Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 01.01.13 - klo:17:41
-
Syysviljan pohjaksi, kynnettyyn, tarvis perustaa yksvuotinen viherlannotusnurmi. Virnaa, kauraa ja raiheinää. Millasia määriä mitäkin sorttia?
Missä vaiheessa se kasvusto kannattaa murskata? Sillon kun kaura on helppeellä vai koska?
-
Mitä se kaura viherlannoitusnurmessa tekee, ellei tarkoituksesi ole saada kauraa myös syysvehnän joukkoon?
Valmis apilanurmiseos, johon lisäät apilaa sekä vaikka sinimailasta, viherlannoitusnurmessahan pitää olla typensitojakasveja 20% tai enemmän kylvösiemenen määrästä, ja kokemuksesta voin sanoa että mitä enemmän sen parempi. Tuota seosta 12-15 kg/ha. Ensimmäinen niitto/murskaus kun savikat, pillikkeet, saunakukat ym. paskaruohot on n. 20-30cm korkeita. Toinen niitto kun paskaruohot on taas 20-30 -senttisiä. Sitte pitäiskin jo kylvetyn kasvuston päästä voitolle, jos on normaali vuosi. Tämä siis savimaissa.
-
Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.
-
Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.
Kaura varjostaa rikkaruohot nopeasti, itää varmasti (varmistaa näin pienisiemenistenkin itävyyttä) ja on halpaa. Eli ei tarvii nuukailla kylvösiemenmäärässä, vaikka 80 kg/ha (tai enemmänkin, 100 kg ei pitäisi vielä senkään kaataa taloutta, jos on omaa siementä laittaa).
Virnaa, joo. Ruisvirna on parempi kosteusoloiltaan vähemmän optimaalisissa tilanteissa (savi, erittäin karkeat kivennäismaat), mutta vähän hitaampi alussa, toisaalta elokuun koittaessa kova kasvamaan. Eli mieluummin syysvehnälle kuin -rukiille. Rehuvirna on heikkojuurisempana ronkelimpi sen maan hikevyyden kanssa, tosin nopeampi. Siis parhaimmillaan hietamailla rukiin alle. Ruisvirnaa 25-30 kg/ha, rehuvirnaa 45-60 kg/ha. Ja raiheinää joku 10 kg/ha.
Eka niitto rikkakasvitilanteen mukaan, kuitenkin ENNEN virnan kukintaa tai aivan kukinnnan alkuvaiheessa. Pitkään sänkeen. Jälkikasvu lähtee lehtihangasta, joten sen alimmankin niittäminen hiljentää kasvin. Ja jostain syystä, varhain tehty niitto vain parantaa kasvua (Etelä-Savossa kolmeenkin kertaan paaliin kesän aikana), myöhään tehty lopettaa jälkikasvun täysin (mitä voi käyttää hyväksi, jos laittaa nurmen perustamisen yhteydessä suojakasviksi virnaa coctailiin).
Petri
-
Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.
Kaura varjostaa rikkaruohot nopeasti, itää varmasti (varmistaa näin pienisiemenistenkin itävyyttä) ja on halpaa. Eli ei tarvii nuukailla kylvösiemenmäärässä, vaikka 80 kg/ha (tai enemmänkin, 100 kg ei pitäisi vielä senkään kaataa taloutta, jos on omaa siementä laittaa).
Virnaa, joo. Ruisvirna on parempi kosteusoloiltaan vähemmän optimaalisissa tilanteissa (savi, erittäin karkeat kivennäismaat), mutta vähän hitaampi alussa, toisaalta elokuun koittaessa kova kasvamaan. Eli mieluummin syysvehnälle kuin -rukiille. Rehuvirna on heikkojuurisempana ronkelimpi sen maan hikevyyden kanssa, tosin nopeampi. Siis parhaimmillaan hietamailla rukiin alle. Ruisvirnaa 25-30 kg/ha, rehuvirnaa 45-60 kg/ha. Ja raiheinää joku 10 kg/ha.
Eka niitto rikkakasvitilanteen mukaan, kuitenkin ENNEN virnan kukintaa tai aivan kukinnnan alkuvaiheessa. Pitkään sänkeen. Jälkikasvu lähtee lehtihangasta, joten sen alimmankin niittäminen hiljentää kasvin. Ja jostain syystä, varhain tehty niitto vain parantaa kasvua (Etelä-Savossa kolmeenkin kertaan paaliin kesän aikana), myöhään tehty lopettaa jälkikasvun täysin (mitä voi käyttää hyväksi, jos laittaa nurmen perustamisen yhteydessä suojakasviksi virnaa coctailiin).
Petri
Näillä mennään.
-
Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.
Kaura varjostaa rikkaruohot nopeasti, itää varmasti (varmistaa näin pienisiemenistenkin itävyyttä) ja on halpaa. Eli ei tarvii nuukailla kylvösiemenmäärässä, vaikka 80 kg/ha (tai enemmänkin, 100 kg ei pitäisi vielä senkään kaataa taloutta, jos on omaa siementä laittaa).
