Nyt kun luin tuon Petrin alkuperäisen viestin uusiksi, niin nimenomaan voisi tuo propionihappohomma olla tsekkaamisen arvoinen juttu jos mahdollisimman kuivaa tavoittelee ilman kuivuria, ja säilyäkin pitäis. Tuolloin tuppaa kosteus olemaan helposti just siellä 20-30% eli ka 70-80 %, jos saa kivasti pellolla kuivattua. Mut lampaille kun oli menossa syöttöön niin siitä en sitten osaa sanoa mitä ne tosta p-haposta tykkää, naudoilla ja hevosillahan samaa ainetta löytyy myös elukan omasta ruoansulatuksesta.

Lähinnä tuo kommenttini koskikin oikeasti kuivan heinän käärintää, eli kosteus siinä 15 % nurkillla, ka. siis tällöin 85 %. Ja kyllä ne saa säilymään homeettomana kunhan on asialliset varastot. Tällaista tavaraa tosiaan aika harvoin suoraan pellolta saa paalata, viime kesänä tosin olisi onnistunut varmasti sekin.
On vaan vähän harhaanjohtavaa jos puhutaan kuivan heinän käärinnästä, kun on kosteudet kuitenkin jotain 30 % tienoilla
Propionihappo on säilönnässä käsittääkseni omimmillaan juuri tuossa hiukka alle 20 % kosteudesta noin 30 % kosteuteen, eli sellaisessa tavarassa sitten laskukoneesta riippuen aito vaihtoehto käärinnälle. Propionihappohan on lievä tuholaisaine(pesticide), kun se kerran tappaa hometta. Olisi kiva kuulla jos joku sitä suomenmaassakin heinän säilöntään käyttää.
Meillä ei ole käärittävään tavaraan laitettu enää vuosiin mitään aineita, viimeksi oli muistaakseni käytössä jotain maitohappobakteeria, mutta hyvin on säilyny ilmankin.
Ja vielä kommenttia tuohon alkuperäiseen kysymykseen, joka taisi siis koske sopivaa paalainta säilöheinälle, niin eiköhän se vaan joku hyvä muuttuvakammioinen ole paras siihen, merkkeihin en ota kantaa ku ei ole kokemusta nuista.

Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.

Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.

ystävä osti jcb on-line: www.ad-machinery.net
kone toimii ilman ongelmia
he ovat käyttäneet maataloustraktoreihin ja käytetyt koneet

No tuosta viestin kieliasusta voisi päätellä kyseessä olevan just noitten huijarien tänne laittama viesti joka on käännetty jollain sanakirjaohjelmalla suomeksi... Aika pitkälle alkaa mennä kun täälläkin omia huijaussivustojaan mainostavat. Varovaisuuttaa mukaan nyt noihin ulkomaan ostoihin, syytä tietää myyjän olevan ihan oikeasti olemassa.

Mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen että kannattaako tuoda, niin ehdottomasti kannattaa, kunhan ei noihin huijauksiin haksahda.

Ei ole sen kummempaa kuin pikkupaalien kuivauskaan, kyllä niitä on jo yli 20 vuotta Suomessakin kanttipaaleja latokuivurilla kuivattu. Samat säännöt pätee kun pikkupaaleillakin.

Niin eihän tuolta rapakon takaa tuotavista maatalouskoneista tai traktoreista mitään tullia tarvi maksaa, ei ainakaan viime keväänä tarvinu, mutta alvi pitää tilittää verottajalle maahantuonnin yhteydessä.
Senhän saa sitten kyllä takasin, mutta pitää muistaa maksaa kuitenkin. Alvimaksu määräytyy kauppakirjan tms. dokumentin määrittelemän tavaran arvon mukaan. Ja sit jos ostata rahdinkin sieltä niin olikohan niin että siitäkin menee alvi? enpä tuota nyt muista mutta kannattaa tarkistaa.

Lainaus käyttäjältä: kontju - 14.06.09 - klo:21:38

onnistuuko mailasesta tehdä kuivaa heinää apila ois muuten hyvä mutta ei sitä saa kuivaksi kuin kuivurissa ja sittenkin vain korsi jäljellä

etelä-dakotassa mailanen piti karhottaa ja paalata yökasteen aikana ettei lehdet olis varissu..

..Oletan tämän "kaste-simulaattorin" olevan juurikin tuohon tarkoitukseen...

http://www.harvesttec.com/dewsimulator.html

Niin kyllähän mailasesta tehdään paljonkin kuivaa heinää, tuuppaavat vaan sekaan sitten vähän propionihappoa säilyvyyden varmistamiseksi jos meinaa olla liian kosteaa. Mailasen käsittely peltokuivauksessa tosiaan syytä olla mahdollisimman hellävaraista.

