Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Maissista kokemuksia meidän tilalla n. 40v. ajalta. Isäukko kokeili kanadalaista rehumaissia aikoinaan v. 1975 ja tuolloin oli tosi hyvä kesä, että lämpösummaa tuli. Ongelma vaan oli silloisilla lajikkeilla päivän pituus, eli kasvu lähti käyntiin parhaiten liian myöhään, kun yöt pimenivät. Ensimmäiset hallat taas tulivat liian aikaisin...
Itse olen kokeillut vuosien varrella muutamia kertoja maissia, yhden kerran jopa pääsin puimaankin leikkuupuimurilla kokeeksi. Onnistuessaan massaa tulee melkoisesti, jos säilörehuksi kasvattaa. Parhaan tuloksen olen saannut, kun olen kylvänyt toukokuun lopulla (28.05.) maissin.
Nyt on varmaan syysohrat jo puitu ja sadot tiedossa, jos kellä oli sitä kasvamassa? Kylvöjäkin varmaan suoritettu syysohralla, on syksy ollut sen verran hyvä syysviljankylvöille. Kiinnostaisi tietää, että millaisia kokemuksia on tältä vuodelta syysohrista.
siinä onki emäntä tyytyväinen kun talvenaikana kantaa sillä pärekopalla sen 50 mottia puita KEITTIÖÖN
pannuhuone on sitä varten että jos jaksaa klapeilla lämmittää niin ne puut pitää saada siihen pannunkylkeen koneella
Tuon ongelman voi tietysti ratkaista tekemällä vaikka keittiöön sellaisen "komeron", joka täytetään puilla ulkokautta ja sitten puut otetaan toisesta ovesta sisään sisäkautta 
Noinhan se olisi kutakuinkin hyvä tapa lämmittää jos tuo komerotila olisi jo rakennusvaiheessa huomioituna .Tuommoinen toimisi jonkinlaisena varastona jota vaikka täyttäisi muutaman kerran viikossa. Hintaa tulisi ainakin yhden ulko-oven verran lisää .
Itse muistan lapsuudesta ajan jolloin taloissa oli ne puulaatikot joihin sitten niitä klapeja kannettiin . Kyllä klapin kanto työstä käy ja ainakin silloin jos se jää vaikka yhden harteille .Itse olen kyllä omaan ratkaisuun erillisestä lämpökeskuksesta hakevarastoineen vähintäänkin tyytyväinen ja roskat ja tuhka pysyy poissa talosta.
Kyllä noissa puiden kantamisissa on oma työnsä, jos näillä klapikattiloilla lämmittää enempi neliöitä. Voihan ne polttopuut tietty tehdä klapikoneella verkkohäkkeihin ja sitten niitä siirretään trukkihaarukalla johonkin varastotilaan talon sisälle, jää rukkasen jälkiä vähemmälle, mutta silti eräänlainen harrastus on tuo lämmittäminen. Puulla lämmittäessä tulee aina roskaa ja tuhkaa.
Näitä keskuslämmitysliesiä on ollut iät ajat ja tuolla Viron puolella lämmittävät turvebriketillä näitä keittiön keskuslämmitysliesiään. Monessa virolaisessa talossa lämminvesivaraaja toimii "käännettynä" versiona, eli käyttövettä lämmitetään lämminvesikierukalla ja lämminvesikierukalla otetaan pattterikiertoon vesi.
Minullakin on suomalainen käyttämätön (v. 1993) keskuslämmitysliesi varastoissa, olisiko Siro merkkiä, ruskea väriltään, siisti ja ei juuri eroa muista kodinkoneista. Ei ole tullut asennettua (vielä) keittiöön. Tehoa muistaakseni 15kW luokkaa, jolla kyllä lämmittää taloa täysiään. Ei tarvitse todellakaan mitään erillistä pannuhuonetta.
1. Peittaan
2. Ohrat ja vehnät, joskus kauraa
3. Nestepeittaus omatekoisella "pisaralla pidemmälle" laitteistolla, tehokas ja nopea! Vastaava esitelty joskus KM-lehdessä, ei siis oma keksintö.
