No, kyllähän tuosta voi lukea rivien välistä että ymppiministeriön myyrät olivat tuskan takana. Koko tukisysteemihärdellimme monimutkaisuus johtaa pohjimmiltaan liian kiireellä hosutusta EU-sopimuksesta. Muiden osa-alueiden neuvottelijoiden tiedetään grillanneen omia väkisin päätöksiin, vaikka kiire oli viimeinen asia jota olisi pitänyt soveltaa.

Leikkaisivat etiketit kahtia: etiketin kustannuksen on sanottu olevan pulossa ohra-kustannusta suurempi...

Kotimaista olutta on saanut jatkuvasti viime vuosina pantit sisältäen 9,90 -10,90 €/per mäyräkoira halpamarketeista. Litrahinnaksi jää joku 2,50 €/ltr. Mutta kun ihmisillä ei ole rahan paskasta ruokakaupassa väliä, niin tavataan ostaa oluset ½ litran tölkissä. Ja yllättäen se pantiton litrahinta onkin luokkaa 10 €/ltr.

Vaan kuten sanottua, kun ostovoimaa löytyy..

..Maitohyllyn kohdalla sama ostovoima on jo siten hiipunut, että hädin tuskin halvennetun 0,62 € maitotölkin pystyy laittamaan kärryyn hintaan 0,62 €/ltr...

Jätkät tekee lähes ympäri vuorokauden töitä ja niillä on  miljoona velkaa ja melkein samanverran liikevaihtoa ja triplasti omaisuutta ja sitten pidetään uutta autoa jonain statussymboolina. Jos suhteuttaa lainamäärään, työmäärään ja omaisuuteen niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa jonkun henkilöautokotteron vaihtamisessa...

Yllä olevan perusteella lie sama mitä tehdään, joku ne viljelijän rahat kuitenkin.. 
..Toisilla vaan ehtii verottaja saamaan vähän välistä...   

Taas tarkoituhakuista lätinää kirjoitus, siinä 1,9 miljardissa on mukana se 1,1 miljardia joka tulee EU:lta, ja toisekseen tosiaan Valtio maksaa merkittävän osan tosi suuren ihmisjoukon eläkkeistä ja maksaisi myös viljelijöiden eläkkeistä vaikka se menisi eri kautta kansaneläkkeenä.

Lomitus nyt on mitä on mutta sillä taas on työllistävämpi vaikutus kuin monella muulla maatalousrahankäytöllä.

Ja tuo valtion eläkesatsaus ei itse asiassa ole maatalouden tai valtiontalouden aiheuttama ongelma, vaan oire eläkejärjestelmän kyvyttömyydestä vastata koko valtakuntaa jyystävän rakennemuutoksen haasteeseen.

Tilasto tai paremminkin markkinaharha jutussa on maatalouden bkt-osuus: Jos tuotteista maksettaisiin kohtuu korvaus, maatalouden markkinahintainen bkt-osuus olisi ainakin kolmanneksen korkeampi. Nyt tuo kolmannes hukkuu mm. Pietarin esikaupunkien 30 Prisman ketjun rakentamiseen.

Kertokaas nyt viisaat että miten saataisi raha jäämään viljelijöille. Tietty fakta on että kuluttajat on valmiita maksamaan jotain tuotteista ja eu ja valtio syytää rahaa alalle mutta ympäröivä maailma tuntuu olevan täynnä laskutaitoisia jotka pääsevät välistä vetäjiksi.

esimerkiksi
-Proagria osaa hinnoitella siten että neuvo 2020 (tai mikälie) menee suoraan heille.

Tuota minäkin mielessäni jurnutin, 28 miljoonaa, tekee 10 €/hehtaari. Tilaa kohti tarjolla 3.500 €/ 5-v. Ajatus on toisaalta ihan hyvä, mutta NE jotka tuota eniten tarvitsisivat ei tartu tilaisuuteen. Toinen puoli tarinaa on, että jos tutkimus ja neuvonta ajetaan alas, voidaan hetken päästä suuntautua tuottamaan pönkiä oville.