Virnaa, joo. Ruisvirna on parempi kosteusoloiltaan vähemmän optimaalisissa tilanteissa (savi, erittäin karkeat kivennäismaat), mutta vähän hitaampi alussa, toisaalta elokuun koittaessa kova kasvamaan. Eli mieluummin syysvehnälle kuin -rukiille. Rehuvirna on heikkojuurisempana ronkelimpi sen maan hikevyyden kanssa, tosin nopeampi. Siis parhaimmillaan hietamailla rukiin alle. Ruisvirnaa 25-30 kg/ha, rehuvirnaa 45-60 kg/ha. Ja raiheinää joku 10 kg/ha.
Eka niitto rikkakasvitilanteen mukaan, kuitenkin ENNEN virnan kukintaa tai aivan kukinnnan alkuvaiheessa. Pitkään sänkeen. Jälkikasvu lähtee lehtihangasta, joten sen alimmankin niittäminen hiljentää kasvin. Ja jostain syystä, varhain tehty niitto vain parantaa kasvua (Etelä-Savossa kolmeenkin kertaan paaliin kesän aikana), myöhään tehty lopettaa jälkikasvun täysin (mitä voi käyttää hyväksi, jos laittaa nurmen perustamisen yhteydessä suojakasviksi virnaa coctailiin).
Petri
Tämä on käytännössä tukihakemusissa nimikkeellä Muut viljat (esim. virnaa tai nurmiheinää sisältävät seosviljakasvustot tai hirssi, eikö niin. Kursivoitu osuus tukihakemuksen täyttöoppaan liitteestä 3.
Tämä taitaa olla sellainen, että tähän saa täydet vrt. pelkkä viherkesanto, josta puuttuu ympäristötuki.
-
Mitä se kaura viherlannoitusnurmessa tekee, ellei tarkoituksesi ole saada kauraa myös syysvehnän joukkoon?
Valmis apilanurmiseos, johon lisäät apilaa sekä vaikka sinimailasta, viherlannoitusnurmessahan pitää olla typensitojakasveja 20% tai enemmän kylvösiemenen määrästä, ja kokemuksesta voin sanoa että mitä enemmän sen parempi. Tuota seosta 12-15 kg/ha. Ensimmäinen niitto/murskaus kun savikat, pillikkeet, saunakukat ym. paskaruohot on n. 20-30cm korkeita. Toinen niitto kun paskaruohot on taas 20-30 -senttisiä. Sitte pitäiskin jo kylvetyn kasvuston päästä voitolle, jos on normaali vuosi. Tämä siis savimaissa.
No jos tänä vuonna kylvettävälle syysviljalle, niin ehkä tuo yksivuotinen kaura-virna-raiheinä kuitenkin parempi. Nurmiseos ei ehdi viherlannoituksen kannalta kehittää kunnon vihermassaa. Kauraa tuosta seoksesta nyt ei syysviljan joukkoon kyllä jää.
Omat seokset olleet 80kg kauraa, 40-50 virnaa, 15-20 kg raiheinää. Tuota kasvustoa ei kannata murskailla ennenkuin juuri ennen muokkausta, ellei rikkaruohot jostain syystä pääse karkuun. Normaalisti tuo ehtii kyllä karkuun, ja siinä juuri tuo kaura on tärkeä. Virna ja raiheinä lähtee hitaasti, ne ei yksin pärjää rikoilla alkuvaiheessa.
Murskauksen jälkeen ennen muokkausta olisi iso etu, jos saat jostain kuivalantaa siihen ihan vähänkin sekaan. Nopeuttaa kokemukseni mukaan vihermassan hajoamista muokatussa maassa.
-
Hukkis vähän tuottaa harmaita hiuksia ko.lohkolla. Jokunen piippa oli laihoon tullu naapurin puolelta. Ei se kaura kasva seuraavana vuonna sen sukkelammin ku hukkiskaan. Syysmuookaus idättää hukkiksen ja muun kevätviljan, talvi huolehtii kitkennästä.
Kakkaa tulee runsaalla kädellä, sen verran ettei tarvi kylvökonetta tahria yaralaiseen.
-
Kynnettyyn tasaus ja sihen kylvö. Saakos noi piensiemenet menemään samasta lävestä kauran kanssa järkevästi? Ei viittis kahta kertaa kylvää. Kaura taitaa jäädä päälle säiliöön ja pikkutavara varista ennen aikojaan?
-
Hukkis vähän tuottaa harmaita hiuksia ko.lohkolla. Jokunen piippa oli laihoon tullu naapurin puolelta. Ei se kaura kasva seuraavana vuonna sen sukkelammin ku hukkiskaan. Syysmuookaus idättää hukkiksen ja muun kevätviljan, talvi huolehtii kitkennästä.
Kakkaa tulee runsaalla kädellä, sen verran ettei tarvi kylvökonetta tahria yaralaiseen.
Jos hukkisvaivaa, niin sitten ilmanmuuta kasvuston murskaus ennen virnan kukintaa, ettei hukkis ehdi itämiskykyiseksi. Tarpeeksi ajoissa tehdyn murkauksen jälkeen virnallakin vielä hyvä jälkikasvu
-
Kynnettyyn tasaus ja sihen kylvö. Saakos noi piensiemenet menemään samasta lävestä kauran kanssa järkevästi? Ei viittis kahta kertaa kylvää. Kaura taitaa jäädä päälle säiliöön ja pikkutavara varista ennen aikojaan?