4. Viljatila
Millainen laite? Mun omatekoinen jäi käyttämättömäksi kun peittaustulos ei ollut parasta A-luokkaa. Tuolla Jussin 2000 peittaimella tulee kyllä kieltämättä erinomainen peittaustulos, teho sellainen mitä nelituumainen 5m:n ruuvi ehtii säkkiin viedä.
No ei tää mikään niin ihmeellinen laite ole, kopioin sen aikoinaan KM-lehden jutun perusteella, jossa isäntä oli rakennellut fanerista ko. laitteen. Itse hitsailin vastaavan 3mm teräslevystä. Tässä erillisessä laatikossa peittausaine levitetään ks-ruiskun suuttimella (ks-ruiskun suutinrunko viritetty siihen) siemenvirtaan, jota pystyy säätämään ja tästä vasta ruuvi kuljettaa siemenet perävaunun taikka suursäkkiin. Ei ehkä sen nopeampi, mitä ruuvi vetää, mutta on toiminut monta vuotta. Peittausaine on Lidlistä ostetussa puutarharuiskussa 9,90€, johon on asennettu tubelesventtiili paineilmaa varten, sopivan ilmanpaineen otan perävaununrenkaasta Lada-henkilöauton työkaluista löytyvän pumpunletkulla.
Idea on kuitenkin, että mahdollisimman moni jyvä saa heti pintaansa peittausainetta, eli jyvät valutetaan ohuena kerroksena ennen kierukkaan joutumistaan ja sekoittuvat siellä vielä lisää.
1. Peittaan
2. Ohrat ja vehnät, joskus kauraa
3. Nestepeittaus omatekoisella "pisaralla pidemmälle" laitteistolla, tehokas ja nopea! Vastaava esitelty joskus KM-lehdessä, ei siis oma keksintö.
4. Viljatila
Onnistuuhan ohra turvemailla taikka kuten appiukko niitä kutsuu ruoppamaiksi. Maat tietty pitää olla jotenkin kunnossa ja lajike ei ehkä ihan vaativimmasta päästä, mutta onnistuu hyvin. Ainut ongelma mikä omalle kohdalleni on sattunut, kun hieman "tikkuinen" 15ha lohko oli kylvetty, jäi sinne niitä tikkuja ja hakoja pintaan, eikä niitä erikseen jyrätty. Ohran puinti on kuitenkin sen verran maata myöten tapahtuvaa, että hieman meni puimuriin noita kepakoita. Normaalit emmeet kun ohralle antaa sinne, typpeä ei ehkä niin huippua, mutta muuten huolehtii kasvinsuojelusta, taudit ja korrenvahvistus, niin tulee jyviä puimurin säiliöönkin.
Aika erikoinen juttu haastaa viljelijöitä käräjille juuri kylvötöiden alkaessa ja alkaa vaatimaan vielä tuollaisia ilmoituskuluja, aika raukkamaista touhua. Tuo tos-maksun peruste periä sitä on aika hatara, vaikka asia olisikin ehkä hyvä uusien lajikkeiden kehittämiseksi. Mitään takeitahan ei ole siitä, että päätyvätkö nuo rahat todella kasvinjalostajille ja osa kerätyistä tos-maksuistahan menevät (?) kuluihin. Ainakin, jos joku järjestää keräyksen vaikkapa "hukkuneiden merimiesten vaatetusrahastoon", ovat keräyskulut yleensä melkoiset näissä tapauksissa ja vain pieni osa menee ko. kohteeseen. Kummasti niitä kuluja löytyy näille kerätyille rahoille, oli sitten kysymys kuinka rehellisestäkin keräyksestä. SKY:llä lienee palkkauskulujakin, laskutus jne. niiden määrästä vain on kovin vähän tarjolla ihan oikeaa tietoa. Vai onko jollakin esittää tarkkoja lukuja?