-Konekauppiias osaa tiedustella paljonko viljelijä saa tukea ja hinnoitella koneensa juuri sen hintaisiksi
-Sama homma rehukauppiaalla

Tässä suhteessa esimerkiksi rukiin hehtaarituesta tulee viljelijän tilille pelkkä läpikulkuerä: parhaimmat sadot ottavasta ammattimiehestä 7 tn satoineen tulee suurin häviäjä. Ja heti kun rukiin omavaraisuus saavutetaan (+20.000 ha), hinta romahtaa, mutta riskit jäävät.

-Viljelytuotteiden ostajat taas osaavat hinnoitella tuotteet juurikin tuotantokustannuksien tasolle vaikka tuotteen arvo kuluttajalle voi olla ihan jotain muuta.

Tämä on hyvin pitkälti poliittisen päätöksenteon tontilla:

*Laitetaan kilpailulakiin Saksan tapaan määräys, ettei kauppa saa myydä maataloustuotteita alle tuotantokustannusten.
*Otetaan käytöön Anti-trust laki, jolla yli 30 % markkinaosuuden tukku-vähitäiskauppa kytky puretaan esimerkiksi siten, että inexin tapaisten tulee myydä kaikille vähittäiskaupoille, ja samaan hintaan.
*Edelleen alueellisten osuuskauppojen valtakunnallinen kampanjayhteistyö katsotaan kielletyksi hintayhteistyöksi vrt. viljelijöiden on laitonta sopia keskenään mitään hinnoitteluun liityvää.
*Kaupan hyllymaksut kielletään
*Kaupalle jatkuva raportointivelvollisuus peruselintarvikkeiden määrä- ja hintatiedoista kilpailu- ja tilastoviranomaisille. Vrt. viljelijöiden velvollisuus sato- ja varastotietojen ilmoittamiseen.

-Jos ei muuta keksitä niin lisätään byrokratiaa niin että pitää palkata lisää tarkastajia ja taas on kasallinen loisia elämässä siivellä.

Lopetetaan välittömästi tämä kansallisen edun vastainen MALLI-oppilas leikki, ja ryhdytään kansakuntana toimimaan kuten kunnon katoliset.
Välillä voi joutua maksamaan komissiolle vähän almuja tästä hyvästä, mutta rapatessa roiskuu.
---  Jatkossa resurssit ohjataan reilusti valvomisen sijasta tuottavaan toimintaan!  ---

Saattoipa käydä niinkin, että Mavilla on jutut hakusessaan
 Hyvä, kun tunnustivat ajoissa.

Olihan se viimeksi paaalllljjjon reilumpi tapa: Heinäkuun alussa tuli paperi joka piti allekirjoittaa, jotta hyväksyy haun jälkeen tehdyt ehtojen muutokset..

..Että olisihan se hakemuksen voinut vaihtoehtoisesti poiskin vetää...   

Minkäänlaista mielenkiintoa ei ole ollut Hakamäeltä mitään ostella;nämä jotka ovat jotain ostelleet ovat kertoilleet ettei ollut oikein hyvä kauppa

Vaihtohyvitykset olivat enemmän kuin kohdillaan. Sen sijaan kauppojen loppuun hoitaminen, ja jälkimarkkinointi olivat (asiakkaan) kovan työn takana. Ei kahta ilman kolmatta, joten osaltani pari riitti. Molemmissa oli tiettyä vääntöä että homma saatiin maaliin. Tässä jälkimmäisessä tosin osittain koneen valmistajan organisaation mokan vuoksi.

Kauppakirjaan oli kuitenkin selvästi merkitty kaupan kohde varusteineen. Kone tuli, vaihtokone lähti, maksuaikaa 10 pvä. Meinasi mennä rumaksi, kun totesin että kauppakirjan mukaan vaihtokoneella on kuitattu 40 % kauppahinnasta, enkä aio maksaa enempää ennen kuin saan mitä on so*****.

Pidin lähtökohtaisesti firman otteesta. Vauhdissa jäi vain liian moni asia vailinnaisesti hoitamatta, kirjaamatta ja informoimatta. Tuo SGN:n liike oli paremminki seuraus kuin syy...

