Lainaus käyttäjältä: SAS - 02.06.16 - klo:16:31

Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.

No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä 

Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna 

Just.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 01.06.16 - klo:23:29

68

Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.

Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista 

Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..

Toi perustuu ihan omiin kokemuksiin. Meillä kun on erillisruokinta niin ei vaan tunnu millään onnistuvan riittävän paljon kuitua sisältävän tosi sulavan rehun tekeminen, paska nääs lentää jos mennään vähänkään yli 70.

Käytännössä teko aloitetaan silloin kun d-arvo 70.

Nurmet näyttää kyllä erittäin hyvältä, pitkää, tummaa ja tuuheaa. Vielä ei kuivuuskaan näy ja eilen tuli kyllä vettäkin silleen että jotkut lohkot pieniltä osin hiukkasen kyljellään.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.06.16 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 01.06.16 - klo:23:29

68

Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.

Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista 

Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..

Toi perustuu ihan omiin kokemuksiin. Meillä kun on erillisruokinta niin ei vaan tunnu millään onnistuvan riittävän paljon kuitua sisältävän tosi sulavan rehun tekeminen, paska nääs lentää jos mennään vähänkään yli 70.

Käytännössä teko aloitetaan silloin kun d-arvo 70.

Nurmet näyttää kyllä erittäin hyvältä, pitkää, tummaa ja tuuheaa. Vielä ei kuivuuskaan näy ja eilen tuli kyllä vettäkin silleen että jotkut lohkot pieniltä osin hiukkasen kyljellään.

Paskanlentäminen on yksin ja ainoastaan lehmän kestävyydestä kiinni.Samoin on lämmön kylmyyden kanssa.Syöntimäärä on se parempi mittari rehulle kuin sulavuus,tavallisesti kyllä lehmä syö vähemmän heikkolaatuista heikommin sulavaa rehua.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.06.16 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 01.06.16 - klo:23:29

68

Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.

Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista 

Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..

Toi perustuu ihan omiin kokemuksiin. Meillä kun on erillisruokinta niin ei vaan tunnu millään onnistuvan riittävän paljon kuitua sisältävän tosi sulavan rehun tekeminen, paska nääs lentää jos mennään vähänkään yli 70.

Käytännössä teko aloitetaan silloin kun d-arvo 70.

Nurmet näyttää kyllä erittäin hyvältä, pitkää, tummaa ja tuuheaa. Vielä ei kuivuuskaan näy ja eilen tuli kyllä vettäkin silleen että jotkut lohkot pieniltä osin hiukkasen kyljellään.

Paska voi lentää vähän joka syystä. Karkearehumäärän nostaminen ei ole aina oikea keino pysäyttää tulvaa..

Erillisruokinnassa on tietysti vaikeampaa, kun heruvat ovat sairaita liiallisesta väkirehusta ja hiipuvat sairaita liian pienestä väkirehumäärästä.

ja tuossa välissä sitten muuten vaan huonona...          itellä huomasin että en enää perusta noista vaan menen mututuntuntumalla ja sillä näköjään on vaikutuksena se että kantturat syö ja paskoo liukkaasti ja välillä jopa tuottavat maitoa ihan kivasti...                   se löysä ja iso maito vaan on hyväksyttävä.   tai sitten ei.                    tänä vuonna kyllä tehtävä enemmän kuivaa...   loppui viime talvena kesken.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 02.06.16 - klo:23:17

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.06.16 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 01.06.16 - klo:23:29

68

Tuota korkeempi tahtoo tehdä lehmistä laiskoja robotilla kävijöitä.

Ai jaa... Tuo väite löytyy nykyään enää täysrehukauppiaiden myyntipuheista 

Käytännön tehokkaassa tuotannossa D 72 ei ole ollut mikään ongelma. Korkea tuotos -> korkealaatuiset rehut. Ei se lehmä sillä "sulamattomalla kuidulla" lypsä tai kävele..

Toi perustuu ihan omiin kokemuksiin. Meillä kun on erillisruokinta niin ei vaan tunnu millään onnistuvan riittävän paljon kuitua sisältävän tosi sulavan rehun tekeminen, paska nääs lentää jos mennään vähänkään yli 70.

Käytännössä teko aloitetaan silloin kun d-arvo 70.

Nurmet näyttää kyllä erittäin hyvältä, pitkää, tummaa ja tuuheaa. Vielä ei kuivuuskaan näy ja eilen tuli kyllä vettäkin silleen että jotkut lohkot pieniltä osin hiukkasen kyljellään.

Paska voi lentää vähän joka syystä. Karkearehumäärän nostaminen ei ole aina oikea keino pysäyttää tulvaa..

Erillisruokinnassa on tietysti vaikeampaa, kun heruvat ovat sairaita liiallisesta väkirehusta ja hiipuvat sairaita liian pienestä väkirehumäärästä.

Mut paskan lentäminen lisääntyy aina kun tosi sulavaa rehua syötetään.
Itsekkin olisin kyllä aperuokinnan kannalla.

Väkirehuissa käytetään tuota 3/1 sääntöä, että kyllä ne karkearehuakin saavat.

