Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin  jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?

Jos jotain pitää suositella niin laita ruokonataa ym. syväjuurisia nurmikasveja. Viljan viljely tuollaisilla lohkoilla haasteellista. Mulla menee ensi kesälle yksi rahkasuo kylläkin viljalle, mutta on siinä ollut nurmi jonkin aikaa. Täydennyskylvö ei tuonut oikein toivottua tulosta niin piti kyntää syksyllä.
Mahdollisimman kevyt kalusto auttaa asiaa paljon. Muuten joutuu turvautua megagiga renkaisiin 100% varmuudella. Kyllä tuollaisten peltojen kanssa pärjää ihan hyvin kunhan kelit on suotuisat. Nurmea tuli korjattua tuollaisilta pelloilta parina edellisenä märkänä syksynä yksikköpaalaimella ilman ongelmia. Renkaista tuli pientä painumaa, mutta hetken päästä painuma oli taas palautunut ennalleen eikä raiteista ollut tietoakaan.

Rahka on perseestä, pyri saamaan se maatumaan mahdollisimman nopeasti.

Kyllä se nurmella kantaa jos kerta ojat vetää, paripyörät olis tietenkin hyvät olla ainakin muokkaustöissä jos sattuu jokin hete löytymään.
Syväjuurisissa on vaan sellainen ongelma että turvepelto jäätyy ja syvältä.

Noita peltoja on itsellä viljelyssä. Ruokohelpeä, nataa, alsikeapilaa, kauraa niissä on ollut ja aina on kaikki korjattu. Lietteen levitys se haastavin noissa yleensä on.

Jos lähistöllä on perkausta kaipaavia kivennäismaaojia niin ojamaat viiden,kymmenen sentin kerroksena pellon pintaan niin alkaa kantaa. 

Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin  jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?

tere kyllä se kantaa kun  ei vaan pysäytä mihinkään hetteeseen ja kylvö sillon kun on "siperian asfaltti" vielä alla
pikkusen rapidin kanssa aina ongelmaa mutta vantaat ilmassa ajellaan osittain...

Minulla on yksi 40 ha:n lohko, josta osa on otetttu viljelyyn 1985 ja loput 2003. Alussa turvekerroksen paksuus oli yli 2m, nyt jotain 1,3-1,5 metrin luokkaa. Maalajiltaan saraturve, mutta pinta on kyllä ollut melko rahkaturpeen oloista. Ei viljelyssä sen suurempaa ongelmaa ole, kunhan huolehtii perusasioista: kalkitus, riittävä kuivatussyvyys ja pinnan muotoilu. Toki tuollaisten paksuturpeisten, kevyiden maiden viljelytekniikka on hieman omanlaisensa. Raskaat vääderit yms koneet voi unohtaa ja periaatteena on että kaikki mikä ei pyöri, tukkeutuu. Nykyisin viljelen lohkoa kuitenkin melko perinteisin menetelmin, kun viljely on eri viljoja vuodesta toiseen (ohraa, kauraa ja rypsiäkin olen kokeillut), eli kyntö syksyllä tai keväällä (kelien mukaan) ja kylvömuokkaus s-piikkiäkeellä, lähes pelkällä etuladalla. Lapiorullaäes on kyllä myös toimiva peli myös kylvömuokkaukseen noilla mailla. Kylvössä tarkkana, ettei siemen hurahda liian syvälle ja jyräys on ehdoton. Parhaina vuosina ole saanut ohraa yli 4 t/ha ja kauralla samaa luokka. Viime kesänä sato jäi 3700 kiloon, mutta siihenkin olen tyytyväinen, kun panosten määrä on vähäinen. Typpeähän ei paljon tarvita, kivennäisravinteista on kyllä huolehdittava.

Vaikka lohko on iso, minua alkoi sarkaojat (20m välein) kyllästyttää ja vasta tässä joulukuun alussa tehtiin 5 ha:n salaojituskokeilu. Ojitus ilman soraa, kangas putken ympärille ja 50 mm putki 6 m välein. Vettä tuli heti vauhdilla, eli kyllä tuossa maassa vesi ainakin liikkuu. Toki turpeita on erinlaisia, joten salaojitusten kanssa järki matkassa. Jos homma näyttää toimivan vielä muutaman vuoden päästä, niin ojittelen pikkuhiljaa koko lohkon.

