Tuo aikaikkuna tuskin toteutuu, ellei meille saada nopeasti lisää ydinvoimaa.

Muutama miilu tarvitaankin että 2,5 miljoonaa autoa saadaan sähköllä kulkemaan.

Että kova vouhotus sähköautoista näyttää vähän oudolta.

Mutta se ajaminen on sähköautolla silti halvinta. Ja mistään muusta voimanlähteestä et vielä ainakaan saa maksimivääntöä käyttöön koko "kierrosalueelle". Ei tarvi meinaan kummoinen sähkövatkain olla, että jätättää +200hv autot.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 27.11.16 - klo:20:32

Tuo aikaikkuna tuskin toteutuu, ellei meille saada nopeasti lisää ydinvoimaa.

Muutama miilu tarvitaankin että 2,5 miljoonaa autoa saadaan sähköllä kulkemaan.

Oletko huomannut että perjantai-iltaisin tapahtuisi jotain merkittävää muutosta sähkönsaannissa kun yli puoli miljoonaa sähkökiuasta lyödään päälle lähes samanaikaisesti?
Verkko on olemassa ja sähköä riittää. Tietysti sitä vielä kehitetään koko ajan. Tässä ABB:n tuotepäällikkö Mäkinen kertoo:

Nykyinen energiajärjestelmä, sähkön siirto- ja jakeluverkosto, pystyy reitittämään käyttövoiman vaikka kaikille yli 2 miljoonalle autolle – vaikka ne olisivat sähkökäyttöisiä tai hybridejä. Millään muulla vaihtoehtoisella energiamuodolla vastaavaa koko maan kattavaa verkostoa ei ole.Tämä tulisi huomioida liikenteen energiapolitiikassa – siinä ajoneuvojen käyttövoimateknologianeutraalisuus ei ole järkevää. Sähkökäyttöisen liikenteen mukanaan tuoman pienhiukkasten, savukaasujen ja melun eliminoitumiselle tulisi myös voida osoittaa europohjainen hyöty.

http://www.abb-conversations.com/fi/2015/02/3-tapaa-moninkertaistaa-sahkoautojen-maara-suomessa/

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 27.11.16 - klo:20:41

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 27.11.16 - klo:20:32

Tuo aikaikkuna tuskin toteutuu, ellei meille saada nopeasti lisää ydinvoimaa.

Muutama miilu tarvitaankin että 2,5 miljoonaa autoa saadaan sähköllä kulkemaan.

Oletko huomannut että perjantai-iltaisin tapahtuisi jotain merkittävää muutosta sähkönsaannissa kun yli puoli miljoonaa sähkökiuasta lyödään päälle lähes samanaikaisesti?
Verkko on olemassa ja sähköä riittää. Tietysti sitä vielä kehitetään koko ajan. Tässä ABB:n tuotepäällikkö Mäkinen kertoo:

Lainaus

Nykyinen energiajärjestelmä, sähkön siirto- ja jakeluverkosto, pystyy reitittämään käyttövoiman vaikka kaikille yli 2 miljoonalle autolle – vaikka ne olisivat sähkökäyttöisiä tai hybridejä. Millään muulla vaihtoehtoisella energiamuodolla vastaavaa koko maan kattavaa verkostoa ei ole.Tämä tulisi huomioida liikenteen energiapolitiikassa – siinä ajoneuvojen käyttövoimateknologianeutraalisuus ei ole järkevää. Sähkökäyttöisen liikenteen mukanaan tuoman pienhiukkasten, savukaasujen ja melun eliminoitumiselle tulisi myös voida osoittaa europohjainen hyöty.

http://www.abb-conversations.com/fi/2015/02/3-tapaa-moninkertaistaa-sahkoautojen-maara-suomessa/

Kestäähän verkko mutta riittääkö sähkö?

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 27.11.16 - klo:23:38

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 27.11.16 - klo:20:41

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 27.11.16 - klo:20:32

Tuo aikaikkuna tuskin toteutuu, ellei meille saada nopeasti lisää ydinvoimaa.

Muutama miilu tarvitaankin että 2,5 miljoonaa autoa saadaan sähköllä kulkemaan.

