Onko Linnunpaska kuin ongelma taivasalla olevissa laitoksissa? luulis sen ruostuttavan jonkun verran.

On ongelma, Linnunpaskasta johtuvaa ruostetta tosin en ole huomannut.

Viime keväänä virittelin kattokaiteiden päälle rautalangan ja kytkin kesäksi pienen sähköpaimenen kiinni. Ei ollut syksyllä yhtään linnunpaskaa. Vuonna 2017 linnunpaskaa oli aivan valtavasti.
En nyt sitten tiedä oliko lopullinen syy tuo paimen, vai yleinen naakkojen vähyys.

Olen antanut itselleni kerrottavan, että juuri tuon tyyppinen jankkurin kärki on syynä jankkuroinnin huonoon maineeseen. Jälki muistuttaa enemmän kultivointia.

Ajelin aiemmin syksyllä jankkurilla, jossa on siipiterä ja varren edessä terä. Itse varsi on ihan pystyssä. Ideana on nimenomaan nostaa maata ihan jankkokerroksen alta tasaisesti, jolloin tiivistynyt kerros murtuu. Eron vetovastuksessa huomaa kovassa paikassa heti ja jos tulee ristiin ajettava kohta, niin jo ajettu on huomattavasti vähäisempi vetovastukseltaan. Kyseisellä jankkurilla maa ei sekoittunut juuri lainkaan, paitsi pinnasta jos isompi olkitollo kerääntyi varsiin. Aiemmin nurmella ei jäänyt kuin viiva maahan siinä kohdassa mistä oli ajettu.

Tässä tapauksessa jankkuroinnin tarkoitus oli kyntöanturan murtaminen. Ensimmäistä peltoa en ajellut kokonaan, kun oli niin pehmoisen oloista, toisella pellolla ei sitten niin pehmoista kohtaa löytynytkään kun ekalla pellolla kovimmat kohdat. Piti kaivaa kaikki painot eteen, että edes jotenkin riitti vetopito kovimmissa kohdissa. Erikoista oli, että pintamaa vaihtele lohkolla ja pehmoisissa kohdissa saattoi olla kovempikin jankko kuin savisemmissa paikoissa.
Ei ole härkäpapu eikä kumina jankkurointia piolookisesti hoitaneet.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.09.18 - klo:07:33

Eli peltojen Ca/mg-suhde on perseellään. Humuspehtoorilla on tuote nimeltä rikkiviisas, minkä pitäisi alentaa magnesiumia tehokkaasti. Toinen tapa on tietysti Kalsiittikalkki, mutta sitä lienee jo kokeiltukin. Rikkiviisaan huono puoli on, että se on sitä puukuituperusteista juttua. En ole vielä selvittänyt kuinka sen kanssa pitäisi menetellä, mutta minulla on myös pari ongelmalohkoa, jossa magnesium on aivan liian korkea. Niille voisi kokeilla tämmöistä, koska kaikki muu on jo likimain tehty.

Joo suhde on pielessä, kun pohjalta nousi liikaa magnesiumia pintaan ja kalsium ilmeisesti syrjäytyi? Rikkiviisas saattaa olla hyväkin ratkaisu. Täytyy selvittää, onko se luomukelpoinen. Luomukipsi on ollut aiemmin kiven alla.

Toisaalta kationivaihtokapasiteetti on aika alhainen ko alueella, joten multavuuden lisääminen jollain pikakeinolla (nollakuitu? Puuhake?) Ja kalsiitti yhdistäen saattaisi auttaa myös. Työn alla.

Yritän tutkia, milä olisi se oikea ratkaisu ihan lapiotestien, tarkempien viljavuustutkimuksien ja neuvojien avulla. Ei oikein haluaisi vain kokeilla. Voi seuraamuksien korjailu olla vielä vaikeampaa. Esimerkkilohkolla arvioitiin kalkituksen korjaavan tilannetta ja lohko kalkittiinkin. Dolomiittikalkilla, kun oli edullista. Siis Ca lisäksi lisää Mg. Ei toiminut. Ongelma pikemminkin paheni.

Piti oikein tarkistaa omien peltojen Mg, ja Ca:Mg, enkä nähnyt niissä mitään hälyttävää. Mikä on liian korkea Mg?
Täälläpäin on ollut paljon savikaivoja, niistähän nostetaan savea syvältä pintaan, olikohan sillä jokin K-lannoitustarkoitus?

