tuolla 15v vanhalla 622 rehut silputaanki. NH tsa135 veturina ja kärryjä hinaten teho keskimäärin 6 kuormaa/tunti kärryt 22-25m3. kärryjä on kolme ja väliä ajaa tarvittaessa 2 traktoria. siilolla on aina kiire ja silppurin kanssa joutuu ootteleen kärryjä. jos siilolle ja välinajoon saisi lisää kapasiteettia, rinnalla ajaen silppurista saisi tehoa irti huomattavasti enemmän. eli 900 tai 622 täysin työllistettynä silppuaa 200m3 rehua/tunti ja hyväkuntoisia koneita saa alle 10t€. Eli edullisillakin koneilla voi tehdä tehokkaasti rehua.
-
Kun urakoitsija tekee, koko siilo on samanlaista.
Tässä totuus. Joskus käy tuuri, toisinaan ei. Valinta ja riskien pohdinta jää isännälle.
-
Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??
-
Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??
Voit jos siinä pituus riittää eli onko jäljellä niin että vastaterä toimii.Kelakammion puolelle pitää vastaterän olla noin sentti.
-
Pullonkaulaksi muodostuu noissa 900 noukkimen kapeus, jo 1050 tahtoo olla mattoperhosen karheeseen liian kapea noukin.
-
Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??
ota huomioon sitte että silppu vähän pitenee ja ottaa enemmän voimaa jos enemmän terotat.
-
Pullonkaulaksi muodostuu noissa 900 noukkimen kapeus, jo 1050 tahtoo olla mattoperhosen karheeseen liian kapea noukin.
900 ei kyllä tartte ku korkeintaan 800mm karhetta että pelaa ja sillon se onki jo sitte niin korkiaki ettei karhotusta tartte haaveilla samahan..
-
Mutta kuinkas saa 900:sesta sen vastaterän irti? Pultinkannat happo syöny ehtooseen ja pultit sulautunu terän kans yhteen aika kivasti... Tartteeko se purkaa koko keksintö pilleillä yksiin kappaleisiin että sen sieltä pois saa?
-
Mutta kuinkas saa 900:sesta sen vastaterän irti? Pultinkannat happo syöny ehtooseen ja pultit sulautunu terän kans yhteen aika kivasti... Tartteeko se purkaa koko keksintö pilleillä yksiin kappaleisiin että sen sieltä pois saa?
Jotakuinkin noin se terä lähtee, eli väkivaltaisesti, jos silloinkaan, jollei ole sitä vastaterää irrottanut joka syksy... :'(
-
sai sitä nyt sitten vähän teroitettua kun sai ensin tosiaan irti yks pultti katkes tietysti sinne koteloon sitten vaan rautasahan terällä hinkata sitä yli puoli tuntia mutta nyt se on vastaterä jälleen paikoillaan uusien pulttien kera. ;D
-
sai sitä nyt sitten vähän teroitettua kun sai ensin tosiaan irti yks pultti katkes tietysti sinne koteloon sitten vaan rautasahan terällä hinkata sitä yli puoli tuntia mutta nyt se on vastaterä jälleen paikoillaan uusien pulttien kera. ;D
Tervaa/kuparitahnaa sinne pultin jenkoihin.
-
Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??
ota huomioon sitte että silppu vähän pitenee ja ottaa enemmän voimaa jos enemmän terotat.
Kelaa (roottoria) voi säätää eteen ja taakse ruuveilla välys terien ja vastaterän välillä 0,50 mm.Kun asentaa uutta terää kannattaa linjata se vanhojen kanssa linjaan (korkeus sama)sekin kannattaa muistaa että uusia kun laittaa niin vastapuolella voi olla kuluneita teriä ,tulee ravistusta ,voi joutua uusimaan tai hiomaan pois tai vastapuolelle laittaan uusia kanssa.Kelan laakerit kannatta testata ettei sisäkehä poikki alkaa pyörimään akselilla.Noukkimen vasojen rautalaakerit kannatta tarkastaa ja uusia maksavat 51 euro kipale,ovat todella lapsellinen systeemi,aina ruostuvat jumiin.