Oletko huomannut että perjantai-iltaisin tapahtuisi jotain merkittävää muutosta sähkönsaannissa kun yli puoli miljoonaa sähkökiuasta lyödään päälle lähes samanaikaisesti?
Verkko on olemassa ja sähköä riittää. Tietysti sitä vielä kehitetään koko ajan. Tässä ABB:n tuotepäällikkö Mäkinen kertoo:

Lainaus

Nykyinen energiajärjestelmä, sähkön siirto- ja jakeluverkosto, pystyy reitittämään käyttövoiman vaikka kaikille yli 2 miljoonalle autolle – vaikka ne olisivat sähkökäyttöisiä tai hybridejä. Millään muulla vaihtoehtoisella energiamuodolla vastaavaa koko maan kattavaa verkostoa ei ole.Tämä tulisi huomioida liikenteen energiapolitiikassa – siinä ajoneuvojen käyttövoimateknologianeutraalisuus ei ole järkevää. Sähkökäyttöisen liikenteen mukanaan tuoman pienhiukkasten, savukaasujen ja melun eliminoitumiselle tulisi myös voida osoittaa europohjainen hyöty.

http://www.abb-conversations.com/fi/2015/02/3-tapaa-moninkertaistaa-sahkoautojen-maara-suomessa/

Kestäähän verkko mutta riittääkö sähkö?

Sähköä kyllä riittää.

Jos jostain syystä  monta isoa voimalaa paukkupakkasilla sattuu tippumaan verkosta, ja sama tilanne on naapurimaissamme, saattaa olla tarpeen joiltain suurilta kuluttajilta hetkellisesti rajoittaa sähkönkulutusta. Tästä on tehty sopimukset ja ne saavat korvauksen varautumisestaan leikkauksiin. Tai katuvalojen tilapäinen pimennys. Niihin ei ole juurikaan tarvinnut mennä. Sähkönjakelun ongelma on ollut enimmäkseen linjoille kaatuneet puut, ei sähköpula.

Sähköauton tulo on vain osa maailmamme muutosta. Älykkäät sähköverkot, jossa voit vaikka valita muuttuvan pörssisähköhinnoittelun, päätät minkä hintaista sähköä kulutat. Näin sähkön ollessa kalliimpaa, et kuluta. Et esim. sähkösauno juuri kalleimman sähkön aikaan vaan vaikkapa pari tuntia myöhemmin, tai aiemmin. Näin kulutus jakautuu järkevämmin  suhteessa tarjontaan.

Kyllähän ne omia systeemiänsä kehuu. Kaupunkiliikenteeseen ehkä ok, ei muuhun.

Sähköä kyllä riittää.

Jos jostain syystä  monta isoa voimalaa paukkupakkasilla sattuu tippumaan verkosta, ja sama tilanne on naapurimaissamme, saattaa olla tarpeen joiltain suurilta kuluttajilta hetkellisesti rajoittaa sähkönkulutusta. Tästä on tehty sopimukset ja ne saavat korvauksen varautumisestaan leikkauksiin. Tai katuvalojen tilapäinen pimennys. Niihin ei ole juurikaan tarvinnut mennä. Sähkönjakelun ongelma on ollut enimmäkseen linjoille kaatuneet puut, ei sähköpula.

Sähköauton tulo on vain osa maailmamme muutosta. Älykkäät sähköverkot, jossa voit vaikka valita muuttuvan pörssisähköhinnoittelun, päätät minkä hintaista sähköä kulutat. Näin sähkön ollessa kalliimpaa, et kuluta. Et esim. sähkösauno juuri kalleimman sähkön aikaan vaan vaikkapa pari tuntia myöhemmin, tai aiemmin. Näin kulutus jakautuu järkevämmin  suhteessa tarjontaan.

En takaisi sähkön riittävyyttä jos pakkanen nousee nopeasti. Silloin sähköautojen lataustarve nousee huomattavasti ja ruotsista tuleva nykyinenkin kaapeli on äärirajoilla kovilla pakkasilla.
Suomeen tarvitaan pari uutta reaktoria ja uusi linja ruotsiin sähkön riittävyyden takaamiseksi ja hinnan pysymiseksi maltillisena.

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 28.11.16 - klo:08:42

Sähköä kyllä riittää.

Jos jostain syystä  monta isoa voimalaa paukkupakkasilla sattuu tippumaan verkosta, ja sama tilanne on naapurimaissamme, saattaa olla tarpeen joiltain suurilta kuluttajilta hetkellisesti rajoittaa sähkönkulutusta. Tästä on tehty sopimukset ja ne saavat korvauksen varautumisestaan leikkauksiin. Tai katuvalojen tilapäinen pimennys. Niihin ei ole juurikaan tarvinnut mennä. Sähkönjakelun ongelma on ollut enimmäkseen linjoille kaatuneet puut, ei sähköpula.