Virna-kaura menee ihan normaalisti vantaiden kautta eikä lajitu juurikaan säiliössä. Raiheinänkin olen joskus lyönyt sekaan kun en ole viittinyt hakea piensiemenlaitteelle säätöä sille, mutta se toki menee turhan syvään siellä. Mutta on sitä silti siellä syksyllä ollut hyvin.
Sun tapauksessa se raiheinä on ehkä jopa vähän turhaan, jos syysviljan kylvö tarkoituksena. Raiheinä on hyvä silloin jos tarkoitus olla seuraavan vuoden kevätkylvöisten esikasvina, se sitoo tehokkaasti murskatun kasvuston ravinteet pitkälle syksyyn, jolloin kyntöä voi vedättää mahdollisimman myöhään. Sun tapauksessa vois ajatella vaikka persianapilaa alle lisäämään typensidontaa, tosin se pitää kylvää pintaan erikseen. Sähköviskaa kellään lähistöllä?
-
Syysviljan pohjaksi, kynnettyyn, tarvis perustaa yksvuotinen viherlannotusnurmi. Virnaa, kauraa ja raiheinää. Millasia määriä mitäkin sorttia?
Missä vaiheessa se kasvusto kannattaa murskata? Sillon kun kaura on helppeellä vai koska?
Voivoi känää.Et sä saisi edes agrirahalla jaraa irti.Eksää muista kuinka viimmeks kävi kun oli rahat loppu,ja aloit luomuileen ;D ;D ;D
-
Vanhalla ylöllä kerran kokeilin riistapeltoon huiskia kauraa, onnistu kohtalaisesti. Näillä leveyksillä keväisin on tuulista lähes aina. Huiskimalla ei luonaa varsinkaan kun joukossa ultrakeveitä piensiemeniä. Tuuli vie ja muut vikisee.
Ja nus 25, siksipä pitää laittaa biotynaamista lannotetta ku agrin piikki on loppuun koluttu. Vanhatkin maksamatta........
Jeesuksen aikasella kolmen metrin rautapyöräsellä nostolaitejukolla menee nopeesti hömppissiementä maahan. Toi lajittuminen vaan on ongelma. Kulmajarrukäännöksetkin tuppaa siirtämään siemeniä.
-
Tämä on käytännössä tukihakemusissa nimikkeellä Muut viljat (esim. virnaa tai nurmiheinää sisältävät seosviljakasvustot tai hirssi, eikö niin. Kursivoitu osuus tukihakemuksen täyttöoppaan liitteestä 3.
Tämä taitaa olla sellainen, että tähän saa täydet vrt. pelkkä viherkesanto, josta puuttuu ympäristötuki.
Mää kyllä laittaisin virnaa ja viljaakin sisältävät viherlannoitustarkoitukseen käytettävät seokset tukihakemukseen nimellä "Viherlannoitusnurmi". Tuo nimike takaa sen, että sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, eikä kyllä sadonkorjuukieltoakaan, jos niikseen menee... "Muu vilja" on minun minun mielestä sellainen nimike, että sillä on sadonkorjuuvelvoite.
Ja "Viherlannoitusnurmena" tukihakemuksessa ilmoitetulle kasville tulee ihan samat tuet kuin "oikeille" satonurmillekin.
-
Ei ole koskaan edes tullu mieleen ilmottaa viherlannotusta muuta kun viherlannotuksena. 20% muistaa laittaa typensitojaa muihin nähden. Senkin todentaminen on hyvin kyseenalaista. Mistä tiedät montako prosenttia on kylvetty esmes apilaa raiheinään verrattuna? Laskemalla kasvustosta? Pääasia että on edes jonkinlaisena esiintymänä ilmotettuja kasveja. Kusetukseen ei ole syytä jos tarkotuksena todellakin saada typpeä tyhjästä ja parantaa maata. Mieluumin enemän typensitojia kuin 20 prosenttia.
-
Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.
Westerfoldin raiheinän alkukehitys italialaista nopeampaa.
-
Kynnettyyn tasaus ja sihen kylvö. Saakos noi piensiemenet menemään samasta lävestä kauran kanssa järkevästi? Ei viittis kahta kertaa kylvää. Kaura taitaa jäädä päälle säiliöön ja pikkutavara varista ennen aikojaan?
2,5 metrin Simulta nostolaitekoneella (vm. 75) olen paljonkin kylvänyt heinän ja suojaviljan yhdellä kertaa. samasta säiliöstä, samalla kerralla kylvettynä, samaan syvyyteen. Aina tullut hyvä.
-
Kynnettyyn tasaus ja sihen kylvö. Saakos noi piensiemenet menemään samasta lävestä kauran kanssa järkevästi? Ei viittis kahta kertaa kylvää. Kaura taitaa jäädä päälle säiliöön ja pikkutavara varista ennen aikojaan?
Virna-kaura menee ihan normaalisti vantaiden kautta eikä lajitu juurikaan säiliössä. Raiheinänkin olen joskus lyönyt sekaan kun en ole viittinyt hakea piensiemenlaitteelle säätöä sille, mutta se toki menee turhan syvään siellä. Mutta on sitä silti siellä syksyllä ollut hyvin.
