Se on jo 3 vuotta sitten tippunut ykkösijalta sijalle 3 tai 4

Mäkkäri taitaa olla kuitenkin hinnaltaan vielä 1 sijalla, kerro toki mikä laadultaan?

Lainaus käyttäjältä: Lavalde - 27.12.16 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.12.16 - klo:18:47

Aikapaljon toi ajo tehostuu kun pienet tilat jää pikkuhiljaa pois. Kuitenkin niitä ylimääräisiä kilometrejä ja pysähdyksiä on vähemmän. Autoilijat taitavat haluta että aikataulut on tiukkoja. Ainakin oma kuski puheli että kolmen tunnin seisominen talvipakkasessa tietää ongelmia. Kaikki vaan toimii paremmin kun kokoajan ollaan liikeessa. Pieni tauko sitten kotona joka toinen vuorokausi että saadaan ylläpito tehtyä mahdollisesti aikataulu kiinni.

Joo toki autoilijat haluaa pitää aikataulut mahdollisimman tiukkoina, vähempi maksettavia tunteja rengeille. Sitten autoilijat ovat myös "laiskoja" optimoimaan reittejä, jos tiloja jää pois yms. Kilometreistä ja tunneista heillekin maksetaan. Siksi olisi tärkeää osuuskunnan puolella olla joku ihminen suunnittelemassa reitit, joka asiasta oikeasti ymmärtää. Mutta usein  vastuu siirtyy autoilijalle, ja heillä tietenki oma pörssi myös mielessä.

Autoilijat ei kyllä suunnittele mitään reittejä valjolla ainakaan...Kyllä siellä on sitä varten eri henkilöt.Ei pääse autoilijat sooloileen.

Kyllä suunnittelee. Voi toki riippua osuuskunnasta, ettei varmaan voi yleistää.

Aikapaljon toi ajo tehostuu kun pienet tilat jää pikkuhiljaa pois. Kuitenkin niitä ylimääräisiä kilometrejä ja pysähdyksiä on vähemmän. Autoilijat taitavat haluta että aikataulut on tiukkoja. Ainakin oma kuski puheli että kolmen tunnin seisominen talvipakkasessa tietää ongelmia. Kaikki vaan toimii paremmin kun kokoajan ollaan liikeessa. Pieni tauko sitten kotona joka toinen vuorokausi että saadaan ylläpito tehtyä mahdollisesti aikataulu kiinni.

Joo toki autoilijat haluaa pitää aikataulut mahdollisimman tiukkoina, vähempi maksettavia tunteja rengeille. Sitten autoilijat ovat myös "laiskoja" optimoimaan reittejä, jos tiloja jää pois yms. Kilometreistä ja tunneista heillekin maksetaan. Siksi olisi tärkeää osuuskunnan puolella olla joku ihminen suunnittelemassa reitit, joka asiasta oikeasti ymmärtää. Mutta usein  vastuu siirtyy autoilijalle, ja heillä tietenki oma pörssi myös mielessä.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 27.12.16 - klo:07:31

Se on tuon hiekotuksenkin kanssa aina yritettävä, mutta totuus on, ettei kesäolosuhteita saada koskaan keskelle talvea. Ja varmasti maitoautoja auttaisi sekin, ettei sitä ajoaikataulua olisi aivan niin piippuun vedetty, kiirekin tahtoo aika usein olla kaverina..

Mitä se maitoauton ajoaika olikaan. Yli 20 h vrk kuitenkin. Nyt jää omilta kulmilta yksi auto pois. Tehostetaan, eli hirttonarua kireämmälle. Ajavat vissiin sitten yli 24 h vrk per auto...

Kyllä ne ajoja suunnittelevat pystyvät helposti laskemaan tuon autojen tarpeen. Tiloja loppuu, reittejä helppo tehostaa, tyhjä tuntien keräily pois...äkkiä siitä aina auton voi tiputtaa. Kyllä se kiire on siellä kuljettajan pääkopassa, autoilla ei niin kauan kun tekniikka toimii. Nykyään kun on ne tietokone päätteetkin autoissa on todella helppo seurata liikkeitä, mikäli koneen päässä on vielä sellainen ihminen jolla se kiinnostaisi ja asiasta jotain ymmärtäisi, niin keräilykustannukset tippuu.

