Puurojen ja vellien sekoittuminen on myös ilmastoväittelyissä nähtävissä. Siksi pitäisi ymmärtää asioiden eroja. Kun esim. puhutaan humuksesta, niin termin käyttäminen eri yhteyksissä sekoittaa varmasti hiiliviljelylobbarit kuin viralliset poliittiset asiantuntijatkin. Siksi on hankalaa väitellä esim. luomun ja superviljelyn eroista hiilensidonnassa.
Sorkasmin hengessä laitan pari linkkiä, joissa selvitellään humuskäsitettä ja humuksen syntyä ja kestävyyttä maaperässä. Ja myös muun orgaanisen aineksen käyttäytymistä ja suhteellisen nopeaa hajoamista hiilikaasuiksi.
https://docplayer.fi/5097669-Orgaaninen-aines-maan-kasvukunnon-yllapitajana-helina-hartikainen-elintarvike-ja-ymparistotieteiden-laitos-helsingin-yliopisto.htmlhttp://www.suo.fi/pdf/article9830.pdfJos biologisesti pitäisi reippaasti sitoa hiiltä maahan, sen pitäisi tapahtua niin että humifioitumisprosessia pitäisi jollakin konstilla tehostaa merkittävästi.
Ja onhan sitten tietenkin se kaasutetun pelkistetyn hiilen sijoittaminen maaperään...
Kun puhutaan kaljasta ja vastaavasta, niin oluttahan se usein tarkoittaa, mutta asia yleensä tulee selväksi. Humuksesta kun puhutaan, niin yhtä sama tilanne se on kuin kaljallakin. Mutta hölmöksi asia muuttuu, jos asiantuntijoiden suussa sekoittuu faktat ja niiden perusteella aletaan tekemään ilmasto- ja viljelypolitiikkaa, joihin koplataan tukien jakelu. Mutta poliittiset asiantuntijathan yleensä lobbaavat sitä omaa ideaa, joten kaikenlainen sohlaaminen on varmasti taattu.