Sun tapauksessa se raiheinä on ehkä jopa vähän turhaan, jos syysviljan kylvö tarkoituksena. Raiheinä on hyvä silloin jos tarkoitus olla seuraavan vuoden kevätkylvöisten esikasvina, se sitoo tehokkaasti murskatun kasvuston ravinteet pitkälle syksyyn, jolloin kyntöä voi vedättää mahdollisimman myöhään. Sun tapauksessa vois ajatella vaikka persianapilaa alle lisäämään typensidontaa, tosin se pitää kylvää pintaan erikseen. Sähköviskaa kellään lähistöllä?
Raiheinä on halpa vakuutus mahdollisia pieleenmenoja, äärimmäisiäsääoloja tai suunnitelmien muuttumisten varalta. Ja kyllä se juuristokin tekee hyvää pintamaan rakenteelle.
Petri
-
Siinäpä se yksi syy miksi syysviljaa ja viherlannotusta ko.lohkolle. Pakon edessä piti kyntää puoliväkisin ja vuosikausien kevytmuokkausputki katkes ikävästi. Jos pikaviherryksestä ja syysviljasta olis apua. Tiivisty tietysti kun joutu rypemään. Pelkkänä mustana avokesantona tuet minimissä ja massan lisäys olematon
-
Tana kesana oli 1v vln syysrypsin ja -vehnan esikasvina... rehuvirna+vehna oli seos
tuossa dokumenttia..
http://www.youtube.com/watch?v=XBOLgbgp0pU&feature=share&list=UUapQ-gpupTtq3Q2P-4bXRrA
pari kuukautta oli kasvuaika..
-
Tana kesana oli 1v vln syysrypsin ja -vehnan esikasvina... rehuvirna+vehna oli seos
tuossa dokumenttia..
http://www.youtube.com/watch?v=XBOLgbgp0pU&feature=share&list=UUapQ-gpupTtq3Q2P-4bXRrA
pari kuukautta oli kasvuaika..
Onkos toi vehnä hyvä valinta tautien kannalta jos aikoo syysvehnää kylvää?
-
Tana kesana oli 1v vln syysrypsin ja -vehnan esikasvina... rehuvirna+vehna oli seos
tuossa dokumenttia..
http://www.youtube.com/watch?v=XBOLgbgp0pU&feature=share&list=UUapQ-gpupTtq3Q2P-4bXRrA
pari kuukautta oli kasvuaika..
Näin rehupulallisena tekee pahaa katsoa tommosia videoita :D
Silppurilla aumaan vaan 8)
-
Olen pari vuotta kylvännyt juuri rukiin esikasviksi rehu virna. Niitto ja paalaus tyyliin päivä ennen kyntö ja kynnön jälkeen jyrsin kylvö. Onnistuu melko satesina aikoina kun kasvusto on kuivattanut maan ja kynnön päälle ei sada. Saviosiot olen murskanut maahan. Multa maalla se on hirmuinen kasvukyky.
Ja varoitus, siemen on ulkomailta. Kaksi kertaa olen nähnyt kun pussi on avattu että oli runsaasti hukkakauraa. Kerran mulle, toisena vuoten naapurille.
Yhdessä nukassa mulla on hukkista joinka olin niitänyt korkeaan sänkeen juhannus viikona. Siinä muuten oli kitkeämistä yli polvenkorkuista jonka hukkis oli niitosta versonut ja virna otti tukee siitä vielä. En suosittele virnaa jos on hukkista.
-
. 20% muistaa laittaa typensitojaa muihin nähden. Senkin todentaminen on hyvin kyseenalaista. Mistä tiedät montako prosenttia on kylvetty esmes apilaa raiheinään verrattuna? Laskemalla kasvustosta? .
tarkastaja pyytää saada nähdä siementen ostokuitin josta seossuhde selviää.
-
Tana kesana oli 1v vln syysrypsin ja -vehnan esikasvina... rehuvirna+vehna oli seos
tuossa dokumenttia..
http://www.youtube.com/watch?v=XBOLgbgp0pU&feature=share&list=UUapQ-gpupTtq3Q2P-4bXRrA
pari kuukautta oli kasvuaika..
Näin rehupulallisena tekee pahaa katsoa tommosia videoita :D
Silppurilla aumaan vaan 8)
Nolla kasi meinasin soittaa yhelle isännälle reilun kahdenkymmenen kilsan päähän kun pikkusen liikaa satoi meijän kulmalla, talvella ko jampan kanssa nenäkkäin, kymppi hehtaarin polvenkorkuiset raiheinät oli vetäny lautas vehkeellä kenttään...byääää...
-
. 20% muistaa laittaa typensitojaa muihin nähden. Senkin todentaminen on hyvin kyseenalaista. Mistä tiedät montako prosenttia on kylvetty esmes apilaa raiheinään verrattuna? Laskemalla kasvustosta? .
tarkastaja pyytää saada nähdä siementen ostokuitin josta seossuhde selviää.
???? Jaa. Jos sekottaa ite ni eipä siitä paljon jää jälkipolville kertomista muuta kun merkintä tukihakemukseen ja wisuun seossuhteesta.
-
. 20% muistaa laittaa typensitojaa muihin nähden. Senkin todentaminen on hyvin kyseenalaista. Mistä tiedät montako prosenttia on kylvetty esmes apilaa raiheinään verrattuna? Laskemalla kasvustosta? .
tarkastaja pyytää saada nähdä siementen ostokuitin josta seossuhde selviää.