Ilkalle, niinhän ne tavarat joita suomesta ei löydy niin pikanahan ne tosiaan tilataan, ja aikas nopeasti tulevatkin, mutta mitä sitten?? Jostainhan ne on hankittava..

Sitä minä vaan ihmettelen edelleen, kun se osa singahtaa siihen varaosatiskin taakse 5.000 lentomailia reilussa vuorokaudessa:

Miksi hitossa minun pitää ajaa sitä se viimeinen 50 kilometriä omalla autollani?
Eikös se palikka jo kotipihaan asti joutaisi yksin tein tulla?

Se on kyllä ihan totta, että tykkäävät olla arkistona papereille, jotka voisi säilyttää aivan täysin myös tilalla.

Eikä tässä vielä kaikki

Luin tuota tukihakuopasta niin "ympäristötuen vähimmäisvaatimukset" ja sivu 75.

Tee peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden
aikana..

 ..laatutestin palauttamisesta
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Johan noita copy-paste lomakkeita tulee sihteerin riesoiksi yksin meikäläisen 70 lohkolta mapillinen!

 

Navettarakennukseen työstäminen on työlästä, ja vaatii kompromissejä toiminnallisuuden suhteen:

Kantava laatta pihalle sopivan avaraan paikkaan, (sen tarvitsisit kaapin alle navettaankin tehdessä). Siihen jotkut 160mm putkipalkit kulmiin pystyyn, ja väliiin halutulle korkeudelle ~3 metriin 200 mm I-palkit, ja kuivauskaappi niiden päälle. Runkotolppiin tukien sitten porrasta ym. tarvittavaa tasoa miehen kiivetä ja huoltaa kaappia. Kaapin kylkiin 30 mm eriste ja pellitys päälle, jos haluaa energiaa pihistää.
Viljavarastoon sitten pitkää putkea sieltä elevaattorin päältä.

Ei tälläinen "köyhän miehen" stand-alone mikään kaunistus ehkä ole, mutta toiminnallisesti ja taloudellisesti harkinnan arvoinen.

JK. Kannattaa varmaan tarkistaa em. rakennelman palkistojen lujuudet joltain laskutaitoiselta...   

JKK. Näissä hommissa kaapinpelti on aina suhteessa halpaa kaikkeen siihen nähden mitä se ympärilleen vaatii...

Niin joo se vuokraus on aina vaihtoehto. Kuitenkin olisi mielenkiintoista kun joku miettisi sen optimaalisen tuotannon ja laskisi siitä eri tunnusluvut eli kuinka paljon päivässä, vuodessa, kausittain työllistää ja kuinka paljon tuntia kohden saa rahaa. Samoin että miten kalusto on käytössä ja millaisella ihmismäärällä työt tulee hoidettua. Mielestäni jos laskija olisi fiksu ja osaisi eri alojen tuotannon niin saisi oikeasti laskettua mitä ja miten homma kannattaa tehdä.

Jos se olisi noin yksiselitteistä, ja riittävän nohevan tuottoyhtälön takana, niin moni asia ratkeaisi. Ei olisi ylituotantoa, nälänhätää, maatalousekonomisteja eikä tukia. Dippainssi moisen teollisen prosessin hoitaisi, mitä nyt joka vuosi tehokkaammaksi viilaisi.

Olen joskus joutunut kansantaloustieteen tohtorikoulutettavien kanssa samaan pöytään. Taustaani tuntematta, nämä löivät maanrakoon koko maatalouden, tukia unohtamatta. Kansantalouden perusoppien mukaan, kun kunkin maan kannattaa paneutua siihen missä omaa suhteellisen edun.
Nielin kiusaksen sanoa näille kulmahousukavereille, että minulla on suhteellinen etu ja pääasiallinen elinkeino päivittäisessä ateriassa. Että jos voisimme olla varmoja että sitä jokapäiväistä sapuskaa on aina lautaselle tulossa, voisimme keskittyä johonkin muuhun. Fakta kuitenkin on, että viimeistään kolmantena päivänä ilman ateriaa, kyseinen teoria osoittaa viimeistään heikkoutensa..

