, lopputuotteen maku karvas
-SS-
Jokunen vuosi sitten otimme rehuksi jotain ihmiskäytöstä poislajiteltua fraktiota, rikkinäisiä jyviä ja vastaavaa. Keittiössämme on sellainen pieni kivimylly - enimmäkseen ruisleipä varten. Sillä jauhettuna tuli kyllä maittavia puurojauhoja. Nisuleivontaan emme kokeilleet. Nämä olivat kyllä sillä kultapölyllä maustettu,vehnä siinä se salaisuus...
Ymmärtääkseni speltti ei oikein vastaa voimaperäiseen tuotanto panosten käyttöön nykyisten vehnä lajikkeiden tapaan, on tyydyttävä selvästi alle 5 tn ha-satoihin.
Speltistä on kovasti positiivisia myyttejä liikkeellä. Yltäkylläinen elintasomaailma löytää jatkuvasti näitä uusvanhoja lajeja hifistelyynsä; kuitenkin vehnän jalostus on alun perin pyrkinyt speltin negatiivivista ominaisuuksista eroon, että jyväsato saadaan jyvinä puitua ja talteen helpommin, että tähkäidäntä saadaan hallintaan, että leivontalaatu paranee, että taudinkestävyys on kohtuullinen, ja etenkin korrenlujuus varmistaa sadon käyttökelpoisuuden. Speltti on yksi -yhteen luomukasvi. Tavanomaisessa speltin viljelyssä ei mitään mieltä; kuorimot ja spelttiin erikoistuneet myllyt ovat myös lähinnä luomutuotteiden jalostajia.
Kuorimattoman speltin voi joutua käymään rassaamassa loivista siilonpohjistakin ulos, että kannattaa miettiä hetken. Kylvökone ei välttämättä illalla enää kylvä joka vantaasta, vaikka aamulla on lähdetty kaikilla vantailla kylvämään.
Ensinnäkin, kärryntäydessä kuormassa spelttiä on kolmannes helpeitä ja tähkän ruotoa.
Speltti ei ole talvenkestävämpi vaan toistaiseksi eteläisempiin oloihin sopeutunut lajikevalikoima, verrattuna moneen kotimaiseen ja saksalaiseen syysvehnään
Speltti kyllä reagoi lannoitukseen, mutta ydinreaktiota se ei ylläpidä; tosiasiassa ravinnerunsaus menee jo muutenkin heikkorakenteiseen korteen, ja lako-ongelma on tosiasia. Luomuun sopii mainiosti, kunhan ei ole vahvaa karjanlantapanostusta. Kasvinviljelyluomutiloilla oraiden tyypillinen vaaleankeltainen väri suojaa hyvin lakoontumiselta
Speltin satotaso on lähempänä kahta tonnia kuin viittä tonnia.
Speltin jalostus on ollut sen verran vähäistä, että ruoste- ym. vastustuskyky ei ole nykyvehnien kaltainen
Spelttiä joku kehtaa jopa keliaakikoille sopivaksi mainostaa, vaikka kyseinen neuvo on hengenvaarallinen oikealle keliaakikolle. Psyykkinen vehnäallergia kyllä paranee speltillä.
Speltin terveysväittämät ovat varsin köykäisellä todistusaineistolla markkinoidut.
Ja kyllä, tilalla on vanhaa speltin siementä tälläkin hetkellä muutama kilo, välttämättä ei itävää.
Speltti ei oikeastaan ole mikään ratkaisu sille, joka haluaa oikeaa alkuperäistä vehnää tuottaa, tavoitteena tuottaa kaupunkilaisille vihreille uusluonnonläheisyyden tunteen, samalla kun pyyhkii hikipajan tekemässä iphonessa uusia how dare you meemejä ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Emmervehnä on vieläkin vanhempi vehnälaji, ja voidaan vieläkin mennä vanhempiin jyvällisiin heiniin,. kuten Suomessakin esiintyvään pukinvehnään ja Lähi-Idässä viljelykseen otettuun yksijyvävehnään, joista emmervehnä todennäköisesti on jonkinlainen hybridi-risteymä. Myös ns. durumvehnä on varhaisempi kuin nykyinen viljelyvehnä ja speltti. Ehkä joku on tutkinut pikaisesti vehnien sukupuuta ja havainnut, että linjoissa on vanhoja Aegilops speltoides - lajien risteymiä, ne kuitenkin ovat pukinvehnä- nimisiä heiniä, eivät spelttiä. Eli speltti näyttää syntyneen jo viljellyyn otetun emmervehnän ja toisen pukinvehnälajin, myllypukinvehnän, risteymänä. Geneettiset tutkimukset ovat antaneet aiheen epäillä, että eurooppalainen speltti voisi myös olla olisi emmervehnän ja jo siihen aikaan viljellyn leipävehnän hybridi.
Nuo vehnän esivanhemmat heinälajit ja villit yksijyvävehnät varistavat siemenensä heti kypsyessään, lisäksi niissä on merkittävästi enemmän kosteudelle alttiita ainesosia, jotka käynnistävät itämisen entsyymituotannon. Mm. kaksoisvirtain maan alue, jossa näitä aikanaan kasvoi, on olennaisesti kuivahkoa maastoa, jossa nopea itäminen sadekuuron sattuessa on vaadittava ominaisuus. Kaikki viljelyvehnän muutokset ovat tähdänneet siihen muutokseen, että vehnäsato ei varise, idä tähkässä ja että sen saa puimalla irti helpeistä ja tähkäruodoista.
-SS-