Tuossa tulee robotti ja asema navetan ero hyvin esille. Asema navetalla tehdään muut hommat lypsyn ohella, robottinavetassa "lypsy" muiden hommien sivussa.

Lainaus käyttäjältä: Rahaton - 20.08.16 - klo:08:40

Tekeekö muuten hälyjä nämä solulaskurit puhelimeen joita täytyy sitten käydä kuittailemassa?

Niitä soittohälytyksiä pystyy säätämään. Voi laittaa vaikka silleen että robo soittaa vaan kun pysähtyy ja yöksi pystyy laittamaan eri asetukset kuin päiväksi.

En osaa sanoa vemssistä mitään selkeää heikkoutta. Tuo lehmien seisoskelu oli ongelma, mutta mekaaninen ajolaite poisti ongelman käytännössä kokonaan. Eniten vikaa on ollut alipainelaitteistossa.
Muutenkin kun miettii niin tuo kone on parantunut aivan hirveästi siitä mitä se 7v sitten oli.

Mikä on tuo mekaaninen ajolaite? Meillä lehmät tahtovat jäädä seisoskelemaan robottiin, paine ilmapiiskasta ei mitn hyötyä, tykkäävät vain. Testissä kävi jokin ihme muoviputki piiska härpäke, joka oli ihan turha.

Vuoden on 2 vemssiä lypsäny. Meillä ainakin lypsykoneen merkin ratkaisi hinta ja huolto. Lelystä ei siis kokemusta, joten en osaa moittia. Sinisissä ei isompia murheita ole ollut, ja lypsävät huonon mallisiakin utareita. Jos nyt pitäisi merkkiä vaihtaa eniten jäisin kaipaamaan varmaan käsinkiinnitystä ja occ:tä. Pieniä ärsyttäviä bugeja on välillä, jotka poistuu kun käynnistää vain koneen uudelleen.
Monet varmaan sanoo ettei käsinkiinnitystä tarvi. No ei varmaan tarvikaan muutama vuosi käyttöönotosta, mutta ei ensimmäisenä vuotena tarvi sen takia poistaa elukkaa ettei kone saa kiinni.

se vaan tuntuu olevan tuo netin kantokyky rajallinen noilla mobeillakin...   ei pahemmin nappaa kun 4g muuttuu jonkin suuren videomäärän takia kesken kaiken 2gksi!              tuo ei ole ihan yhden eikä kahdenkaan istraviestin ansioita..    käytä siinä sitten hyödyksi älykännyä...             btw, miten mobi varmistaa nuo oikeellisuudet?   kun ainakin op vaatii net tunnusluvut kotipöydällä maksellessa?

iPhonessa pankki tunnukset kätevästi sormenjälki tunnistuksella, toki tarvii avainluvun maksun vahvistukseen. Mutta tilitietoja on nopea ja helppo tarkastaa.

Pinta-ala mittaukseen käytän planimeter ohjelmaa, maksoi muutaman euron.

  Huvittaa tämä pyöröpaalirehun nykyinen suosio. aluksi kun väärä virma ( E-liike) alkoi sitä Suomessa tuomaan esille niin Valio jopa oli sitä mieltä että se ei kelpaa lypsylehmien rehuksi,,
  Vähän sama juttu kun silloin kun jotkut virmat alkovat markkinoimaan muurahaishappoa rehunsäilöntään, ainoa oikea säilöntäaine oli Valion suolahappo..

Kyllä se ainakin meillä on työvoiman tarve jonka vuoksi kaikki paalataan. Jos oikein tiukille menee niin yksinkin onnistuu rehut tehdä ja yhdellä koneella, mutta koitappa ajaa kaikki kotia aumaan yksin oikeiden kelien aikaan. Toisessa koneessa niitto "puoliperhosella", ja toisella paalataan. Ensi kesäksi suunnitteilla etukarhotin, niin nopeutuisi paalaus vielä.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 18.03.16 - klo:20:53

Ja mitä ihmettä ne ihmiset siellä navetalla tosiaan tekevät, kun on kaikki mahdollinen automatiikka käytössä, lypsy, maidon analysointi, kiimantarkkailu, ruokinta, vasikanjuotto, puuhapetet yms. Vai onko se maidon hinta kaikesta purnaamisesta huolimatta vielä ihan hyvällä tasolla?