..Ja että sekä sisällisodan syttyminen, että jatkosodasta irtautumisen hylkääminen toteutunutta aiemmassa vaihessa, ovat molemmat viime kädessä olleet kiinni nurkan takana kolkuttavasta nälästä.

Vesilahti vetää pohjat uutena tähtenä kuntaverotuksen huipulla SOTE-uudistuksen tasauksen jälkeen.
Stubbi kiittää ahkeria ja uskollisia kannattajiaan...

Kunta        Tuloveroprosentti 2015      Soten rah.os. muutos €/asukas         Uusi tuloveroprosentti paineen jälkeen


Vesilahti        21,50 %                                    131    €                                   25,44 %

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425017219645.html

Niin, tulevaksi vuodeksi leikataankin vasta 15 %. Eihän se mihinkään riitä!

Minun puolestani viekööt vaikka tuon Benin listan 5,5%: http://www.benkku.fi/wp-content/uploads/2015/02/leikkauslista.pdf

Mutta vastineeksi tulee saada kilpailulakiin korjaukset, joilla kaupan monopoli ja viljelijöiden kurmuuttaminen loppuu!

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 20.02.15 - klo:19:28

Minkä helvatan takia tuota soteuudistusta ei voi perustaa sairaanhoitopiirien mukaisesti? Nykyiset kunnalliset palvelut siirrettäisiin noiden alle ja kunnista voitaisiin johtohenkilöt laittaa kiviä potkimaan...

http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/Sivut/default.aspx

Ruotsissa olisi toimiva malli lääni/maakuntapohjalla, mutta kun Suomesta ehdittiin jo läänit lopetta.    Ranskassa ehkä vielä parempi. 

Ihan sairaanhoitopiiripohjalta tämä harjoitus ei pitkäjänteisesti voi onnistua: Sairaanhoitopiirien koko vaihtelee 44.000 ja 0,5 miljoonan asukkaan välillä. Mutta jonkinlainen Ruotsin maakäräjämallia seuraava maakuntavetoinen systeemi meille erittäin todennäköisesti syntyy.

Nyt rupeaa olemaan vain turhan kiire. Asiaa on haudottu pian 8 vuotta, ja aina on löytynyt joku demari joka on halunnut kirjoittaa perustuslain sotella uusiksi...   

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 22.02.15 - klo:13:45

Niin joo ja suomessa ei sivutoimisia viljanviljelijöitä ei ole kuin kourallinen. Pääosa viljelijöistä elää eläimillä, metsällä, urakoinnilla tai pallkatyöllä.

..Ja varmasti on viljelijöidenkin edun mukaista pitkällä tähtäimellä, että tukiriippuvuutta hiljalleen vähennetään nakertamalla tukia pienemmäksi pala kerrallaan sieltä täältä, parempi sopeutuskeino se on kuin yhdessä yössä tapahtuva iso pudotus. Kyllä realismia on se, että yhteiskuntien voimavarat ei tulevaisuudessa riitä nykyisenkaltaiseen maatalouden tukemiseen, ja on hyvä että viljelijöitä on alettu sopeuttamaan siihen vähitellen..

Tuethan on puolitettu jo kertaalleen tällä vuosituhannella. Tulevana vuonna tulle sitten tämän päälle 10-15% leikkaus. Jaa, että miten niin tuet puolitettu? Tukien ostovoimasta on kadonnut 50% ihan huomaatta reilussa kymmenessä vuodessa, vaikka euromäärissä ei merkitäviä muutoksia ole tähän asti tapahtunut.

Eläkeläiset valittavat suureen ääneen kuinka heiltä on indeksimuutoksella* leikattu ostovoimaa. Mutta eläkeläisillähän menee maajusseihin nähden vahvasti: maataloustukia ei mikään indeksi oikaise. Kustannusten nousu pitäisi kyetä kompensoimaan 100 % tuottavuuden nousulla: että jos löpölitran sai v.2002 hintaan 24 c/ltr, ja männä kesänä maksoit 84 c/ltr, niin mitäs läksit...   


(*Ennen Lipposta eläkeindeksi oli sidottu  sekä hinta- että palkkaindeksiin, sittemmin vain hintaindeksiin.)