Sähköauton tulo on vain osa maailmamme muutosta. Älykkäät sähköverkot, jossa voit vaikka valita muuttuvan pörssisähköhinnoittelun, päätät minkä hintaista sähköä kulutat. Näin sähkön ollessa kalliimpaa, et kuluta. Et esim. sähkösauno juuri kalleimman sähkön aikaan vaan vaikkapa pari tuntia myöhemmin, tai aiemmin. Näin kulutus jakautuu järkevämmin  suhteessa tarjontaan.

En takaisi sähkön riittävyyttä jos pakkanen nousee nopeasti. Silloin sähköautojen lataustarve nousee huomattavasti ja ruotsista tuleva nykyinenkin kaapeli on äärirajoilla kovilla pakkasilla.
Suomeen tarvitaan pari uutta reaktoria ja uusi linja ruotsiin sähkön riittävyyden takaamiseksi ja hinnan pysymiseksi maltillisena.

miksei venäjälle

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 28.11.16 - klo:08:42

Sähköä kyllä riittää.

Jos jostain syystä  monta isoa voimalaa paukkupakkasilla sattuu tippumaan verkosta, ja sama tilanne on naapurimaissamme, saattaa olla tarpeen joiltain suurilta kuluttajilta hetkellisesti rajoittaa sähkönkulutusta. Tästä on tehty sopimukset ja ne saavat korvauksen varautumisestaan leikkauksiin. Tai katuvalojen tilapäinen pimennys. Niihin ei ole juurikaan tarvinnut mennä. Sähkönjakelun ongelma on ollut enimmäkseen linjoille kaatuneet puut, ei sähköpula.

Sähköauton tulo on vain osa maailmamme muutosta. Älykkäät sähköverkot, jossa voit vaikka valita muuttuvan pörssisähköhinnoittelun, päätät minkä hintaista sähköä kulutat. Näin sähkön ollessa kalliimpaa, et kuluta. Et esim. sähkösauno juuri kalleimman sähkön aikaan vaan vaikkapa pari tuntia myöhemmin, tai aiemmin. Näin kulutus jakautuu järkevämmin  suhteessa tarjontaan.

En takaisi sähkön riittävyyttä jos pakkanen nousee nopeasti. Silloin sähköautojen lataustarve nousee huomattavasti ja ruotsista tuleva nykyinenkin kaapeli on äärirajoilla kovilla pakkasilla.
Suomeen tarvitaan pari uutta reaktoria ja uusi linja ruotsiin sähkön riittävyyden takaamiseksi ja hinnan pysymiseksi maltillisena.

Tuota tuota. Suomessa ajetaan autolla keskimäärin noin 18 000 km vuodessa ja laitetaan sähköauton kulutus yläkanttiin 20kWh/100km. Tästä tulee 10 kWh/vrk kulutukseksi. Jos nyt kaikki sähköautoilijat (oletetaan heitä olevan 200000kpl nykyisen 1000 asemesta) lataavat akkunsa täyteen juuri sinä suurimpana pakkasyönä 10 tunnin aikana niin saamme tarvittavaksi keskisähkötehoksi 200MW. Nyt kun tiedämme kulutuksen huipputehon olevan 15000MW niin voimme kätevästi laskea 200 000 sähköauton latauksen vaatiman tehon %-osuuden kokonaistehosta. Se on näköjään siis tässä tapauksessa 1,3% jos kaikki lataavat yöllä, jos lataus jakautuu tasaisesti vuorokauden eri aikoihin osuus on 0,5%.

Emme tarvitse tuota varten paria uutta reaktoria  tuottamaan sähköä, erityisestikään kun atomisähkö alkaa olla kalleinta mahdollista sähköä nykyään. Isossa-Britanniassa hallitus joutui lupaamaan ydinsähkölle takuuhinnaksi 11 senttiä/kWh 35 vuodeksi ennenkuin saatiin rahoitusta Hinkley Pointin hankkeelle.
 