Kolme ihmistä on minimi pyörittämään toimintaa joka vaatii joka päivä 8 tunnin työpanoksen. Tai tietenkin joku voi uhrautua ja olla pitämättä lomia ja viikonloppuja ja tulemaan paikalle kipeänäkin. Mutta jos ei ole varaa pitää vapaita, niin miksi ihmeessä pyörittää koko yritystä?

8h*30päivää jaettuna 3 henkilöä = 80h/kk
Vai muka tarpeeksi töitä kolmelle?? Melko vähätöistä porukkaa ainaki jos tuo piisaa. Muutenkin robottinavettassa 8h työaika jokapäivä ei toteudu, mikäli suunnittelussa on vähänkään onnistuttu. Kesällä varmaan voisikin olla tarve navettaan karjanhoitajalle, jos urakoitsijaa ei paljon pellolla käytetä. Mutta että ympäri vuoden joku ulkopuolinen navetassa, niin hullulta kuulostaa. Vaan kukin tyylillään.

Lainaus käyttäjältä: Lavalde - 19.03.16 - klo:14:17

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 19.03.16 - klo:10:07

Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
  Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja. [

Meillä vaan ruokitaan 2robon lehmät paaleilla, eikä ole suuresti työllistävä. Sellainen paalileikkuri vain joka halkaisee paalin ja nappaa muovista kiinni, niin ei tarvitse hypätä. Ainaki käytössä oleva stollin leikkuri toimii hyvin kuivilla paaleilla. Jäinen onnistuu halkaisten maahan ja siitä vaunuun, näin ollen ei ainakaan muovit mene vaunuun mikäli repeää. Aikaa menee 0,5h-1h päivässä koko hommaan.

Kuinka hyvin tuollainen paalileikkuri saa verkot pois paalista. Sula paali ei varmaan iso probleema, ellei ole paalattu verkkoa paalin sisään, mutta entä pakkaskeleillä. Nyt on kuivikepaaleissa eräs paalausmies paalannut vähintään puoli kierrosta verkoa paalin sisään. Että on mukavaa. 

Juu ei irtoa jos paalin sisällä verkko. Sulista lähtee ok, mutta jäisenä saa olla tarkkana. Kyllä tuon kans oppii kikkailemaan kun tarpeeksi halkoo 😀. Mutta seuraavan kerran paalainta vaihdettaessa muovisidonta ehdoton.

Tuossa ei ole mukana umpilehmien apetta, se tehdää joka 3-4 päivä. Eikä se ole oleellista, meneekö siihen 30 vai 40 minuuttia, vaan se, että suurin osa ajasta kuluu säilörehun irrottamiseen ja siirtämiseen navettaan ja siihen automatisointi ei tuo helpotusta. Päin vastoin, rehun kantaminen kauhallinen kerrallaan samalla koko ajan vähän varisten matkalle vien helposti enemmän aikaa kuin vaunun lastaus sillolla ja pöydän läpi ajaminen.
  Kun kysyttiin, niin yritän vastata. Ruokintapöydän ovet aukeaa kaukosäätimellä, lastaus kurottajalla n. 2 m3 kauhassa, murskevilja laakasiilosta ja rypsi pystysiilosta. Ajosilppurirehun ei tarvitse enää hienontua kärryssä riittää kun jakeet sekoittuu. Pöydän siivous pienkuormaajalla seoksen pöyriessä. Ei kai kukaan yritä ruokkia yli 100 lehmää paalirehulla. Siihenhän pitää palkata yksi mies aukomaan paaleja ja niputtamaan muoveja. [

Meillä vaan ruokitaan 2robon lehmät paaleilla, eikä ole suuresti työllistävä. Sellainen paalileikkuri vain joka halkaisee paalin ja nappaa muovista kiinni, niin ei tarvitse hypätä. Ainaki käytössä oleva stollin leikkuri toimii hyvin kuivilla paaleilla. Jäinen onnistuu halkaisten maahan ja siitä vaunuun, näin ollen ei ainakaan muovit mene vaunuun mikäli repeää. Aikaa menee 0,5h-1h päivässä koko hommaan.

Täälläki helppo todeta eläimiä liikaa. Kuitenkin jutussa sanoi että edellisvuodelta oli ylivuotista pariksi kuukaudeksi syöttää. Kyllä se on nyt "tundralla" vain ollu huono kesä, normaali vuonna ihan hyviä satoja keräävät "tundrallakin".

