Moro taas!
Puiskentelin tuossa aamusella ja katselin jäniksiä juoksemassa puimurin terää karkuun suuressa hädässään.
Tuli mieleeni, että vuosien mittaan kun aina pitkäkorvaisimmat jänikset menettävät korvansa
puimurin terässä niin tyhmempikin pitkäkorvainen jänis tajuaa muuttaa pois viljavainion läheltä.
Täten tullaan siihen päätelmään että vähitellen viljapeltojäniksistä jalostuu lyhytkorvaisia.
Koska niitten ei tarvii olla korvat verissä joka syksy. Sehän häiritsee lisääntymistä.
Apropååå...
Itse teoriaan. Jonnikka on vihreä osuuskaupan markkinoima jälkimarkkinoinnin mestarinäyte.
Egoaan nostattaakseen kylän tuppimulkkuisimmat isännät ostavat tietysti jonnun.
Ja katolle täyshälyvalopaneeli. Ko hankinnan seurauksena jonnunomistajalle iskeytyy järjetön
halu ympärivuorokautiseen täpinöintiin. Mikä johtaa siihen että tyttöystävät jää pois mielestä
ja vaimot lähtee...
Syyseuraussuhdetta mietittäessä huomataan että tuppimulkkuiset jonnukuskit huomaamattaan
lipuvat ohitse hedelmällisimmän lisääntymiskautensa.
Elikkä suku sammuu.
Loppupäätelmänä voimme todeta että on Jontikan ansiota että maaseudulla vähitellen yleistyy
isokaluisuus miesten fyysisenä ominaisuutena.
Hyvä esimerkki on nimimerkki AimoMela, oikealta nimeltään Oiva Jormakka.
M.O.T.
