Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 18.02.23 - klo:06:54
-
Pieneen nelikkoon olen hankkimassa parempia (kastematoystävällisempiä) renkaita.
Mikä on oikea raideleveyksien - tai pikemminkin renkaiden sisävälin - ero edessä ja takana? Vakiorenkailla "tehdasasetuksilla" mittasin takaa 120 cm, edessä 128 cm.
Nyt olisi eteen tarjolla vanteineen edulliset pyörät, mutta näiden rattaiden vanteiden laippa ajaa eturenkaiden sisävälin 2*8=16 cm alkuperäistä leveämmäksi. Jos takavanteet teettää niin, että renkaiden sisäväli pysyy samana, on uudessa tilanteessa etu- ja takarattaiden ulkoreuna yhtä leveällä eli raideväli edessä renkaiden keskeltä keskelle mitattuna suurempi.
Pitäisikö uudet takavanteet nekin teettää leveämmälle (jolloin sisävälien ero pysyy samana) vai haittaako suurempi ero esim. kynnössä?
-
kyl ne renkaiden sisäreunat olis hyvä olla samalla linjalla, jos etupää on paljonleveemmäällä vaikuttaa se ominaisuuksiin.sopiiko entisistä vannelautanen taivannekehäuusiin.
-
Kyntö on semmoinen missä pitäis olla takarenkaiden sisäväli 3*auran terän työleveys. Eli esmes 16" auralla takarenkaiden sisäväli pitäis olla n. 122 cm. Toiset sanoo et edessä pitäis tuo sisämitta olla sama; omasta mielestä edessä saa olla muutaman sentin (ehkä 5...) leveämpi, kuitenkin niin ettei eturenkaiden ulkomitta ole suurempi kuin takana.
Olen ymmärtävinäni aloittajan kysymyksestä, että uudet etupyörät olis kiinteillä vanteilla. Onko niiden vanteiden offsetti sama toisin päin vai paheneeko entisestään?
Minkämerkkinen päkätin?
-
Vanha ohje on kynnössä etupää 0- 10 cm leveämpi väli edessä. Oma kokemus on, että paluuauraa on vaikea säätää, jos on 10 cm leveämpi. Jos on etukuormaaja lisää eturaidevälin lisäys etuakselin rasitusta. Raideväliä lisätessä voi usein pyörien kääntöä lisätä, jolloin koneesta tulee paljon ketterämpi.
-
Kyntö on semmoinen missä pitäis olla takarenkaiden sisäväli 3*auran terän työleveys. Eli esmes 16" auralla takarenkaiden sisäväli pitäis olla n. 122 cm.
Tuo perustuu kai siihen että vedon linja olisi suurinpiirtein auran työleveyden keskeltä jolloin mikään ei kovin vahvasti kampea minnekään?
Ohje toiminee 3-4 teräisillä, mutta jos aurat muuttuvat suuren maailman kokoluokkaan niin sitten ei välttämättä enää ole paikkansa pitävä? Isojahan vedetäänkin mielellään vaikka tasamaalta (on-land).
-
Kongskilden ohjeesta löytyy hyvät tiedot: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.kongskilde.com/caen/en/-/media/DLG/Kongskilde/DownloadLib/Manuals/Soil-Preparation/Ploughing/Fully-mounted-reversible-plough/Vari-Flex-CX-CXP-EX/VFCX-VFCXP-VFEX-o-FI-00-Book-181218-68009-03.ashx&ved=2ahUKEwjAi8iPvp_9AhVqCBAIHeb6D8kQFnoECBsQAQ&usg=AOvVaw3-afoMWTOsEKrtPeIYVSzg
-
Kiitos kokemuksista!
Traktori on idän ihme, Belarus 825, aurat nelisiipiset sarka-aurat. Kynnössä hyvinkin tasapainoinen yhdistelmä; teho-paino -suhde on aika kohdillaan noihin auroihin. Ja kun vuodessa kynnetään vain noin 40-45 ha, niin tuolla yhdistelmällä menee kevyesti. Uudet etuset 400 mm leveät, taakse 540mm 65-profiililla juuri ja juuri mahtuu lokasuojien sisään.
Uudet eturenkaat ovat siis jonkun kuormaimen vanteilla - tai tarkemmin vannekehillä. Pitää ostaa etupäähän uudet vannelautaset (vanhoissa ne on jo hitsattu kehiin ajat sitten, tukevasti) ja hitsata ne noihin uusiin kehiin. Helpointa olisi hitsata nämä keskiöt/lautaset suoraan vannekehään ilman mitään välikkeitä ja silloin tuo leveys lisääntyy. Vannekehien kääntäminen kääntää tilanteen liikaa toisinpäin.
