Muutamalla myrskytuholäntillä on tullut laitettua kuusta suoraan sammaleeseen, kun ei ole oikein tuntunut järkevältä haalia kaivinkonetta paikalle. Ovat onnistuneet oikeinkin hyvin. Se on pistänyt hiukan miettimään tätä valtionuskontoa nimeltä mätästys. En kiistä sen hyviä puolia, mutta on niin tapauskohtaista siitä saatava hyöty. Kannattaa kokeilla ja funtsia asioita omassa metsässään, ihan loogista käyttäymistä taimikoiden onnistumisesta löytyy.

Kouluaikoina istutettiin niin maan perusteellisen kuiviin savimättäisiin kuusentaimia. Oltiin aivan satavarmoja että kaikki taimet kuolevat. Tavoistamme poiketen sitten kaverin kanssa uhrasimme vapaa-aikaamme ja kävimme tsekkaamassa taimet. Kaikki olivat elossa eikä heinistä tai vesakosta mitään haittaa.

Mikäli joku haluaisi jättää mätästyksen väliin siksi ettei maasto olisi kuin pommituksen jäljiltä niin vaihtoehtona voisi olla kääntömätästys. Mutta kääntömätästyksessä vesitalouden on oltava kunnossa. Veden vaivaamilla alueilla tietenkin ojitusmätästys.

Jos savi on multavaa tai jotain sopivan sorttista savea, niin kyllä semmoiseen istuttaminen onnistuu. Täällä vaan kunnolla savinen möykky muistuttaa kuivattuaan lähinnä tiilikiveä johon ei saa mitään...    Kerran meni istutuskuokan varsikin poikki kun mokomasta kivettyneestä myökystä sitä multavampaa kohtaa etsi...

Kun vaan löytäisi jostain kunnolla kääntömätästystä osaavan kaivurikuskin. Levymätästykselläkin saa suht siistiä jälkeä jos hyväksyy vajaan kahdenkymmenen sentin syvyiset ja vajaan metri x puolimetriset kuopat. Metsä-äkeen jälkeekin on tullut kuusta istutettua ja vielä syksyllä. Ihan hyvin onnistui sekin.

Ennen istutettaessa oletettiin n. 30 % taimista kuolevan. Nykyisin istutan tuon n.30 % vähemmän taimia, kun mätästetyillä alueilla selviytyy hyvinkin yli 95 %.

Kuis monta tainta tuo sitten on hehtaarilla?

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 04.03.16 - klo:12:01

Ennen istutettaessa oletettiin n. 30 % taimista kuolevan. Nykyisin istutan tuon n.30 % vähemmän taimia, kun mätästetyillä alueilla selviytyy hyvinkin yli 95 %.

Kuis monta tainta tuo sitten on hehtaarilla?

No -80 -luvulla istutettiin avojuurisia kuusia 2000 -2200 tainta hehtaarille. Myöhemmin paakkutaimia äestysjälkeen puhuttiin, että enintään 2000. Nykyisin suositellaan kuuselle näköjään 1800 kpl hehtaarille. Itse olen mätästysaikoina istuttanut tuollaisia enintään 1500 kpl hehtaarille. Täystiheitä hyviä taimikoita niistä on tullut. Ja varsinkin mätästyksen ansiosta on voinut jättää taimikon varhaisperkauksen väliin. Usein ensimmäinen raivaus tulee tarpeen vasta lehtipuun kasvettua yli miehen mitan. Toki on eroja kasvupaikan vuoksi.

jotenkin tuntunut jo pitemmän aikaa että tuhlausta laittaa taimia hehtaarille se 2000 kun ite ole jo vuosia käyttänny 1400-1600 tainta ja hyvin on tuuheita taimikoita löytyny muutaman vuoden jälkeen.   ja sitten tuo luontopiru laittelee niitä omiaan aina sekaan vaikka kuin kielsin.            aina on saanut harvennella noita taimikoita ennen kuin tukkia saanu kaadella.

Ja nykyisillä kuitupuun hinnoilla, eh 10 €/m3, 2000 taimen istutus hehtaarille on täysin kannattamatonta.

Metsä-äkeen jälkeekin on tullut kuusta istutettua ja vielä syksyllä. Ihan hyvin onnistui sekin.

Ihan hiton hyvät taimikot metsä-äkeen jäljiltä täälläkin. Ja äkeen jäljiltä istuttaminen on tavallaan helpompaa kun saa astella siinä äkeen jäljessä. Riippuu paljon tietysti maastosta.

tuossa naapurin aukossa ketllu kuin on hupsun näköstä metikkö kun on pikkasen ottannu koivua ja muuta rojua nuo äkeen raiteet!   kun kattelee hieman korkeemmalta, kiven päältä esim.   se koivunroipe nauha vaan kiertelee aukkoa ja sitten talvella lehettömään aikaan on toisaalta helppo raivata.

jotenkin tuntunut jo pitemmän aikaa että tuhlausta laittaa taimia hehtaarille se 2000 kun ite ole jo vuosia käyttänny 1400-1600 tainta ja hyvin on tuuheita taimikoita löytyny muutaman vuoden jälkeen.   ja sitten tuo luontopiru laittelee niitä omiaan aina sekaan vaikka kuin kielsin.            aina on saanut harvennella noita taimikoita ennen kuin tukkia saanu kaadella.

Teillä on kyllä mukava ja kiltti piru. Täällä on keljumaisempi. Väleihin tulee joko heiniä, vadelmaa tai helkkarin nopeasti kasvavia koivuja, joita ei oikein pysty kasvattamaan siinä välissä ilman että kuusten latvat kärsivät. Joka tapauksessa pitää harventaa ennen kuin tukkeja saa ja kyllä mielestäni jotain valinnanvaraakin pitäisi harvennuksessa olla. Tai sitten puut muistuttavat enemmän paksuoksaista sokeritoppaa kuin puuta siinä vaiheessa kun saa edes yhden tukin. Ja alle rippikouluikäinen tukin latva herätti mittaajassa tiettyä hilpeyttä ja ymmärtääkseni toivomuksen ettei noita kovin paljoa tulisi. Pitää kyllä jossain välissä ensi kesänä käydä laskemassa mikä omissa parista metristä ylöspäin olevissa taimkoissa on havupuiden tiheys.