???? Jaa. Jos sekottaa ite ni eipä siitä paljon jää jälkipolville kertomista muuta kun merkintä tukihakemukseen ja wisuun seossuhteesta.
Sieltähän se , lohkokortilta katsotaan, yksiselitteisesti siemenmäärien mukaan. Tarkaksi menee kun on pohjavesialue, ja viherlannoitus, se on sitten grammalleen sekotettu se 20% :-D
-
Sitten seuraava kysymys. Mistä halvin virna? Naturcom ei ole vielä hinnastoo laittanu postiin. Niin ja virosta en sitten tilaa.
-
Mulle tuli Naturcomilta lista, mitä heillä on ja sivussa luki sis alv 23%. Hintoja ei kylläkään näkynyt missään. ::) Onkohan pusseissa 23% alvia? ;D
-
Mulle tuli Naturcomilta lista, mitä heillä on ja sivussa luki sis alv 23%. Hintoja ei kylläkään näkynyt missään. ::) Onkohan pusseissa 23% alvia? ;D
Viimisen hinta on keväältä 2012, rehuvirnalle 2.15ekee kilo ja ruisvirnalle 2.49ekee kilo.
-
Mulle tuli Naturcomilta lista, mitä heillä on ja sivussa luki sis alv 23%. Hintoja ei kylläkään näkynyt missään. ::) Onkohan pusseissa 23% alvia? ;D
Viimisen hinta on keväältä 2012, rehuvirnalle 2.15ekee kilo ja ruisvirnalle 2.49ekee kilo.
tuoltakin voit kysellä, tosin samaa tavaraa taitaa myydä. Mutta kysymällä voi jopa tinkiä hinnasta http://www.luomusa.fi/drupal/shop/?p=productsMore&iProduct=128&sName=rehuvirna-ebena-25-kg-(1-90-kg)
Edit:
Hmmm... pitäskö kokeilla tuolta https://www.cotswoldseeds.com/node/218
-
Ei passaa sanoa luomusa--liikkeelle et olenkin luonnonvarojen tuhlaaja ja yhteiskunnan myrkyttäjä, voipi hinta olla eri kun teille piotynaamikoille...... ;D
Tuossa virnassa on se vika et tuppaa kasvamaan läpi seuraavana vuonna jos siemenet pääsee itämiskykyisiksi. Myöhään syksyllä murskattu ja kultivoitu viherlannos teki sellasen tempun että seuraavana vuonna virnaa puski läpi ohrasta. Selvästi näki missä oli murskaimen karho.
-
Voiko tuon seoksen lopettaa glyfosaatilla?
-
Voi. Hyvä tapa kiduttaa juolaa. Mailaseen ja apilaan tosin glyfolla teho huono. Jos huolellisesti kyntää eikä muita kun seoskasveja ni ei tarvi ruiskia. Mää oon kyllä aina ennen viimistä murskausta glyfonnu. Virnan siement pakkotuuleentuu glyfolla ja itävät seuraavana vuonna.
Toi viherlannotus on loistva valinta viljan hinnasta riippumatta. Esikasviarvo, täydet tuet, maa paranee, tulee typpeä ja voi kurittaa kestopaskiksia. Suosittelen kylmiksellekin.
-
Viimisen hinta on keväältä 2012, rehuvirnalle 2.15ekee kilo ja ruisvirnalle 2.49ekee kilo.
Eli ha-kustannus kylvömäärä huomioiden suunnilleen sama, ruisvirna ehkä hieman edullisempi. Mutta sen kasvurytmi on vähän toinen, mikä myös kannattaa huomioida. Jos kasvukaudella tekee yhden puhdistusniiton, niin ei pitäisi rehuvirnankaan ehtiä siementää - ruisvirnahan on talviyksivuotinen, joten käytännössä se ei yhden kasvukauden aikana tee siementä.
Petri
-
Viimisen hinta on keväältä 2012, rehuvirnalle 2.15ekee kilo ja ruisvirnalle 2.49ekee kilo.
Eli ha-kustannus kylvömäärä huomioiden suunnilleen sama, ruisvirna ehkä hieman edullisempi. Mutta sen kasvurytmi on vähän toinen, mikä myös kannattaa huomioida. Jos kasvukaudella tekee yhden puhdistusniiton, niin ei pitäisi rehuvirnankaan ehtiä siementää - ruisvirnahan on talviyksivuotinen, joten käytännössä se ei yhden kasvukauden aikana tee siementä.
Petri
Rehuvirnaa oli yhtenä keväänä seoksessa kun tuli toppi kylvöille sateiden takia. Päätin sitten laittaa viherällää kylvämättömille lohkoille. Kylvin kesäkuun ekalla viikolla ja klyfosin syyskuussa. Kolmen viikon päästä murskaus. Seuraavana vuonna oli roimasti kasvustoissa ohran seassa rehuvirnaa. Ilmeisesti klyfo pakkotuuleennutti siemenet jotka oli fältin välissä kevääseen asti. Äkeen mukana tulivat pintaan ja itivät. Ratio ei ainakaan niitä kovin pahasti kurittanut. Eihän ne toki mitään haitannut puinnin aikaan, haitta oli lähinnä kosmeettinen.