Siis maalajikysymys, mutta missä maalajissa syväkyntö on hyväksi ja missä turmioksi?

Potilan ja Multivan kultivaattorien valmistus liienee siirtynyt historiaan, ainakaan valmistajan sivuilla ei enää ole mainintaa kultivaattoreista.

Kyllä kyntö vain onkin helppoa verrattuna kultivointiin. Pitää olla oikeanlaista piikkiä ja jälkihärpäkkeitä oikeaan maalajiin ja olosuhteisiin nähden. Maalajit vaihtuu lohkon sisälläkin, eikä niitä piikkejä jouda aina vaihtelemaan eri lohkoille, tai pitää useampaa konetta eri olosuhteisiin.

Kynnössä maan pintaosissa oleva eloperäinen massa käännetään niin syvälle maan alle, että pieneliöstö ei pysty toimimaan. Samalla pintaan käännetään maata, jonka aktiivisuus on erittäin heikko. Pieneliöstö ja sienet alkavat siis vasta rakentaa uutta elinympäristöä keväällä ja kun ne syksyyn mennessä saavat sen toimimaan, se taas käännetään maan alle. Kun matalamuokkauksilla tai suorakylvöllä pidetään maan pintaosat aktiivisina, multavuus tuossa ohuessa kerroksessa nousee ja maa murustuu paremmin.

Tässä onkin se oleellinen asia, miksi vaihtoehto kynnölle kiinnostaa.
Ja onhan kyntö aika hidasta. Tukipolitiikkakin ohjaa kevätmuokkaukseen, jolloin keväällä tahtoo tulla hoppu. Keväällä kynnökset kerkesi kuivaa liikaa, ennen kuin ehti äestämään.
Toki kynnöllekin oma paikkansa on.

Suorakylvöön en haluaisi siirtyä, koska mielestäni lannoittava paska pitää saada maahan, eikä maan pinnalle haihtumaan.

Olisihan se hyvä saada keväällä yhdellä koneella kylvövalmista, oli se sitten yhteen tai kahteen kertaan ajettuna. Siinä mielessä työjälki on mielestäni oleellinen asia.

Jälkihärpäkkeistä on vähänlaisesti kokemusta.
Vanha varpajyrä-äes toimii hyvin mättäillä, mutta ei sillä oikein tahdo hehtaaria saada valmiiksi, kun varpajyrä on taas rikki. Onhan se varpajyrä siinä halkaisijaltaan onnettoman pieni.
Multivan lautastinttarissa jälkijyrästä tuli lana, kun sade teki vähän pintakosteutta.

Mitä perusvaatimuksia koneelle siis asetetaan?

• Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin
• Sekoittaa paskan ja suurimman osan kasvijätteistä maahan, että mahdollinen äestys ja kylvö onnistuu.
• Soveltuu lähes kaikkiin olosuhteisiin

Lisävaatimuksia hifistelyyn

• Kivien hautaus tai pintaan nosto. Kun kivet nousee pointaan, niin ne on helpompi poimia. Aina ei tosin olisi aikaa kivien kanssa leikkiä.
• Juolaan juurien kuivattelu.
• Kerta-ajolla valmista. Kylvinkone vielä perään.

Ongelmakohtia

• Hinta
• Veturissa ei riitä voima.
• Hinta

En nyt sitten tiedä mikä olisi paras ratkaisu perusmuokkauskoneeksi. Pienillä lautasilla varustettu lautastinttari ei ole vaihtoehto, vaikka sellaisellakin on avustettu mättäiden rikkomista.

• Tuossa on ihan hyvä idea, jos itse väsäilee. Toimiiko sitten vähän huonommissa olosuhteissa. Varpajyrä on mallia -pajalle hehtaarin välein. https://youtu.be/qMchFHy8pns
  
• Tuokin näyttää fiksulta, miten sitten toimii vähän liian märässä rapamaassa. Meneekö jo sitten kynnön ja kultivoinnion välimaastoon. Myös lautasten kesto, siis käyttökulut mietityttää.
  https://www.lantmannenagro.fi/tuotteet/maatalouskoneet/akeet-lautasmuokkaimet-kultivaattorit/lemken-rubin-12-u-lautasmuokkain/

Ilman kokemusta veikkaisi toimivaksi jäkihärpäkkeeksi:
tai tai eniten veikkaisin tätä
Jossain oli myös sellainen voimakkaasti jättävä viiksi, vähän kuten viimeisessä kuvassa ennen varpajyrää.