Noukkimen päätyyn ei koskaan pidä ruiskuttaa vettä vaan öljyä.
laakerit saa vaihdettua kun poistaa syrjimmäisen kaaripellin ja päädyssä on aukko josta saa kuusioavaimella tumpin irti,toisella puolella lukitusmutteri.Sitten viilapenkkiin ja seekeri pois ja vanha laakeri pois ja uusi tilalle.Laakeria ei saa muualta kuin keskolta ja lähinnä sopivat ovat miillin liian leveitä ja hinta sama.
-
Vastaterän irrotus: Nosta silppurikela pois (on yllättävän nopea toimenpide ja helpottaa työtä todella paljon), siis 27mm iso avain käteen ja 2 pulttia/puoli ja irti on. Sitten vaan rälläkällä kannat pois vastaterän pulteista ja sitten lyöt niitä alaspäin 3-4mm että saat rälläköityä ne poikki sieltä vastaterän ja rungon välistä. Sitten ne pultintumpit: ylös tai jos ei irtoo niin alas ja välillä poikki jos ei ole tilaa ehjänä saada irti.
-
kyllä toi sasshit on sitte nälli kun son oppinu jo terärumpuaki säätähän nyjjo.. kuule keijjo, kun siitä vastaterän terottamisesta oli puhe ja sitä kautta sen lyhenemisestä ;D
-
Vastaterän irrotus: Nosta silppurikela pois (on yllättävän nopea toimenpide ja helpottaa työtä todella paljon), siis 27mm iso avain käteen ja 2 pulttia/puoli ja irti on. Sitten vaan rälläkällä kannat pois vastaterän pulteista ja sitten lyöt niitä alaspäin 3-4mm että saat rälläköityä ne poikki sieltä vastaterän ja rungon välistä. Sitten ne pultintumpit: ylös tai jos ei irtoo niin alas ja välillä poikki jos ei ole tilaa ehjänä saada irti.
no näin se homma toimii
-
Eläs nu McJusu, sassit tekstisä oli ainaki mulle, alottelevalle silppurimiehelle, paljoki uutta asiaa. Josain aikasemmasaki silppuriketjusa se tarinoi pitkät tekstit. On vissiin kokemusta ko häristimistä.
Nii tuota hakkuria mää aattelinki että ottasko pois eestä. Taijan hakia uuden vastaterän ja pultit ja laikalla huitoa niin kauan että se terä sieltä tippuu. Olikos se niin että noita terien pultteja ei saanu käyttää uudestaan? Meinaan on osa teristä vinossa mutta ihan hyvässä kunnossa. Tarttis vissiin käännellä suoraan.
-
Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??
ota huomioon sitte että silppu vähän pitenee ja ottaa enemmän voimaa jos enemmän terotat.
Niin jusu itse kyselee tyhmiä ?Tahallaanko harhautit ? :o
-
Yleensä ei ongelmaa pulttien aukeamisessa jos joka talvi vähintään vastaterä terotettu,pakkaa unohtua monelta ei suuri työ ,mutta voimaa säästää.
-
kyllä toi sasshit on sitte nälli kun son oppinu jo terärumpuaki säätähän nyjjo.. kuule keijjo, kun siitä vastaterän terottamisesta oli puhe ja sitä kautta sen lyhenemisestä ;D
Se on tää Jusu niitämiehiä joka tilais ehjään Avanttiin uuden moottorin ::) ::) ;D
-
Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??
ota huomioon sitte että silppu vähän pitenee ja ottaa enemmän voimaa jos enemmän terotat.
Kelaa (roottoria) voi säätää eteen ja taakse ruuveilla välys terien ja vastaterän välillä 0,50 mm.Kun asentaa uutta terää kannattaa linjata se vanhojen kanssa linjaan (korkeus sama)sekin kannattaa muistaa että uusia kun laittaa niin vastapuolella voi olla kuluneita teriä ,tulee ravistusta ,voi joutua uusimaan tai hiomaan pois tai vastapuolelle laittaan uusia kanssa.Kelan laakerit kannatta testata ettei sisäkehä poikki alkaa pyörimään akselilla.Noukkimen vasojen rautalaakerit kannatta tarkastaa ja uusia maksavat 51 euro kipale,ovat todella lapsellinen systeemi,aina ruostuvat jumiin.