Sähkö ja Vety eivät kumpikaan ole ns. primäärienergiaa. Jos ajetaan sähköautolla, tai vetyautolla on tuo energia tuotettu esim ydinvoimalla, kivihiilellä, vesivoimalla, tuulella yms. energialähteellä.
On aika harhaanjohtavaa puhua, että käyttäisimme liikennepolttoaineena sähköä, tai vetyä.

Olen ajatellut että vaihtaisin sähkölämmitteisen talon käyttämään sähköautosähköä, niin maailma pelastuisi.

Ja kun lannoiteteollisuudessa tarvitaan vetyä joka valmistetaan maakaasusta, niin prosessin voisi vaihtaa käyttämään vetyautovetyä niin maatalouden energiankäyttö vähenisi heti.

Emme tarvitse tuota varten paria uutta reaktoria  tuottamaan sähköä, erityisestikään kun atomisähkö alkaa olla kalleinta mahdollista sähköä nykyään. Isossa-Britanniassa hallitus joutui lupaamaan ydinsähkölle takuuhinnaksi 11 senttiä/kWh 35 vuodeksi ennenkuin saatiin rahoitusta Hinkley Pointin hankkeelle.
 

No toi nyt on täyttä paskapuhetta, ydinsähkö ei tarvitse tukea ja silti se jotenkuten pysyy vielä elossa tuettuja energiamuotoja vastaan.
Muualla euroopassa sähkö on muutenkin kalliimpaa kuin pohjoismaissa.
Tuulimyllyt muuten tuskin pyörivät sinä talven kylmimpänä pakkasyönä.

Mä kyllä laskin että 200 000 autoa vetää 2 miljoonaa kilowattituntia (200 000 * 10, 10 on oletettu latausteho kw/h) kun niitä ladataan yhtäaikaa, eihän se toki ole kuin 10 kertainen määrä tuohon sun laskemaan verrattuna ja muuttaa pilkun paikkaa kaikissa kohdissa pykälän oikealle. Siis jos kaikki laitetaan roikkaan samaan aikaan.
Sit vielä se, että akkujen koko ja laturien teho tulee kasvamaan suuresti kuten sähkön kulutus oletettavasti muutenkin.

Tuota tuota. Suomessa ajetaan autolla keskimäärin noin 18 000 km vuodessa ja laitetaan sähköauton kulutus yläkanttiin 20kWh/100km. Tästä tulee 10 kWh/vrk kulutukseksi.

Sähköautolla ei ajeta 18 tkm vuodessa, nissan leaf sähköautoja on nettiautossa sen verran että pystyy laskemaan jotain keskiarvoa. 2012-2013 vuosimallin autoilla on ajettu (35+17+19+60+39+13)/6 = 30.5 kolmessa-neljässä vuodessa. Eli alle puolet tavallisten autojen keskiarvosta.

Vaikka sähkö olisi halpaa, niin kovin halpaa ei sähköautoilu ole ollut; leafin hinta on uutena ollut 41800 eur, niin nyt pyydetään keskimäärin.
(21900+24900+25980+21900+19800+21800)/6= 22713. Arvonalenema siis 19086 euroa. Pelkkä arvonalema siis 62.6 snt/km.

Sähkön riittävyys riippuu lataustehosta. Moerkoen ansiokas laskuesimerkki on tosi, jos kaikki lataavat nätisti 10 tuntia öisin 1kW latausteholla. Todennäköiseti pikalatausten osuus on merkittävä. Silloin voidaan repiä kymmeniä kilovatteja autoa kohti. Tietyskään se ei muuta keskimääräistä kulutusta, mutta jos lataus alkaa syystä tai toisesta kasautua tiettyihin kellonaikoihin, voi kulutuspiikit nousta moninkertaiseksi. Sähköautojen pienet kilometrimäärät johtuvat tällähetkellä siitä, ettei niitä käytetä kaikessa ajossa. ne ovat enemmän kakkosajoneuvoja vielä, koskei lataustakaan saa kaikkialla

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 28.11.16 - klo:21:29

Tuota tuota. Suomessa ajetaan autolla keskimäärin noin 18 000 km vuodessa ja laitetaan sähköauton kulutus yläkanttiin 20kWh/100km. Tästä tulee 10 kWh/vrk kulutukseksi.

Sähköautolla ei ajeta 18 tkm vuodessa, nissan leaf sähköautoja on nettiautossa sen verran että pystyy laskemaan jotain keskiarvoa. 2012-2013 vuosimallin autoilla on ajettu (35+17+19+60+39+13)/6 = 30.5 kolmessa-neljässä vuodessa. Eli alle puolet tavallisten autojen keskiarvosta.