Jos kevyiksi maiksi lasketaan hietamaat, niin entäpä multamaat, mättäitä ja kiviäkin vielä seassa. Miten kultivaattorit siellä toimii?

Sitten on vielä ne savikot, jotka tapaavat keväällä kynnöksen jäljiltä kuivua louhikoksi ennen äestystä. Mitä kultivaattorit niissä saa aikaan?

no likimain tuollasta jälkeä pitäsi tulla, jos haluaa tiivistää kasvualustaa lautasmuokkari taitamattoman käyttäjän käytössä on siihen mitä parhain laite.Soveltuu myös satotason alentamiseen.

Kuinkahan tuossa keskimmäisessä kuvassa, haittaako heinän juurakot äestystä? Jos nyt ihan kyntöön vertaisi.

Hmm, entäs vähän isommilla lautasilla oleva, jolla Veli Venäläinenkin uudistaa pajuttuneita peltoja https://youtu.be/owJ8iS83A_M
Lasketaanko nuo lautasmuokkariksi, vai onko ne jotain ihan muuta?

Mistä löytäisin uutta mattoa hyttiin? Heitin hiiren kusen polttamat matot kaatikselle. Oli kamala haju.

Pieni otsonointilaite päiväksi tai kahdeksi koppiin, niin hajut vähenee kummasti.

Lainaus käyttäjältä: taneli - 09.04.18 - klo:17:53

Lainaus käyttäjältä: SKN - 09.04.18 - klo:17:20

Lainaus käyttäjältä: taneli - 09.04.18 - klo:17:01

Lainaus käyttäjältä: nakkisormi - 08.04.18 - klo:12:15

Hei
Mikähän tässä paripyörien kiinnityksessä on vikana kun ne ei tunnu sopivan keskenään yhteen? Ollut nyt tällä tavalla muutaman kevään, mutta tällä tavalla kiinnitettäessä kierteet menevät pilalle ja kiinnityskään ei mielestäni ole 100%... mitä tähän keksisi tai miten nämä on tarkoitettu laitettavaksi?
Kuvat kertokoot enemmän:

Kiinnitys
Vinossa, kierre kovilla
Nämä ei taida olla suunniteltu toimimaan keskenään?

Kyseessä kuitenkin Valtran 38” takaparipyörät, joten kiinnitys saisi olla kunnolla, että pysyy matkassa mukana! Paripyörät hommattu myöhemmin käytettyinä niin ei tullut vertailtua tuota kiinnitystä.

Ottamatta sen kummemmin kantaa Rajun kiinnitystapaan, tuollaisessa ketjusysteemissä jengat eivät tule koskaan kestämäänkään. Kiinnittäessä tuo kiinnike hakkaa jenkoja aina samasta kohdasta, kunnes jenka on siitä kohtaa sileä -> mutteri jää jumiin -> ketjut jää löysälle -> jenkaosa vääntyy -> rälläkällä irti.
Tuohon kun tekee kiinnityksen toisinpäin, eli jenkatangosta pitkä pultti ja pitkä putki/mutteri traktorin pyörän puolelle, jolloin kiinnityslenkki tulee pultin kannan alle eikä jengan kohtaan, niin jengat säilyy ehjänä. Jos kiinnitys jää löysälle, niin tanko vääntyy silloinkin, kun paripyörä pyörähtää vanteella.

Jännä juttu, museoikäisiä ketju/kierretanko - kiinnityksiä ja ei kierteet kärsiny.

Onko museokoneiden 'ketju/kierretanko - kiinnitykset' nähneet pulttipyssyä? Kyllä ne käsipelillä voi ehjänä pysyäkin.