Siitä kantavuudesta vielä, että turpeessa pätee samat lait kun muuallakin, kuivana kantaa paremmin, märkänä jonkunaikaa(ei esiinny haitallista tiivistymistä) ja läpimärkänä ei ollenkaan. 2012 syksyllä tuosta alasta jäi noin kolmannes puimatta, kun pelto ei yksinkertaisesti kantanut. Liian leveitä renkaita ei ole, mutta kyllä kohtuus riittää, jos ei koneet mahdottomia paina. Lietteen levitys olisi haasteellista. Puimuri kulkee yleensä vielä ihan hyvin (ostin tosin nyt nelivedon tuon lohkon takia), mutta viljakärryjä upotellaan sillon tällön, vaikkei minulla isoja kärryjä olekaan.

  Hyvin kantaa sarasuo,tänään poljettiin ajoura edellisen aukon yli uudelle leimikolle, pääsee United turvallisesti hakkaamaan. Kaikki pellot on kivennäismaita joten ei noista peltohommista ole hajua mutta kuusi kasvaa vimmatusti hyvin ojitetulla suolla. Pojat varmaan raivais tohonkin peltua, naapurilla on muutaman hehtaarin pelto rajalla.

No juu tuo puinti itseäni ehkää juuri eniten mietityttää, mutta ehkä siitäkin sitten selviää.. Mitenkäs muuten helpoiten pääsee eroon tuosta rahkasta? jatkuvaa muokkausta ensi alkuun kenties??...  Kannataako muuten kylvää vaikka viherlannoitus nurmi jos siinä ylipäätänsä ruoho kasvaa, siihen ensimmäiseksi viljelykasviksi se varmaan kantaisi parhaiten jos meinaa lietettä ajaa siihen. 

Rahka hajoaa pikkuhiljaa viljeltäessä, varsinkin typpilannoituksen myötä. Alussa nimmenomaan on eduksi, jos sinulla on pyöriviä äkeitä käytössä. Ei rahka sinänsä mikään paha juttu ole. Ne kinttaan kokoiset, levymäiset kokkareet vähän säikäyttää, mutta kunhan siemenen saa piiloon, niin kasvaa ihan hyvin. Monenlaisia vehkeitä kokeilleena olen tullut siihen tulokseen, että kyntö on kaikenkaikkiaan toimivin juttu tuollaisella maalla. Alkuvaiheessa on vain huomioitava, että se myös happamoittaa pintamaata, kun kalkki ei ole vielä sekoittunut kovin hyvin koko muokkauskerrokseen. Samoin kuivatuksen myötä tuleva painuminen tuo hapanta maata pintaan.

Muuten, niin kauan kun pinnassa on hajoamatonta rahkaturvetta, on myös pellon kantavuus huomattavasti parempi.

Jos jostain saat savea tai vastaavaa, vaikka piiriojista, niin sitä kun levittelee ja sekoittelee, niin johan kantaa.

Ei ole oikein lähettyvillä savea mitä sekottelisi ja jos olisi niin sitä tarvitsisi varmaan aikamoisia määriä hehtaarillekkin. Kuinkahan kova kalkitus tarve on moiseilla rahkasuolla on näin ensi alkuun ?

Joskus viime vuosisadalla ajettiin savea turvemaille painoksi, siitä ne savilävet on muodostuneet. Käsipelillä tehtiin parirekeen kuorma ja se sitten kaadettiin pellolle. Nykytekniikalla tuokin on helppoa ja talvella sopivasti luppoaikaa puuhastella Isäni 91 v joskus on muistellut noita nuoruutensa työsavotoita.

Talvella 11-12 ajettiin muutamalle hehtaarille reilummasti savea kosteikkotyömaalta.
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=47741
Maalaji vaihtu Mm->He, mutta kantavuus ei juurikaan oo parantunu. Josko se siitä paranis, ku saa vuosien mittaan kerrokset sekasi.

täällä olis savee. 17 000 € saa hehtaarin ja alaspäin saa mennä aika matkan ilman kaivoslupaa.