Vaikka sähkö olisi halpaa, niin kovin halpaa ei sähköautoilu ole ollut; leafin hinta on uutena ollut 41800 eur, niin nyt pyydetään keskimäärin.
(21900+24900+25980+21900+19800+21800)/6= 22713. Arvonalenema siis 19086 euroa. Pelkkä arvonalema siis 62.6 snt/km.

Nissanin pikkuautot nyt ei muutenkaan säilytä arvoaan. Ainoa varteenotettava täyssähköauto on edelleen Tesla, koska siinä akun kapasiteetti on jo järkevällä tasolla. Ja jos sillä taksaritkin ajaa, niin varmasti tulee kilometrejä vuoteen sen verran, että osataan arvioida luotettavuus. Autollahan on neljän vuoden täystakuu ja akustolla kahdeksan vuoden takuu.

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 28.11.16 - klo:21:29

Tuota tuota. Suomessa ajetaan autolla keskimäärin noin 18 000 km vuodessa ja laitetaan sähköauton kulutus yläkanttiin 20kWh/100km. Tästä tulee 10 kWh/vrk kulutukseksi.

Sähköautolla ei ajeta 18 tkm vuodessa, nissan leaf sähköautoja on nettiautossa sen verran että pystyy laskemaan jotain keskiarvoa. 2012-2013 vuosimallin autoilla on ajettu (35+17+19+60+39+13)/6 = 30.5 kolmessa-neljässä vuodessa. Eli alle puolet tavallisten autojen keskiarvosta.

Vaikka sähkö olisi halpaa, niin kovin halpaa ei sähköautoilu ole ollut; leafin hinta on uutena ollut 41800 eur, niin nyt pyydetään keskimäärin.
(21900+24900+25980+21900+19800+21800)/6= 22713. Arvonalenema siis 19086 euroa. Pelkkä arvonalema siis 62.6 snt/km.

Leafin ajokilometreistä on tietoa:

Täysin sähkökäyttöisen Nissan Leafin omistajat ajavat Euroopassa keskimäärin 16 588 kilometriä vuodessa ja perinteisten polttomoottoriautojen omistajat 11 539 kilometriä. Leafilla ajetaan siis keskimäärin yli 40 % enemmän polttomoottoriautoihin verrattuna.

Ajotietoja reaaliaikaisesti rekisteröivän CarWings-telemetriajärjestelmän ansiosta Nissan on selvittänyt, että Leaf-sähköautojen omistajat ajavat Euroopassa viikoittain keskimäärin 319 km – täysin ilman pakokaasupäästöjä.

Euroopan komission tuoreimman analyysin mukaan perinteisten bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen kuljettajat ajavat viikon aikana keskimäärin 222 km.

Nissanin tekemissä lisäselvityksissä ilmeni, että 89 prosenttia Nissan Leaf -kuljettajista lataa auton akun yön aikana kotona, jolloin ajokilometrin hinnaksi muodostuu vain muutamia senttejä.

Ruotsalaiset ja norjalaiset Leaf-kuljettajat kärkisijoilla

Kaikkein ahkerimmin ajokilometrejä kerryttävät espanjalaiset Leaf-kuljettajat, jotka ajavat joka viikko keskimäärin yli 367 kilometriä.

Toisena ovat ruotsalaiset 339 viikoittaisella ajokilometrillä. Heidän jälkeensä tulevat britit, jotka ajavat keskimäärin 324 kilometriä viikossa.

Norjalaiset yltävät sijalle 4 – he ajavat Leafillään viikossa keskimäärin 317 kilometriä.

https://www.uusisuomi.fi/autot/76859-nissanin-sahkoautoilla-ajetaan-yllattavan-paljon

Leafiä myytiin uutena erä tarjoushinnalla 29900€. Uusissa malleissa on isompi 40kWh akku. Siihen nähden vuoden vanhoista pyydettyä hintaa 26-29 tuhatta voi pitää jopa kovana. Lähde:Nettiauto

Premiumautoista Tesla taitaa pitää hintansa parhaiten, vuosimallin 2014 autot lähtevät 80 tuhannesta ylöspäin, eipä ne paljoa enempää uutena maksaneet silloin.