Minua aivan erityisesti herkisti tässä
Atomin paluu elokuvassa.
- Elokuvana Atomin paluu teki enemmän kuin tehtävänsä. Se ei TAATUSTI koskettavuudessaan ja kyseenalaistuksissaan jätä ainakaan ketään kylmäksi! Ei neteissä, lehdissä, kuin teatterien lehtereilläkään.
- Miten totaalisen HILJAISEKSI ydinlobbarien aiemmat haukkumiset lopahti, kuin seinään Arton dominoimassa teoksessa. Heidän viimein konkreettisesti NÄHTYÄ elokuvan sydämeen käyvät Ritvan ja Arton esitykset. Erityisesti Arton dominointi läpi koko filmin juonen iski kivisimmänkin sydämen tajuntaan.
- Oli suorastaan EUFORISTA huomata miten taas toinen ydinalan päätähti Rauno Mokka systemaattisesti nolattuna ja nollattuna protestoi poissaolollaan kaikkea tässä, myös 3 päätapahtumaa! Myöntäen näin ja peittelemättä edustamansa ydinrikollisuuden paljastuneen konkreettisesti "housut kintuista!"
- Hänen ja TVO:n nykyisten pääjohtajien 100% seinäkukiksi jättäytyminen korostaa aina vaan lisää Arto Lauri:n päätähden keskeistä ydinvastaisuuden sanomaa suoranaiseksi filmin räjähdykseksi julkisuuteen. Kieltämättä Maailman levitykseen kohoavalle teokselle on suora ja selkeä tilaus tässä ydinalan kritiikin ajassa.
Jos jotenkin kiteyttäisin tilannetta. Helsingin täysistä saleista ja Maximista lähtien olivat palautteet suoranaista suitsutusta kaltaiselleni maallikolle. Ymmärsin tehneeni osassani päätähtenä Suomen elokuvamaailmaan merkkipaalua. Joka todella ja konkreettisesti pysäyttää näkijät, tekijät ja ennen kaikkea pysäyttää kansan.
On vaikea nähdä vielä kokonaisuutta Maailman mitoissa. Jo nyt on selvää, että filmin vaikutus on valtava! Eerolaa vapaasti lainaten: " Ydinala ei enää tästä voi koskaan nousta!"
----------
Viimeksi muokattu: 08.11.15 - klo:11:52 kirjoittanut arvosupi