Kaikissa paalaimissa paalikammio avautuu, muuten siellä tulisi mahdoton kuormituspiikki rakenteille. 1302 koneessa on mekaaninen lukitus, jossa paalikammio avautuu säädettäviä jousia vasten. Koneita on rikottu sillä, että paali täynnä piippiin ei uskota, ja kiskotaan menemään kunnes liikevarat loppuu ja on rauta rautaa vasten. Kerrralla se ei rikkoudu, mutta jonkun tuhat kertaa kuin tuon tekee, niin paikat alkavat väsyä.

Pulse on suunniteltu  niin, että telat ja paalikammio kestävät ajaa normaalia reilummin auki. Eikä vauriota tule, vaikka siellä se toista tonnin paali pyöriikin. Paalikammion seinät ovat vahvempaa ainetta, kaksikerrosrakenne, kovimmille joutuvissa teloissa 60 mm akselit, laakeripesät isommat ja useammalla ruuvilla kiinni.

Pulse pudottaa paineet alas, jos VOA- nopeus laskee alle 690 1/min. (raja ja löysäysprosentti ovat traktorikohtaisesti säädettävät) Tämä säästää kaikkia rakenteita ja myös traktorin voimansiirtoa.

Kiva olis saada acc pulse tai krone comprima testiin joskus, mutta enää mäkin jälkeen ei kyllä ilman testiä tohdi merkkiä vaihtaa.

Kaikissa paalaimissa paalikammio avautuu, muuten siellä tulisi mahdoton kuormituspiikki rakenteille. 1302 koneessa on mekaaninen lukitus, jossa paalikammio avautuu säädettäviä jousia vasten. Koneita on rikottu sillä, että paali täynnä piippiin ei uskota, ja kiskotaan menemään kunnes liikevarat loppuu ja on rauta rautaa vasten. Kerrralla se ei rikkoudu, mutta jonkun tuhat kertaa kuin tuon tekee, niin paikat alkavat väsyä.

Pulse on suunniteltu  niin, että telat ja paalikammio kestävät ajaa normaalia reilummin auki. Eikä vauriota tule, vaikka siellä se toista tonnin paali pyöriikin. Paalikammion seinät ovat vahvempaa ainetta, kaksikerrosrakenne, kovimmille joutuvissa teloissa 60 mm akselit, laakeripesät isommat ja useammalla ruuvilla kiinni.

Pulse pudottaa paineet alas, jos VOA- nopeus laskee alle 690 1/min. (raja ja löysäysprosentti ovat traktorikohtaisesti säädettävät) Tämä säästää kaikkia rakenteita ja myös traktorin voimansiirtoa.

Claasin 255 uniwrappi tempaisee kylmästi portin auki jos isäntä vetää summeria vasten! Ei auta vaikka käärintäpöydällä olisi paalu odottamassa tiputusta.

Kysymys Agronic tietäjille: Miten muovisidonta laitteisto eroaa normaalista ? Mc Haleen sen saa vain uusiin malleihin ja hinta on yli 10 000 €.     Entä muovi, millaista se on ja onko siinä liimaa niin kuin silotiten sidonta kalvossa. Youtubessa oli kyllä joskus pätkää että kaikilla paalaimilla menisi sidontamuovi läpi. Vaatinee kuitenkin jonkun lisävarusteen juurikin tuon liiman takia.

Kysymys Agronic tietäjille: Miten muovisidonta laitteisto eroaa normaalista ? Mc Haleen sen saa vain uusiin malleihin ja hinta on yli 10 000 €.     Entä muovi, millaista se on ja onko siinä liimaa niin kuin silotiten sidonta kalvossa. Youtubessa oli kyllä joskus pätkää että kaikilla paalaimilla menisi sidontamuovi läpi. Vaatinee kuitenkin jonkun lisävarusteen juurikin tuon liiman takia.

Pitäsiköhän ostaa sidonta kalvoa rulla ja testata! Olisihan se jos 10 vuotta vahna claassin 255 suostuisi sitomaan muovilla.

Mitenkäs toi muovisidonta. Paljonko se oikeasti säästää muovia. Saako jättää normaaliin pari kerrosta suosiolla pois. Asia kiinnostais tietenkin koska muovisulkeiset vähenis ja samalla saavutettaisi taloudellistakin hyötyä. Entä eikö oikeasti millään saa sitä muovia ylettymään edes hieman reunan yli jolloin se suojais niiltä teräviltä piikeiltä siinä paalin reunalla jos tehdään vähän enemmän rautalankarehua.

Keskustelu on hyvää ja sitä saa tulla lisää...