Mihin ne kierteet siitä pilalle menee? Vanteesta paripyörään tulee suoraveto.
Ja pyssyllä ylikiristämällä saa kierteen kun kierteen pilalle

Olenko tosiaan ainoa, jonka kaikista ketjuvirityksistä oli jengat paskana.
Nyt kun tarkemmin asiaa miettii, niin osaksi syyllinen taitaa ollakin vanhan isännän tekemä jatkohylsy, joka ei ollut ihan suoraan hitsattu. Vinossa vemppaava hylsy tietysti hakkaa jenkaa lyttyyn. Ja taas kerran tuli todistettu oma nolous. Ihan kaikkea en silti myönnä, on ne ketjut silti surkeita ja välivanteissa saisi olla jokin pyörimisenestohahlo.

Lainaus käyttäjältä: taneli - 09.04.18 - klo:17:01

Lainaus käyttäjältä: nakkisormi - 08.04.18 - klo:12:15

Hei
Mikähän tässä paripyörien kiinnityksessä on vikana kun ne ei tunnu sopivan keskenään yhteen? Ollut nyt tällä tavalla muutaman kevään, mutta tällä tavalla kiinnitettäessä kierteet menevät pilalle ja kiinnityskään ei mielestäni ole 100%... mitä tähän keksisi tai miten nämä on tarkoitettu laitettavaksi?
Kuvat kertokoot enemmän:

Kiinnitys
Vinossa, kierre kovilla
Nämä ei taida olla suunniteltu toimimaan keskenään?

Kyseessä kuitenkin Valtran 38” takaparipyörät, joten kiinnitys saisi olla kunnolla, että pysyy matkassa mukana! Paripyörät hommattu myöhemmin käytettyinä niin ei tullut vertailtua tuota kiinnitystä.

Ottamatta sen kummemmin kantaa Rajun kiinnitystapaan, tuollaisessa ketjusysteemissä jengat eivät tule koskaan kestämäänkään. Kiinnittäessä tuo kiinnike hakkaa jenkoja aina samasta kohdasta, kunnes jenka on siitä kohtaa sileä -> mutteri jää jumiin -> ketjut jää löysälle -> jenkaosa vääntyy -> rälläkällä irti.
Tuohon kun tekee kiinnityksen toisinpäin, eli jenkatangosta pitkä pultti ja pitkä putki/mutteri traktorin pyörän puolelle, jolloin kiinnityslenkki tulee pultin kannan alle eikä jengan kohtaan, niin jengat säilyy ehjänä. Jos kiinnitys jää löysälle, niin tanko vääntyy silloinkin, kun paripyörä pyörähtää vanteella.

Jännä juttu, museoikäisiä ketju/kierretanko - kiinnityksiä ja ei kierteet kärsiny.

Onko museokoneiden 'ketju/kierretanko - kiinnitykset' nähneet pulttipyssyä? Kyllä ne käsipelillä voi ehjänä pysyäkin.

Hei
Mikähän tässä paripyörien kiinnityksessä on vikana kun ne ei tunnu sopivan keskenään yhteen? Ollut nyt tällä tavalla muutaman kevään, mutta tällä tavalla kiinnitettäessä kierteet menevät pilalle ja kiinnityskään ei mielestäni ole 100%... mitä tähän keksisi tai miten nämä on tarkoitettu laitettavaksi?
Kuvat kertokoot enemmän:

Kiinnitys
Vinossa, kierre kovilla
Nämä ei taida olla suunniteltu toimimaan keskenään?

Kyseessä kuitenkin Valtran 38” takaparipyörät, joten kiinnitys saisi olla kunnolla, että pysyy matkassa mukana! Paripyörät hommattu myöhemmin käytettyinä niin ei tullut vertailtua tuota kiinnitystä.

Ottamatta sen kummemmin kantaa Rajun kiinnitystapaan, tuollaisessa ketjusysteemissä jengat eivät tule koskaan kestämäänkään. Kiinnittäessä tuo kiinnike hakkaa jenkoja aina samasta kohdasta, kunnes jenka on siitä kohtaa sileä -> mutteri jää jumiin -> ketjut jää löysälle -> jenkaosa vääntyy -> rälläkällä irti.
Tuohon kun tekee kiinnityksen toisinpäin, eli jenkatangosta pitkä pultti ja pitkä putki/mutteri traktorin pyörän puolelle, jolloin kiinnityslenkki tulee pultin kannan alle eikä jengan kohtaan, niin jengat säilyy ehjänä. Jos kiinnitys jää löysälle, niin tanko vääntyy silloinkin, kun paripyörä pyörähtää vanteella.