Nythän saavat Ameriikan Yhdysvalloissa ehkä jo ens kesänä kylvää myös RoundUp Ready- sinimailasta. On olluna siellä välillä pari vuotta pannassa, mutta nyt taas tulossa lailliseksi.

Ostin tässä syksyllä 500-600 paalia säilörehua kotiintuotuna, kaksipulloa konjakkia lupasin niistä. Oli kahdelta isännältä niin tartti kaksi pulloa. Kummaa hommaa toi hevosheinä bisnes jos kestää tuollaisen määrän pois lahjoittamisen ja miehet jatkaa "suunnitelmallista" säilörehuntuotantoa...

joo ei taida kovin monella "säilöheinän" tuottajalla tuotetusta määrästä edes puolelle olla puoliksikaan varmoja markkinoita kun paalia muoviin pistävät. Siitä on suunnitelmallisuus kaukana.
Mutta onhan se niin helppoa se heinänteko kun voi vaan muovittaa ja toivoa että joku ostaiskin...

Täältä ääni Flaamingille, sieltä on pari lavaa ostettu. Tosiaan hintaero suomen markkinoiden käytettyihin olematon, ja on ainakin vuoden verran lava hyvässä maalissa.

Eiös AIVeen osalta ole nyt se halvin hintaporras menossa. Mihinkä hintaan ne nyt niitä kauppailee? ite pitäis kysyä AIV2plussan hintoja, tarjoukset vetämässä.

samaa ajatellu kokeilla,pakkaa nuo "oikeat" koneet maksaa aika ruokottomasti.. siementä menis varmaan paljo enempi..

Ei ne "oikeat" koneetkaan vähän käytettynä mitään maltaita maksa jos ei uutena osta . Siistin käytetyn voi löytää puoleen hintaan uudesta. Ja jos kaksikin kimpassa ostaa niin ei jää kun pari tonnia per nuama kustannusta.

Kokemusta on Köckerlingin Herbamatista, muista vain näkemyksiä. Eli itse päädyttiin aikanaan tuohon Herbamat-koneeseen aikanaan pääasiassa sillä perusteella että sillä varmimmin kylvä onnistuu erilaisissa olosuhteissa. Oma kone on jotain 2001-2003 vuosimallia, eli boksi vähän erinäkönen kun nyt uusissa, mutta sama Amazone, ja kyllä on oniistunu myös riistakylvökset olemattomilla siemenmäärillä.

Suuremman työleveyden harakoneet vaatii otollisemmat olosuhteeet kylvön onnistumiselle, sitä voi tietysti varmistella suuremmalla siemenmäärällä. Loppusuoralla oli myös Underhaugi, mutta Köckeri vakuutti koneena enempi, ja parin Underhaug-käyttäjän tilalla vierailun jälkeen päädyttiin saksalaiseen.
On toki hithaampi kun esim Dalbo Maxiroller tai Enböckit ja He-Vat joissa työleveys yli kaksinkertainen. Mutta kun kerran tekee kunnolla niin ei tarvii tuplaten ehtiäkään.

samoissa mennään...joutu "laman" takia laskemaan hintaa ja kun noi löpöt ja apulannatkin laski niin ei kehtaa enää samoja ottaa kun viime vuonna.Tosin mä toimitan suurimman osan.
[/quote]
Niinhän se mennee joku 90 % tavarasta asiakkaa varastoon toimitettuna, palvelubisnestä kun on. Hinta sillon useampia senttejä/kg "parempi". Ei ole vielä hintoja laskettu viimevuodesta, toisaalta ei kyllä viimme vuonnakaan hintaa nostettu öljypeikolla.

Noutohinta siinä 23 c/kg +alavi. Toimitettuna tyyriimpi;)
Ei paljon sen alle KANNATA myydä, mut jotku kyllä myy siltikin

Niin Suomessahan näytti tuo tautiaineiden käyttö vähentyneen, kaikki muut pienessä kasvussa.

Ruotsin ötökkämyrkkyjen käytön räjähtäminen varmasti vähän ennustaa tulevaa tilannetta täällä meilläkin, kun saadaan lähivuosina vakioaineisiin mukaan ne etanamyrkyt joita syyskylvöisillä kasveilla kaytellään.

Eli puhtaana spekulatiivisena kommenttina voitaisiin sanoa että Ruotsin fungisidien kasvanut käyttö johtunee torjuntatarpeesta nimenomaan syyskylvöisillä kasveilla, joita meillä taasen vähemmän. Toki esim. etanaongelmaa torjutaan länsinaapurissa myös keväällä ja kesälläkin.