Hei

Mulla oli muutama paali jotka oli paalattu acc muovisidonnalla, oli tosi viheliäistä puuhinkia -9 asteen kelisä ottaa sitä elmukelmua pois paalista ja se aloitusköysi oli ihan riittävän syvällä siellä paalissa. Itsekkin olen ollut muovisidonnasta kiinnostunut mutta mutta...

Kehityksen paikka: venyttää se muovisidonta yltämään 10cm paalin sivulle tai edes tasan laidasta laitaan. Ois todella hyvä ominaisuus oljen paaluussa..

Toivottavasti agronicilläkin tapahtuu tuotekehitystä. Paalaimissahan tuotekehitystä ei ole tapahtunut, vaan rikkoontumiset johtuu aina käyttäjävirheistä...Kiinnostaisi nimittäin tämä uusi paalisilppuri. Onko kellään kokemuksia. Se vanha malli eri variaatioineenhan oli iso VITSI!!!

Joka ikinen entinen agronicin paalisilppurin omistanut on sanonut, että sen todellisen huonouden tajuaa vasta kun on kokeillut mitä tahansa muuta...

Maalataankohan haapaveteläiset lietekärryt nykyään muualta kuin näkyviltä kohdin päältä päin?

Oliko tarpeeksi provoa? Jaakko, Teukka, valtra 6800 ja muut tehtaan edustajat? Meneekö keskustelu oikeaan suuntaan?

Muovisidonnasta: Jos tehdään löysä paali ja muovi on köytenä liian kauan alussa .se painuu rehun sekaan ja on v.mäinen ottaa pois.
Muovi menee laitojen yli , on 142 cm leviää muovia olemassa. Ongelma tulee siinä että ei kestä ku 5/10 , hinkaa paalin päätyjä paalikammioon eikä kestä sitä, helposti riekaleina.
Sidontamuoveja on 13 myystä 15 myystä 20 myystä ja 30 myystä paksuja versioita.
13 on liian ohutta , alussa oli vain sitä ja osa ongelmista mm näytöksistä johtu siitä. Myös alussa muovisidonta oli variaattori vetoinen .
siitä johtu se ettei köyden pituutta voitu tarpeeksi tarkkaan määrittää. Nykyään on hydrauli vetoinen , jos jostain löytyy vielä variaattori vetoinen kannattaa päivittää , jos ajaa verkolla asialla ei ole merkitystä.
Olemme itse ajaneet 15  paksulla baletitella. rullalla tulee 125-140 paalia , riippuu asetuksista. kustannus noin 1,1 € alv 0 %.
Muovia olemme vähentäneet noin 35 % käärinnästä , Muovisidonnalla koneen voi ohjelmoida pöydän /paalin pyörimään nopeampaa, harvempi limitys , eli enemmän nurkkiin peittoa.

Aika hyvää provoa meikäläinen , valitettavasti menee melkein ohi niinkuin muutkin juttusi ( provo onnistu ?)
Jos sinulla on munaa väittää että vuosien 1999-2013 aikana , ole tuotekehitystä tapahtunut , paljastat vaan sen ettet mistään mitää tiedä 
Paalisilppurista kyllä myönnän että se ei vastaa nykyajan tarpeita ( vanhat 160 /175 ja xl mallit)
kone on suunniteltu 90 luvun alun paaleille ,. Kuten jokainen joka on sieltä asti pyöröpaaleja tehnyt , tietää että nykyajan paalit on vähän eritoista ku ennen. vanhoja paalisilppureita on suomessa noin 600 kpl . Varmastikin osa on sitämieltä ettei sillä mitään tee.

Onko niin että jos joku kyselee asiallisia on heti tehtaan mies.
En tiedä kuka valtra 6800 on , mutta toivottavasti vielä tutustutaan . uuden tai käytetyn koneen käyttäjäkoulutuksessa

Nurkkasilmällä tullu lietevaunujen ja paalaimien kehitystä seurattua ja hyvältä näyttää Agronicin kehitys, mutta paalisilppurin ja rehunjakovaunun kanssa on joskus tullu tapeltua enkä niitä kyllä kehumaan alkais.. Toivottavasti uusi paalisilppuri on hyvä ja rehunjakovaunun tekeminen lopetetaan kokonaan.. Menestystä. 

Nurkkasilmällä tullu lietevaunujen ja paalaimien kehitystä seurattua ja hyvältä näyttää Agronicin kehitys, mutta paalisilppurin ja rehunjakovaunun kanssa on joskus tullu tapeltua enkä niitä kyllä kehumaan alkais.. Toivottavasti uusi paalisilppuri on hyvä ja rehunjakovaunun tekeminen lopetetaan kokonaan.. Menestystä. 

Taitaapa aika suuri kunnia kehittelystä kuitenkin paalainten osalta
 kuulua orkelille.

Agronicin paskavaunut on ainaki ulkonäöllisesti parhaimman näkösiä!!