Kokeilin nestekaasua viime vuonna samasta syystä. Matalapainesäätimen jälkeen oleva nestekaasutohon liitin sopi suoraan johonkin väliin. Asetyleenin painesäädin jäi siis pois välistä.
Teho oli tosi huono. Nestekaasun paine saisi varmaan olla suurempi ja pillin paljon suurempi.
Taisi myös liekki sammua helposti, happea ei ehkä kestänyt lisätä niin paljon.

Vanha keskustelu mutta onko kukaan hommannu tuollaista makitan porakoneprässiä? Onko toimiva verrattuna noihin joissa on akkukone itsessään? Ajattelin vaan että tuohon saisi porakoneen vaihdettua uuteen mutta mites noihin joissa on akku itsessään saa akkuja kun kömähtää.

Samanlainen on ollut joitain vuosia käytössä, ilman makitan tarraa. Takuuseen on vaihdettu runko. Ei oikein kestä isompaa akkukonetta 1-vaihteella.
Juurikin tuo koneen irrotus tuubin vaihdon välillä on vähän kömpelöä. Ja akkukone on sitten rasvassa. Kaivinkoneen rasvauksessa valikoituu käteen mieluummin paineilmaprässi.
Yhdistelmän paino on sitten akkukoneesta kiinni, pienemmällä ruuvinvääntimellä ihan näppärän kokoinen.

Mielenkiintoinen ajatuksena, jos vain toimii.
Viljan oljet nyt ei ole mikään ongelma, mutta ajatellaan vaikka vankkaa rapsin kortta pehmeässä maassa, joka on puitu pitkään sänkeen juuri lumisateen alkaessa. Tuossa vaiheessa glyfosaattia on vähän turha ajaa, mutta keväällä tuo pystyssä oleva korsi ei ole mihinkään maatunut ja kevätaurinko vielä kuivattaa sen korren rapeaksi, jonka sitten kerääntyy ensin auroihin ja sitten äkeeseen ja lopuksi vielä kylvinkoneeseen. Tuossa tilanteessa 15 - 30 €/ha ainekustannus on perusteltavissa, --siis jos sellainen aine olisi olemassa.

https://www.youtube.com/watch?v=qMchFHy8pns

Tuonnäköinen äes vakiopiikeillä on itsellä. Kun piikit asettaa ihan taka-asentoon jättäväksi, ei tuki kovinkaan helposti. Sitä vaan ei viitsi paljoa käyttää, kun varpajyrät edessä ja takana vaatii enemmän korjausta, kuin mitä varsinaiseen työhön kuluu aikaa. Maata ei siirry kovin paljoa, joten tasausvaikutus ei ole kovin suuri.

Aika pätevän oloinen laite tuossa videossa, kuinkahan tuo toimii tukkimatta pehmoisessa maassa, jossa on mättäitä, tai kestävyys kivisessä paikassa? Oman äkeen runko ei tosin taitaisi enää kestää tuommoisia piikkejä.

Ei tunnu toimivan melut (jota viitsisi itse kuunnella) eikä välkkeet. Ovien altakin oppivat kulkemaan. Jos ei ole ruokaa eikä suojaa, niin sitten voi olla vähemmän. Eli kaikki jyvät pois nurkista.

Kokeilematta on vielä sähköpaimen kaiteiden päälle, tuota varten on jo pikkupaimen hommattuna, kunhan vain viitsisi askarrella.

Kun esimerkiksi ohra kasvaa kunnolla, niin ei se pinnassa oleva vesi riitä kuin alkuun, sekä voimaahan on annettava starttilantana, mikäli paska kynnetään syvälle. Juuret kuitenkin voivat kasvaa jopa 1,5cm/vrk .esimerkiksi kahdeksan tonnin sadon käyttämä vesimäärä on niin suuri, että tämän kesän vesi riitä edes puoleen siitä. Loput vedestä on varastoitunut maaperään. Lisäksi se, että kuminan juuret ei kasva on vielä selvempi merkki siitä, että maassa ei ole kasvuedellytyksiä.

Joo, sademäärä ei milleinä ole ollut mitenkään valtava. Tuota olenkin ihmetellyt miksi maa on ollut niin märkä, vaikka kasvuston pitäisi käyttää vettä enemmän, kuin sadetta on tullut.