Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.
Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.
Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.
Kusti65 päätymässä samaan ratkaisuun kun minä 2012. Sen suurimman virheen olet jo tehnyt, kun lopetat vasta nyt. 2012 syksyllä lopetin vasikan oston, hiukan pienempään kasvattamoon kun aloittajalla. Ongelmat oli nähtävillä ja täysin samat kun ketjun aloittajan kuvaamat. Työtä on mutta ei rahaa.
2013 myytiin teuraita, mutta ei ostettu vasikoita. Rahaa tuli mutta sitä ei mennyt. Sijoitettiin tulevaan tuotantoon.
2014 vuosi elettiin ensimmäistä vuotta ilman teurastiliä. Sopeutuminen pienempään liikevaihtoon oli aluksi (henkisesti) hankalaa. Lihatiliä ei tullut, mutta takaraivossa oli kokoajan tunne että taustalla odottaa kymppitonnien rehu/vasikkalasku. Kesti pitkään tajuta että eihän niitä enää tule. Kannattavuus parani, ihan puimurilla korjattavilla kasveilla on menty, ruis, kumina, rypsi, ohra, kaura, lisäksi hevosenheinä. Ja se työmäärän ja stressin väheneminen......
Navetassa puljaamisen sijaan aikaa käytetään enemmän laskentaan ja suunnitteluun. Se tuottaa tulosta.
Hyvä aloitus kustilta, erityisesti jatkokommentit. Onko meidän pakko tehdä ilmaista työtä? Hattua nostan niille jotka naudanlihasta toimeentulonsa repivät. Ei ole helppo laji. Jotkut siinä varmasti pärjäävät, mutta liian kovan työn takana se on. Tsemppiä.