-
Voi. Hyvä tapa kiduttaa juolaa. Mailaseen ja apilaan tosin glyfolla teho huono. Jos huolellisesti kyntää eikä muita kun seoskasveja ni ei tarvi ruiskia. Mää oon kyllä aina ennen viimistä murskausta glyfonnu. Virnan siement pakkotuuleentuu glyfolla ja itävät seuraavana vuonna.
Toi viherlannotus on loistva valinta viljan hinnasta riippumatta. Esikasviarvo, täydet tuet, maa paranee, tulee typpeä ja voi kurittaa kestopaskiksia. Suosittelen kylmiksellekin.
Mulla olisi nyt edellytykset tehdä tällainen kokeilukesanto ja kun näyttää Natura porukalla olevan myyntipiste jo Loimaallakin, niin sehän takaa laadukkaan lopputuloksen.
-
Tana kesana oli 1v vln syysrypsin ja -vehnan esikasvina... rehuvirna+vehna oli seos
tuossa dokumenttia..
http://www.youtube.com/watch?v=XBOLgbgp0pU&feature=share&list=UUapQ-gpupTtq3Q2P-4bXRrA
pari kuukautta oli kasvuaika..
Näin rehupulallisena tekee pahaa katsoa tommosia videoita :D
Silppurilla aumaan vaan 8)
Talla alueella ei ole rehupulaa.. halvalla joutuisi myymaan jos rehuksi tekisi..parempi vaan silputa takaisin peltoon 8)
Mutta toi on kylla ihan kelpo rehua,laitoin huvikseni kesalla analyysin :
Raakavalk. 219
NDF 360
sokeri 83
D-arvo 720
ME 11.5
OIV 93
-
Tana kesana oli 1v vln syysrypsin ja -vehnan esikasvina... rehuvirna+vehna oli seos
tuossa dokumenttia..
http://www.youtube.com/watch?v=XBOLgbgp0pU&feature=share&list=UUapQ-gpupTtq3Q2P-4bXRrA
pari kuukautta oli kasvuaika..
Onkos toi vehnä hyvä valinta tautien kannalta jos aikoo syysvehnää kylvää?
No vehnaa sattui olemaaan TOSsina, ja tuskinpa ne taudit tuossa ehtivat paljoakaan vaikuttaa.. no ensi kesanahan tuon sitten nakee... ???
-
Toinen juttu liittyen näihin viherlannotuksiin syysviljan esikasvina on se etanaongelma. Jotkut sanoo että vihreestä muokattu sv-pohja tuottaa etenoita vaikka kyntäiskin. Puhumattakaan suorakylvöstä. Eipä taida savitintussa etanat suurina invaasioina viihtyä. Jokusen nähny hukkisaikaan tähkissä ja muutama hassu limaklöntti oli viime syksynä metsänreunan puoleisessa osassa. Ei sanottavaa haittaa siis etanoista.
Tossa vehnästä vehnälle saagassa on ne tähkäsääsket ongelmana. On toki helppoa laittaa monta kertaa peräkkäin syysvehnämaahan syysvehnää kun kuitenki pääsee ekana parturoimaan. Sääsket on kiusannu jo monena vuonna vaikkei olis vehnää ollu lohkolla vuosikymmeneen.
-
. 20% muistaa laittaa typensitojaa muihin nähden. Senkin todentaminen on hyvin kyseenalaista. Mistä tiedät montako prosenttia on kylvetty esmes apilaa raiheinään verrattuna? Laskemalla kasvustosta? .
tarkastaja pyytää saada nähdä siementen ostokuitin josta seossuhde selviää.
???? Jaa. Jos sekottaa ite ni eipä siitä paljon jää jälkipolville kertomista muuta kun merkintä tukihakemukseen ja wisuun seossuhteesta.
Näin on. Ite kerran tein monivuotisen viherkesannon ja vielä toisena vuotena tarkastaja halusi nähdä ostokuitit ja takuutodistukset siemenestä, kun herran mielestä oli apilaa liikaa :)
-
Näin on. Ite kerran tein monivuotisen viherkesannon ja vielä toisena vuotena tarkastaja halusi nähdä ostokuitit ja takuutodistukset siemenestä, kun herran mielestä oli apilaa liikaa :)
Periaatteessa puna-apilalla 2 kg/ha tasaiseen optimaalisesti kylvettynä riittää täystiheään apilaan seoskasvustossa.
Petri
-
Näin on. Ite kerran tein monivuotisen viherkesannon ja vielä toisena vuotena tarkastaja halusi nähdä ostokuitit ja takuutodistukset siemenestä, kun herran mielestä oli apilaa liikaa :)
Periaatteessa puna-apilalla 2 kg/ha tasaiseen optimaalisesti kylvettynä riittää täystiheään apilaan seoskasvustossa.
Petri
Niin, mutta kun apila pyrkii kyllä voittamaan kasvualaa muilta heinäkasveilta. Jo toisena vuonna tämän huomaa.
Mut heinänurmilla jos kovasti typettää, apila vaan häipyy pois.