Tässä vielä lainaus jutusta sellaisenaan:

”Ei tähän mitään poppakonsteja ole tar*****, hyvä keskituotos ja nopealypsyiset lehmä ja hyvin toimiva lypsyrobotti sen ovat mahdollistaneet. Emme mielestämme ole erityisen hyviä karjaihmisiä eikä navetalla vietetä ylimääräistä aikaa”, sanoivat Leo ja Hanna Haavisto, kun kovaa tulosta juhlistettiin kakkukahvilla syyskuun lopulla.

Tilalla siirryttiin parsinavetasta automaattilypsyyn keväällä 2010, kun VMS -pihatto otettiin käyttöön.Navetta on mitoitettu 80 lehmälle ja nuorkarjalle. Lehmien makuuparret ovat 4 rivissä, ja nuori karja on samassa navetassa ruokintapöydän toisella puolella. Nyt lehmiä on 78, joista syyskuussa oli lypsyssä 75.

Terveet sorkat ja puhtaat utareet
Uudessa pihatossa haluttiin heti rakennusvaiheessa investoida eläinten hyvinvointiin, koska sillä on iso merkitys tuotokseen. Lantakäytävillä on kumimatot. Lantakaapimet puhdistavat käytävät 90 minuutin välein. Lehmät uskaltavat liikkua enemmän, ja sorkat pysyvät terveinä ja utareet puhtaina. Näillä on merkitystä sekä syöntiin että lypsyn sujuvuuteen.


Säilörehu paalista – väkirehu kioskeista
Viljelyksessä on 134 hehtaaria. Säilörehua tehdään pyöröpaaliin yli 100 hehtaarilta. Viljaa viljellään nurmien uudistamiseksi, sen sato myydään pystyyn tilan ulkopuolelle. Lypsylehmille syötetään kevätsatoa ympäri vuoden. Ummessa olevat ja hiehot syövät syyssatoa. Säilörehu jaetaan ruokintapöydälle jakovaunulla aamuin illoin. Väkirehu annostellaan yksilöllisesti kioskeista ja robotilta.”Seosrehuruokintaa aluksi mietittiin, mutta hyvään tulokseen päästäkseen se pitää hallita todella hyvin. Erillisruokintaa on helpompi toteuttaa”, sanoo Leo Haavisto.

Milk first – lypsylle ennen väkirehua
Lehmät pääsevät vapaasti syömään säilörehua ruokintapöydältä. Kun ne haluavat väkirehua, ne kulkevat tunnistinportin kautta, josta ne ohjataan robotin odotusalueelle, mikäli niillä on lypsylupa. Sen jälkeen ne pääsevät väkirehukioskeille. Jos niillä ei ole lypsylupaa tai väkirehua saatavana, ne ohjataan takaisin makuualueelle. Näin ohjattua eläinliikennettä kutsutaan ”Milk first” eli ”lypsy ensin” –liikenteeksi.

Hyvä keskituotos ja nopealypsyiset lehmät
Karjan keskituotos on 10 900 kg. Lehmät antavat maitonsa nopeasti. Ennätysviikolla karjan keskimaito oli 41 kg/päivä ja keskivirtaus lypsyssä 2,4 kg minuutissa. Lypsyjä VMS:llä oli 180 - 185 kpl vuorokaudessa. Eläinainesta kehitettäessä ei pyritä niinkään huippukorkeaan tuotokseen. Korkea tuotos on riittävä, tärkeämpää on hyvä utarerakenne ja nopea maidonanti. Leo ja Hanna hoitavat navettatyöt yhdessä poikansa Tomin kanssa. Vanhin lapsista, Tiia Saarela opiskelee eläinlääkäriksi ja nuorin lapsi Taru on vielä koulussa.

Alkuperäinen siis luettavissa lavalin sivuilla. 4 rivinen navettakin, eikö niitä ole kritisoitu ruokintapaikkojen puutteestakin  .

Nyt on Suomessakin lypsetty vemssillä yli 3000kg 7päivän keskiarvona. Huikea lukema  . Ei löydy kilpailijalta vastaavia tuotoksia, vai eikö vain ole uutisoitu