Käsittämättömän kovat valkuaiset (kuolaa ruudulle)

Käsittämättömän kovat valkuaiset (kuolaa ruudulle)

Reilu 13 kova valkuainen? Normaali mun mielestä. 16-17 on jo kova 5000 - 6000 kilon hehtaarisadolla.

On se 10,6:n jälkeen 

Zebra kosteus 11,7%, hlp 79,4, sako 264, valkuainen 11,3, surkastuneet 2,8%, roskat 0,1%. Lannoitus 120 kg N, olisi pitänyt laittaa kesällä lisää, sato n. 5200kg/ha. Rehuksi menee.

ei ku tua tänne sekottelen omiin saadaan leipätavaraa

tänään just yhden rukiin sekottelijan kans oli tehny puolet-puolet ennen ja jälkeen sateita puituja näytepussiin ja aika lähellä se sako oli sitä huonompaa..

ei noita meidän 80 sakosia pysty tohon kylmiksen 260 sakosen joukkoon laittamaan ku vähä kärryn nurkkiin  tarvis olla semmosta 400 kaveria ja omat edes vähä toista sataa.. mut jos tietää mihin näytteenottajan piikki pistää ni sit.. 

ei tommonen SS valkuainen ole ku normaali se on kylmis semmonen homma et PUOLET LISÄÄ APUPASKAA KEVÄÄT KESÄT!!

ei tommonen SS valkuainen ole ku normaali se on kylmis semmonen homma et PUOLET LISÄÄ APUPASKAA KEVÄÄT KESÄT!!

 

Kaksi juttua.

1. Sakoluvut oli reilusti yli 300, ei siis vähätellä.

2. Minä viljelen lakien ja asetusten mukaan, niinkuin on sopimukset yhteiskunnan kanssa tehty. Vilungintekijät on sitten porukka erikseen. 

Kaksi juttua.

1. Sakoluvut oli reilusti yli 300, ei siis vähätellä.

2. Minä viljelen lakien ja asetusten mukaan, niinkuin on sopimukset yhteiskunnan kanssa tehty. Vilungintekijät on sitten porukka erikseen. 

Sää viljelet, mää, Jose ja Tate kasvatetaan.

ei me mitään vilunkia tehdä. korkeintaan muistan joskus et bergmanniin menee vaan viis mottia kuormaan. pimeetä apulantaa ei käytössä. eniten harmittaa ku se wisun satotasotypenmääräkorjausviisari loppuu 5500 kiloon vaikka mulla olis kuitit tarkastajaa varten reilulle kuudelle tonnille.

jos muuten tulee tarvetta todistella rehuviljojen satotasokorjauksia myyntikuiteilla ni voimme ostaa viljaa kolmasosan enemmän kuin kärryillä on. mut puolet halvemmalla   

ei me mitään vilunkia tehdä. korkeintaan muistan joskus et bergmanniin menee vaan viis mottia kuormaan. pimeetä apulantaa ei käytössä. eniten harmittaa ku se wisun satotasotypenmääräkorjausviisari loppuu 5500 kiloon vaikka mulla olis kuitit tarkastajaa varten reilulle kuudelle tonnille.

jos muuten tulee tarvetta todistella rehuviljojen satotasokorjauksia myyntikuiteilla ni voimme ostaa viljaa kolmasosan enemmän kuin kärryillä on. mut puolet halvemmalla   

 

Hyvin yleinen käytäntö "eläinkeskittymissä". Ostat ensin 5500kilon apulannan, sitten roudaat skeidaa vielä sille kasitonnarille. Rehuviljaa myydään määrä XXXXXXkg ja sitten vielä kasvatellaan säilistä jota lannotetaan 2-3 kertaa.

Kaikki osapuolet hyötyy omalla tavallaan ja kasvit kasvaa.

 

Käsittämättömän kovat valkuaiset (kuolaa ruudulle)

pH on 6.8 -  7 . Fosforiluvut siinä 80 - 100. Kevään kasvu on yleensä kovin heikkoa, koska oras kärsii fosforin puutteesta. Tänä keväänä oli lämmintä siinä alkukehityksen aikana. Kylmä kevät on fosforittoman viljelyn kauhistus, vaikka kuinka olisi fosforiluvut korkeat.

Nyt kun katselin nuo ravinnetaselaskennat uudelleen läpi, niin valkuaispitoisuus nosti typpitaseet viime vuoden jälkeen kohtuu lähelle optimia, taseprosentin muutos +miljoona% , fosforitaseet ovat 7 vuodelta noin 100 kg miinuksella, silti ei putoo fosforit, noissa vanhimmissa omissa lohkoissa on pudottu tyydyttävästä huonoon, silti on laitettu se ympin sallima taso, satotasokorjaukset 5 vuodelta kertyneen oikeasti korjatun samaa lajia olleen sadon perusteella eivät anna automaattisesti laittaa 12000 tavoitteeksi. Sopivalla viljelykierrolla jää aina se hyvä vuosi siitä lajista pois.  Ehkä kuitenkin vuoden 2013 lannoitus kerrankin yhdistyi tämänvuotiseen, sehän varmaan on oletus toimenpiteissä.

-SS-

Mites paljon sää niit oraita aattelit neliölle

500  kpl . Käytin nuorempana 700 kpl neliöllä, 20 aaria pääsi jukolla ja taas täyttöön.
Sitte tähkälletulon aikana tuli semmosta tiheää heinää, tähkät kymmenen jyvää tai pienempiä, ja osa aivan surkastuneita. Sampon terä ei mennyt läpi, katkesi kampea ja teräruotoa tai muuta kiusaa.

Nyt vaan rouskutus kuuluu harvemmin kylvetyssä kun terä leikkaa semmoista kävelysauvan paksuista kortta.

-SS-

Nyt vaan rouskutus kuuluu harvemmin kylvetyssä kun terä leikkaa semmoista kävelysauvan paksuista kortta.

alat oppia 

Fosforiluvut siinä 80 - 100. Kevään kasvu on yleensä kovin heikkoa, koska oras kärsii fosforin puutteesta.

Oletko starttifosforia kokeillut/harkinnut? Mulla on startti käytössä, viljasta en tiedä mutta rypsi hyötyy siitä selvästi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.09.14 - klo:22:01

Fosforiluvut siinä 80 - 100. Kevään kasvu on yleensä kovin heikkoa, koska oras kärsii fosforin puutteesta.

Oletko starttifosforia kokeillut/harkinnut? Mulla on startti käytössä, viljasta en tiedä mutta rypsi hyötyy siitä selvästi.

Starttifosfori kuuluu samaan rajoitettuihin ainesosiin kuin normaali lannoitefosfori, kun fosforitasot ovat korkeat / arveluttavan korkeat. Sama tilanne fosforipitoisilla lehtilannoitteilla. Eihän tuohon tarvittaisi kuin 10 tonnia olkikuivitettua fosforipoikkeus-lehmänlantaa ennen kylvöä multaan äestettynä, nin satotaso saattaisi kasvaa jopa tonneja. Aitosavimaa muuttaa keinolannoitteen epäorgaanisen fosforin nopeasti niukkaliukoiseksi, karjanlannasta pieneliöt vapauttavat fosforia käyttöön, useamman vuoden ajan.

Tämä asia tiedettiin jo 1920-luvulla.
http://www.smts.fi/esit06/1104.pdf

-SS-