-
Tuli pöyhittyä tätä asiaa jonkin verran. Hinnat alv. 0% Kaksi viimeksi mainittua myyjää poimittu nettisivuilta. Epäselvää onko niiden hinnat ajantasalla. Alvillisissa hinnoissa kannattaa sitten huomioida, että virna on 14% ja raiheinä 24% alvilla.
Naturcom, Italianraiheinä 2,30e/kg, Rehuvirna 1,85e/kg
Agrimarket, Italianraiheinä 2,66e/kg, Rehuvirna Aneto 1,65e/kg
Agrotuonti, Italianraiheinä Fabio 2,16e/kg, Rehuvirna Aneto 1,24e/kg
Peltosiemen, Kivijärven pakkaamo Italianraiheinä Fabio 2,20e/kg, Rehuvirna Aneto, 1,40e/kg.
Nämä siemenet tulevat käytännössä aina ulkomailta. Naturcomin siementen alkuperämaa jäi epäselväksi, mutta Agrilta selvisi, että ainakin heille tuleva rehuvirna Aneto on Ranskasta Champanian maakunnasta. Raiheinä tulee Alankomaasta. Kysymykseen, mikä on hukkakaurariski oli vastaus, että ainakaan viimeisen 15 vuoden aikana ei ole tullut nurmisiemenistä reklamaatiota, että sisältää hukkakauraa. Evira tekee pistokokeita siemeneristä.
Pohjanmaalla olisi halpaa siementä, mutta rahti syö merkittävästi kilpailuetua. Jos tästä läheltä joku tarvitsee siemeniä, niin pistäkää yyveetä. Oma siementarve 370kg ja rahtivapaus tulee 2000kg:lla.
Niin ja jos vielä halvempaa löytyy, niin laittakaa tähän. Saan vielä ensi viikolla yhdestä paikasta tarjouksen, mutta en usko sen alittavan tätä halvinta.
-
Naturcom, Italianraiheinä 2,30e/kg, Rehuvirna 1,85e/kg
Agrimarket, Italianraiheinä 2,66e/kg, Rehuvirna Aneto 1,65e/kg
Agrotuonti, Italianraiheinä Fabio 2,16e/kg, Rehuvirna Aneto 1,24e/kg
Virnalajikkeiden välillä on eroa. Itse maksaisin viherrehu/lannoituskäyttöön Ebenasta enemmän kuin Anetosta (oletetaanpa tuossa, että Naturcomin rehuvirna on Ebenaa...). Ainakin niin, että hintaerolla 185/165 valinta olisi selvä, hintaerolla 185/124 Aneton kylvömäärää voi lisätä niin rajusti, että tulee mietittäväksi...
Ebena on enemmän vihertyypin lajike, joka kasvaa vegetatiivista vaihetta huomattavasti Anetoa pidempään eikä siitä kannata haaveilla siementä Suomen oloissa. Aneto on enemmän "siementyypin" lajike, josta hyvinä vuosina saapi siementä meilläkin siementä.
Petri
-
Kyllähän sinä nuo lajikkeet tiedät ;). Naturcomin virna on todellakin Ebenaa.
-
Toi viherlannotus on loistva valinta viljan hinnasta riippumatta. Esikasviarvo, täydet tuet, maa paranee, tulee typpeä ja voi kurittaa kestopaskiksia. Suosittelen kylmiksellekin.
Mua oikeastaan vähän ihmetyttää ettei näitä eri sadonkorjuu velvoitteettomia nurmia hyödynnetä viljelykierrossa nykyistä enempää.
Kyllähän ne edut pitkässä juoksussa on aika kiistattomat, sen näki meilläkin silloin ensimmäisten velvoitekesanto vuosien jälkeen kuinka herkkua tekee pitkän kevätvilja kulttuurin päälle.
Oikeastaan siitä lähtien on ollut taas nurmea vaihtelevasti kierrossa mukana, apilapitoisena kesantona ja nyt sitten viimeiset reilu 10 vuotta leikkupuitavina nurmina.
-
iltaa entäs ölljy rehu tretikkka kasvoi viime kesän jurttipellom pientareel ja kesti syksyl ajja ko pitkospuil jopa kippiskäryl osittain hyvinki ptkälti
-
Pähkäilyn jälkeen tulin tulokseen rehuvirna/öljyretikka/kaura. Virnalla typpeä, retikalla kuohkeutta ja kauralla massaa.
Mitä sanoo luomuguru Petri? ???
-
Mites raiheinissä, olisiko tuo Westerwoldin raiheinä kuitenkin parempi, kun tavoitellaan vaan sitä vihermassaa. Nopea kasvu on houkutteleva, kun rukiin kylvö tulee nopeasti vastaan. Italianraiheinä lähinnä kerääjäkasvihommiin viljan alle???
-
Katos vaan kylmis niin nuo viherlannoitukset on etanoille herkkua ja sit kun
kylvät syysviljan siihen niin mums mums vaan syövat kaikki sun oraat.
-
Muista kysyä tästä asiasta minulta ensi syksynä!
-
Pähkäilyn jälkeen tulin tulokseen rehuvirna/öljyretikka/kaura. Virnalla typpeä, retikalla kuohkeutta ja kauralla massaa.
Mitä sanoo luomuguru Petri? ???
Täällä orakkeeli korkeudestaan...