Noukkimen päätyyn ei koskaan pidä ruiskuttaa vettä vaan öljyä.
laakerit saa vaihdettua kun poistaa syrjimmäisen kaaripellin ja päädyssä on aukko josta saa kuusioavaimella tumpin irti,toisella puolella lukitusmutteri.Sitten viilapenkkiin ja seekeri pois ja vanha laakeri pois ja uusi tilalle.Laakeria ei saa muualta kuin keskolta ja lähinnä sopivat ovat miillin liian leveitä ja hinta sama.
Tämä on minun mielestä sama laakeri http://www.kentso.fi/prebeo/product/lr5xx/lr-5203-kddu-nbs-tukirulla/_1RP0UOYHF
-
No joo kentsolla näköjään on samaa laakeria ja melkein sama hintakin.
Paikallinen ihk kauppias ei suuresta laakerikirjasta löytänyt sopivaa ;D
-
kyllä toi sasshit on sitte nälli kun son oppinu jo terärumpuaki säätähän nyjjo.. kuule keijjo, kun siitä vastaterän terottamisesta oli puhe ja sitä kautta sen lyhenemisestä ;D
Se on tää Jusu niitämiehiä joka tilais ehjään Avanttiin uuden moottorin ::) ::) ;D
harvas on niin noloot jokka yrittää kierto päällä käyntihin ;D jaa niin ooonkos mä unohtanu pistää sen laskun? johan siitä ny jo korkojaki ;)
-
Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??
ota huomioon sitte että silppu vähän pitenee ja ottaa enemmän voimaa jos enemmän terotat.
Niin jusu itse kyselee tyhmiä ?Tahallaanko harhautit ? :o
katoppas muori kun se heinä menee pystymmäs siitä terästä kun on likempänä kammion reunaa, ei ny heti vaikuta mutta niikus tiät jos oot oikiasti nuota kattellu niin monet ajaa sen terän aiva pyöriäksi ja jos siitä haaveelee terootusta niin ollahan jo aika liki.. näis hommis vain näkee aivan ja kaikkea..
-
Eläs nu McJusu, sassit tekstisä oli ainaki mulle, alottelevalle silppurimiehelle, paljoki uutta asiaa. Josain aikasemmasaki silppuriketjusa se tarinoi pitkät tekstit. On vissiin kokemusta ko häristimistä.
Nii tuota hakkuria mää aattelinki että ottasko pois eestä. Taijan hakia uuden vastaterän ja pultit ja laikalla huitoa niin kauan että se terä sieltä tippuu. Olikos se niin että noita terien pultteja ei saanu käyttää uudestaan? Meinaan on osa teristä vinossa mutta ihan hyvässä kunnossa. Tarttis vissiin käännellä suoraan.
emmoo vaihrellu muutaku jos on iskun saanu eikä ne ittekseen oo putoollu..
kannattaa siivota huolella ruosteet ja mujut pois joka välistä kun laittelet teriä takas..
ja se puol milliä on hyvä tai mä oon laittanu korvakuulollaki ja sit teroottanu vähä.. ja muista että rumpu taka asentoon ennen terien laittoa, asennusmitta halkaisija tais olla 480mm (en tokikaa varma) mutta on mahrollista laittaa isommaksiki järkeä käyttäen..
-
Pulttien jengat kannatta puhistaa rautasahan terällä ja tervaa tai vaseliinia sitten kireelle .Saman kannattaa tehdä kelan kiinnitys pulteille niin mukava availla seuraavalla kerralla ja menevät kunnolla kiinni.
-
Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??
Eipä tietenkään pidä liian lyhyeksi kuluttaa ,mutta kun isännät on niin nuukia jossakin asiassa niin ne on.Ohjekirjassakaan ei taida olla mainintaa terän ulkonemasta ,jos jollain on niin olis hyvä tieto.
Aina olen joutunut vanhoja korjailemaan kun nuo isännät niin varattomia eivätkä usko sanontaa "köyhän pitää ostaa aina parasta ja uusi.". ;D
ota huomioon sitte että silppu vähän pitenee ja ottaa enemmän voimaa jos enemmän terotat.
Niin jusu itse kyselee tyhmiä ?Tahallaanko harhautit ? :o
katoppas muori kun se heinä menee pystymmäs siitä terästä kun on likempänä kammion reunaa, ei ny heti vaikuta mutta niikus tiät jos oot oikiasti nuota kattellu niin monet ajaa sen terän aiva pyöriäksi ja jos siitä haaveelee terootusta niin ollahan jo aika liki.. näis hommis vain näkee aivan ja kaikkea..