Nyt on muutamana aamuna ollut aika kura velli rallit  Päivät laitumella ja yöksi navettaan sapuskaa pellolta ... jauhot ja väkirehut minimissä ja osa ei syö niitä juuri ollenkaan. Tosin maitomäärä lähes palautui sille tasolle, mitä se oli "sisäruokintakaudella" , yleensä kesäisin ei näin käy.

taitaa puolenpäivän paikkeille luvattu sadekkin taas kiertää tämän paikan, joten täytynee sitten vähän kaataa iltapäivällä rehuä. sato ei voi päätä huimata  Pystyyn kuivettunut heinä ei taida enää virota vaikka sateetkin tulis

Lainaus käyttäjältä: SAS - 02.06.16 - klo:16:31

Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.

No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä 

Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna 

Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.06.16 - klo:17:13

Lainaus käyttäjältä: SAS - 02.06.16 - klo:16:31

Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.

No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä 

Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna 

Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja.

Lajikevalinnoilla saa melko paljolti varmuutta olosuhteista niin paljoa riippumattomaan sadon tuottoon. Monilla on edelleen ainut tieto lajikkeesta, että on kylvetty jotakin K-maatalouden "etelän paaliheinäseosta" tai puhdasta iki-timoteita.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 03.06.16 - klo:21:21

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.06.16 - klo:17:13

Lainaus käyttäjältä: SAS - 02.06.16 - klo:16:31

Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.

No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä 

Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna 

Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja.

Lajikevalinnoilla saa melko paljolti varmuutta olosuhteista niin paljoa riippumattomaan sadon tuottoon. Monilla on edelleen ainut tieto lajikkeesta, että on kylvetty jotakin K-maatalouden "etelän paaliheinäseosta" tai puhdasta iki-timoteita.

 

Lajikevalinnoilla saa melko paljolti varmuutta olosuhteista niin paljoa riippumattomaan sadon tuottoon. Monilla on edelleen ainut tieto lajikkeesta, että on kylvetty jotakin K-maatalouden "etelän paaliheinäseosta" tai puhdasta iki-timoteita.

Naapurilta löytyy tollasia "puhtaita" timotei-lohkoja, jossa tosin puolet taitaa olla juolavehnää. Ikää nurmilla 10-15 vuotta. Apilaa ei voi laittaa kun ei tahdo pysyä nurmissa kuin pari-kolme vuotta ja on niin kallista siementä.

Lainaus käyttäjältä: mah - 04.06.16 - klo:09:24

Lajikevalinnoilla saa melko paljolti varmuutta olosuhteista niin paljoa riippumattomaan sadon tuottoon. Monilla on edelleen ainut tieto lajikkeesta, että on kylvetty jotakin K-maatalouden "etelän paaliheinäseosta" tai puhdasta iki-timoteita.

Naapurilta löytyy tollasia "puhtaita" timotei-lohkoja, jossa tosin puolet taitaa olla juolavehnää. Ikää nurmilla 10-15 vuotta. Apilaa ei voi laittaa kun ei tahdo pysyä nurmissa kuin pari-kolme vuotta ja on niin kallista siementä.

Apila tahtoo ottaa ihteensä tallaamisesta. Sen takia kaikki koneet pitäisi olla mahdolisimman leveitä että tulis harvaan ajokertoja. ja niitäkin mahdolisimman vähän.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.06.16 - klo:17:13

Lainaus käyttäjältä: SAS - 02.06.16 - klo:16:31

Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.

No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä 

Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna 

Se on vaan joskus niinkin notta se tuo kyky ja tulos ei kohtaa.On muitakin seikkoja kun kyky jotka vaikuttaa tuohon sadonmäärään. Tänäkin keväänä näyttää siltä notta joka puolella ei saada huippusatoja säilörehusta olipa tuottajalla millainen kyky hyvänsä. Kasvuoloissa kun on pikkasen eroja.

Kyl sillä ammattitaidolla on tässäkin merkitystä, toiset vaan menevät piiloon jonkin "hallitsemattoman kasvuolosuhteen" taakse 

Olisi kanssa ykkönen tallessa. Hitusen vähemmän tavaraa kuin viime vuonna, mutta toivottavasti ja luultavasti parempaa ainakin valkuaisen osalta, ja näytteiden mukaan kovat NDF:t. 75-80 ha alaa ja reilu 1000 mottia esikuivattua. Pitkästä aikaa saatiin rehut tehtyä alle 3 päivässä ja peitettyä siilo ennen iltaa / yötä. Osasyynä ehkä karhottimen vaihto Pöttingeriin. 

Lainaus käyttäjältä: SAS - 02.06.16 - klo:16:31

Kuten aiemmin kerroin nurmet ovat harvoja ja sato jää pieneksi ja hätäilijällä vielä pienemmäksi.

No pitäisikö niiden jäädä alalta pois ketkä eivät osaa nurmea viljellä 

Ka-sato parhaillaan n. 4 tonnia/ha niillä keillä on kykyä. Se on tietty se sama määrä mitä sassillassa saatiin koko vuonna 

Tässä vastauksesta baskabaken tyhmyys oikein loistaa valitettavasti.