Muuten näyttä erittäin hyvältä, mutta nyt pitäisi jonkun kokemusta omaavan kertoa, mikä on öljyretikan jälkikasvukyky niiton jälkeen? Kun ymmärtääkseni hukkisriskin takia haluat niittää (mikä on muutenkin ihan kannatettavaa). Ja se kymppikiloinen italialaista on niin halpa jälkikasvun varmistusvakuutus, etten sitä olisi heti jättämässä pois.
-
Pähkäilyn jälkeen tulin tulokseen rehuvirna/öljyretikka/kaura. Virnalla typpeä, retikalla kuohkeutta ja kauralla massaa.
Mitä sanoo luomuguru Petri? ???
Täällä orakkeeli korkeudestaan...
Muuten näyttä erittäin hyvältä, mutta nyt pitäisi jonkun kokemusta omaavan kertoa, mikä on öljyretikan jälkikasvukyky niiton jälkeen? Kun ymmärtääkseni hukkisriskin takia haluat niittää (mikä on muutenkin ihan kannatettavaa). Ja se kymppikiloinen italialaista on niin halpa jälkikasvun varmistusvakuutus, etten sitä olisi heti jättämässä pois.
Jos sitten kuitenkin poimis ne muutamat yksilöt käsin sieltä kasvustosta, meinaan ne hukkikset. Se retikan "paakku" näytti aika muhkeelta kuvissa. Saa edes vähän kyntötallomisia anteeks.........
-
Pähkäilyn jälkeen tulin tulokseen rehuvirna/öljyretikka/kaura. Virnalla typpeä, retikalla kuohkeutta ja kauralla massaa.
Mitä sanoo luomuguru Petri? ???
Täällä orakkeeli korkeudestaan...
Muuten näyttä erittäin hyvältä, mutta nyt pitäisi jonkun kokemusta omaavan kertoa, mikä on öljyretikan jälkikasvukyky niiton jälkeen? Kun ymmärtääkseni hukkisriskin takia haluat niittää (mikä on muutenkin ihan kannatettavaa). Ja se kymppikiloinen italialaista on niin halpa jälkikasvun varmistusvakuutus, etten sitä olisi heti jättämässä pois.
Jos sitten kuitenkin poimis ne muutamat yksilöt käsin sieltä kasvustosta, meinaan ne hukkikset. Se retikan "paakku" näytti aika muhkeelta kuvissa. Saa edes vähän kyntötallomisia anteeks.........
No tietty vehnän edellä kaura on tautisyistä parempi kuin ohra, mutta ohramaasta taas se hukkiksen löytäminen voisi olla helpompaa? Tuota massantuotantoa siis ajattelin...
Petri
-
Pähkäilyn jälkeen tulin tulokseen rehuvirna/öljyretikka/kaura. Virnalla typpeä, retikalla kuohkeutta ja kauralla massaa.
Mitä sanoo luomuguru Petri? ???
Täällä orakkeeli korkeudestaan...
Muuten näyttä erittäin hyvältä, mutta nyt pitäisi jonkun kokemusta omaavan kertoa, mikä on öljyretikan jälkikasvukyky niiton jälkeen? Kun ymmärtääkseni hukkisriskin takia haluat niittää (mikä on muutenkin ihan kannatettavaa). Ja se kymppikiloinen italialaista on niin halpa jälkikasvun varmistusvakuutus, etten sitä olisi heti jättämässä pois.
Jos sitten kuitenkin poimis ne muutamat yksilöt käsin sieltä kasvustosta, meinaan ne hukkikset. Se retikan "paakku" näytti aika muhkeelta kuvissa. Saa edes vähän kyntötallomisia anteeks.........
No tietty vehnän edellä kaura on tautisyistä parempi kuin ohra, mutta ohramaasta taas se hukkiksen löytäminen voisi olla helpompaa? Tuota massantuotantoa siis ajattelin...
Petri
Niin, on se tietty noinkin.
-
Pähkäilyn jälkeen tulin tulokseen rehuvirna/öljyretikka/kaura. Virnalla typpeä, retikalla kuohkeutta ja kauralla massaa.
No minkälaisen seoksen meinaat kylvää? tarttis itekin tota savikkoa vähän turruuttaa ja kohtpualii varmaan tilata siämenet
-
Pähkäilyn jälkeen tulin tulokseen rehuvirna/öljyretikka/kaura. Virnalla typpeä, retikalla kuohkeutta ja kauralla massaa.
No minkälaisen seoksen meinaat kylvää? tarttis itekin tota savikkoa vähän turruuttaa ja kohtpualii varmaan tilata siämenet
Agraari ei hiivassa ole huomannut lukea yllä olevaa reseptiä. ;D
-
Viherlannotusta kans tulossa paljon seoksella Persian-apila, Alsike-apila n. 20-30% sit jotain timoteitä tai muuta halpaa siementä loput.. en sit tiä pidänkö vuoden vai kaksi
-
Onko porulla kokemuksia noista Persianapilasta ja Alsikeapilasta menestyykö eloperäisiillä paljonko siementä pitäs seoksessa timotein kanssa olla??
-
Siinä sitä retikkaa ja rehuvirnaa sitten on. Tänään tuli.
(http://i10.aijaa.com/b/00110/11987974.jpg)