On niin mukavaa luettavaa tämä ketju, että pitää kirjoittaa ittekkin.
Niin eihän se tyhjä varastokenno lisää kuivausaikaa, jos kuivattava viljamäärä on sama. Eli kuivataan se sama kärryllinen kuin ennenkin, mutta jos se kärry suurenee, niin sanoisin ihan fysiikan perusteiden mukaan , että sen kuivausajan on vaan jatkuttava.
Tuota elevaattorin ja syöttölaiteen jaksottamista en kyllä ymmärrä, jos kuivuri on "normaali". Nyt on koulun käynnistä jo niin pitkä aika, että kuivurityyppien nimet on painuneet unholaan. Tosin sellaisiakin kuivureita on joskus ollut olemassa, että ehkä 2/3 siilotilavuudesta on ollut kuivaavaa ja 1/3 siinä päällä, mutta se kierrätys on sitten tapahtunut siiloa tai kennoa aina tyhjäämällä se 1/3 ja nostamalla sitten ne alimmat jyvät päälle. Tuota tehtiin siis siilo kerrallaan 20-30 min välein riippuen viljan kosteudesta.
Vähän vaikeuksia itse muistaa, mutta isän kertomaa: Olin itse sillon jotain 4 vee. Meille tuli vuokramaiden mukana 1960- luvulla 40 hl kuivuri joka oli kyllä hämmentävän tehokas. Merkkiä en muista, mutta se toimi vesikierrolla ja halkokattilalla. Kun vilja oli kuivaa, se siirrettiin varsin ylitehoisella kaksoiselevaattorilla jäähdytyssiiloon ja samoin kuivuri täyttyi todella vauhdikkaasti. Satsinvaihtoon meni aikaa vain puolisen tuntia. Siihenhän se teho tietysti perustui.
Mutta. Ennen meille tuloa sen tehoa oli valitettu huonoksi. Siihen aikaan oli kuulemma pelätty viljan itävyyttä niin, ettei kuivausilman lämpöjä ollut uskallettu nostaa kuin 40 asteeseen. Kuivurilla oli myös kellokytkin syöttölaitteelle. Silloin oli todettu kuivumisen nopeutuvan kun syöttö välillä pysäytettiin.
Kun kuivuri tuli meille, isä laitatti tuohon samaan puukattilaan öljypolttimen ja nosti (siemen)viljan kuivauslämmön 80 asteeseen. Kuivurin teho nelinkertaistui ja kierron katkonnalle ei havaittu enää hyötyä, joten sitä ei käytetty. Ja viljan laatu oli erinomaista.
Oma näkemykseni on se, että jos kuivataan matalalla lämmöllä, on hyvä pysäyttää kierto joksikin ajaksi, että lämpö pääsee kunnolla vaikuttamaan siemeneen ja kosteus siirtyisi pinnalle. Toinen piirre tuossakin kuivurissa oli hyvin pieni varastokennojen tilavuus. Se voisi olla toinen syy kierron pysäyttelylle. Viljan kosteudella ei ollut aikaa tasaantua, eli jyvän sisustan kosteus ei oikein ehtinyt siirtyä sen pinnalle jotta se voisi haihtua.
Nykyisi käytän kyllä syötön katkomisia. Tosin ihan manuaalisesti irrottamalla syöttölaitteen veivin. Herneen tai härkäpavun kuivauksessa jos tavara on alussa kovin märkää ja talmaavaa, kuivattelen niitä pari tuntia paikallaan pienellä lämmöllä, pyöräytän erää puoli kierosta ja uudelleen. Jatkokuivaukset sitten vähän korkeammalla lämmöllä 4-6 tunnin jaksoissa. Varsinkin pavun loppukuivaus kerralla valmiiksi on joskus vaikeaa. Silloin tauotus voi olla paikallaan...