Minulla on yksi 40 ha:n lohko, josta osa on otetttu viljelyyn 1985 ja loput 2003. Alussa turvekerroksen paksuus oli yli 2m, nyt jotain 1,3-1,5 metrin luokkaa. Maalajiltaan saraturve, mutta pinta on kyllä ollut melko rahkaturpeen oloista. Ei viljelyssä sen suurempaa ongelmaa ole, kunhan huolehtii perusasioista: kalkitus, riittävä kuivatussyvyys ja pinnan muotoilu. Toki tuollaisten paksuturpeisten, kevyiden maiden viljelytekniikka on hieman omanlaisensa. Raskaat vääderit yms koneet voi unohtaa ja periaatteena on että kaikki mikä ei pyöri, tukkeutuu. Nykyisin viljelen lohkoa kuitenkin melko perinteisin menetelmin, kun viljely on eri viljoja vuodesta toiseen (ohraa, kauraa ja rypsiäkin olen kokeillut), eli kyntö syksyllä tai keväällä (kelien mukaan) ja kylvömuokkaus s-piikkiäkeellä, lähes pelkällä etuladalla. Lapiorullaäes on kyllä myös toimiva peli myös kylvömuokkaukseen noilla mailla. Kylvössä tarkkana, ettei siemen hurahda liian syvälle ja jyräys on ehdoton. Parhaina vuosina ole saanut ohraa yli 4 t/ha ja kauralla samaa luokka. Viime kesänä sato jäi 3700 kiloon, mutta siihenkin olen tyytyväinen, kun panosten määrä on vähäinen. Typpeähän ei paljon tarvita, kivennäisravinteista on kyllä huolehdittava.
Vaikka lohko on iso, minua alkoi sarkaojat (20m välein) kyllästyttää ja vasta tässä joulukuun alussa tehtiin 5 ha:n salaojituskokeilu. Ojitus ilman soraa, kangas putken ympärille ja 50 mm putki 6 m välein. Vettä tuli heti vauhdilla, eli kyllä tuossa maassa vesi ainakin liikkuu. Toki turpeita on erinlaisia, joten salaojitusten kanssa järki matkassa. Jos homma näyttää toimivan vielä muutaman vuoden päästä, niin ojittelen pikkuhiljaa koko lohkon.
Siitä kantavuudesta vielä, että turpeessa pätee samat lait kun muuallakin, kuivana kantaa paremmin, märkänä jonkunaikaa(ei esiinny haitallista tiivistymistä) ja läpimärkänä ei ollenkaan. 2012 syksyllä tuosta alasta jäi noin kolmannes puimatta, kun pelto ei yksinkertaisesti kantanut. Liian leveitä renkaita ei ole, mutta kyllä kohtuus riittää, jos ei koneet mahdottomia paina. Lietteen levitys olisi haasteellista. Puimuri kulkee yleensä vielä ihan hyvin (ostin tosin nyt nelivedon tuon lohkon takia), mutta viljakärryjä upotellaan sillon tällön, vaikkei minulla isoja kärryjä olekaan.