Tuossa Kongskilden ohjekirjassa oli sisäleveyden ohje 3*16*2.54+125=134 cm. Ja maininta, että leveillä renkailla ulkoreunat voisivat/pitäisi olla yhtä leveällä. Näin kun tekee, niin takasia laitetaan (sisäreunasta mitaten) 14 cm leveämmälle (2x7cm), jolloin etu- ja takarenkaiden ulkoreunat ovat yhtä leveällä. Tällä ymmärryksellä voisin kuvitella, että tuon kanssa voi elää.
Oikeastaan ainoa, mikä mietityttää tässä vaiheessa, on Maken mainitsema etuakselin lisärasitus ylimääräisen raidevälin ansioista. Ehkä vielä paineakku etukuormaajan linjaan tätä kompensoimaan...
-
Paineakku ei ymmärtääkseni varsinaisesti poista sitä rasitusta, tasaa toki niitä kovimpia rasitus piikkejä. Pitkää harjanvartta kun keskeltä painaa menee helpommin poikki kun lyhyt. Mutta eiköhän se kestä, kuormatessahan se suurin rasitus tulee, aisathan voi tiputtaa pois jos siltä tuntuu…
Irroittaako ihmiset etukuormainta kuinka peltohommiin tai muuten välillä? Itse en, mulla on joka päivä käytössä niin en viitsi.
-
Paineakku ei ymmärtääkseni varsinaisesti poista sitä rasitusta, tasaa toki niitä kovimpia rasitus piikkejä. Pitkää harjanvartta kun keskeltä painaa menee helpommin poikki kun lyhyt. Mutta eiköhän se kestä, kuormatessahan se suurin rasitus tulee, aisathan voi tiputtaa pois jos siltä tuntuu…
Irroittaako ihmiset etukuormainta kuinka peltohommiin tai muuten välillä? Itse en, mulla on joka päivä käytössä niin en viitsi.
Ei oo koskaa tullu irrotettuu, kone kohta 15 vuotias jo. Voishan se olla järkevää kun ei päivittäistä käyttöä ole.
En tiedä sitte kuin jumittunu liittimet kun ei oo koskaa irrotettu.
-
^
Kerran remonttia varten Q960, toivottavasti ei ikinä enää :) Sitten sellainen pikku solidi fiiun noukalta joka talvi mettähommien takia. Paljon ei haittaisi vaikka ei ikinä enää takaisin laittaisi.
-
Joskus laitettiin aamulla kuormaaja kiinni ja ajettiin rehut navettaan ja pudotettiin kuormaaja pois ja lähdettiin peltohommiin. Joka päivä kylvö ja jurtinnostoaikaan tehtiin tuo. Kuormaaja on Quicke 540. Letkujen kanssa meni eniten aikaa, tuossa on 6 letkua eikä ryhmäpikaliitintä. Parisen minuuttia menee aikaa kun joskus kellotin. Tukijalan reikiin on maalilla merkitty oikea kohta.
-
Mulla on 8050 Valtra ollu 10 vuotta, vielä en ole aisoja irroittanut. Aikoinaan Mezzosta joskus otin aisat pois. Noita Vilskeitä tuli otettua useammin, vallankin sitä missä oli ne pitkät liukuraudat traktorin puolella. Oli pahasti huollon edessä 705 valmetis.
-
par kertaa on ollu kuormain irti miun värkeistä... lähinnä rempan takia mut ite en enää ole ainakaan 25 vuoteen moista irrotellu.. käyttöä päivittäin kun kone käytössä...
-
Lievästi off-topic, mutta renkaissa ja kynnössä ollaan vielä: kuinka leveä (taka)rengas käytännössä tuskatta mahtuu 16-tuumaiseen kyntövakoon ?
-
Lievästi off-topic, mutta renkaissa ja kynnössä ollaan vielä: kuinka leveä (taka)rengas käytännössä tuskatta mahtuu 16-tuumaiseen kyntövakoon ?
Jontussa on 650 leveet takaset ja aurat 14".. ei jälestä huomaa että rengas tallaisi viilua..
-
Lievästi off-topic, mutta renkaissa ja kynnössä ollaan vielä: kuinka leveä (taka)rengas käytännössä tuskatta mahtuu 16-tuumaiseen kyntövakoon ?
Jontussa on 650 leveet takaset ja aurat 14".. ei jälestä huomaa että rengas tallaisi viilua..
Meillä 650 leveä ja tallaa aika pahasti vielä 16 - 17 tuuman leveydellä saatikka 14 tuumaan kynnettäessä. Se tallautuminenhan ei ole pelkästään renkaan leveydestä kiinni vaan myös siiven mallista. Kvernelläkin leveille renkaille oma siipimalli (meillä se vanhempi).
-
Mul on 710 leveät takana ja 14" Kvernen aurat. Siivet vaihdoin 28-mallisiin ja hyvin mahtuu. Vaonavarrinkin tuli hankittua, mutta ei ole tarvinnut laittaa paikalleen.