Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.
-SS-
2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.