Korjuuongelmat juontavat juurensa yhtiöiden jäykästä toimintakulttuurista, jota ei ole muuttaminen, koska joku kilpailija saattaisi hyötyä siitä. Jonkinlainen alueurakoitsijamalli, jossa sama koneketju hakkaa Tarvasjoelta puita monelle eri yhtiölle saattaisi ratkaista ongelman.
Eiköhän korjuuongelmat maksa metsänomistaja. Verotus taas on aivan toinen juttu. Näyttää siltä ,että täällä moni pohtii vaan Metsäliiton selviytymistä tässä kilpailutilanteessa. Siis olis hyvä ,kun valtio määräisi alueen jossa Metsäliitto voisi toimia monopoolina.
Tottakai maksaa ja sille ongelmalle pitäisi tehdä jotain. Ja pikkuisen täytyisi koneyrittäjiä ja kuskejakin ajatella.
Oon vähän skeptinen puumäärien mukaisen verotuksen toimivuuden suhteen. Ensinnäkin aika moni haluaa myydä pieniä puumääriä, koska metsiä säästellään tai sieltä ei yksinkertaisesti ole otettavaa. Jos huojennusta aletaan laajentaa vierekkäisiin tiloihin tai koko pitäjään, niin lopulta kerätään kerran vuodessa iso mälli kasaan ja se kilpailutetaan. Sitten tulee eteen menetelmän valvominen. Ollaanko todella rajanaapureita jne.
Mun mielestäni puunmyynnin suurin ongelma on se, että ihmiset eivät enää tarvitse rahaa. Käydään töissä tai ollaan eläkkeellä ja tullaan muutenkin toimeen. Ei ole mitään pakottavia syitä myydä puita. Kaikki helpotukset, kikat ja houkuttelut ovat tältä osin tehottomia. Monelle on myös merkittävä asia, että metsässä on puita, koska on kiva asia käydä katsomassa, kun oravat kiipeilevät ja närhi paskoo olkapäälle. Jos ei ole puita, menee pahimmassa tapauksessa luomisvoima. Sitten on sellainen jännä ilmiö, että jos metsästä saadaan 100000e rahaa, niin on ylivoimaisen vaikea laittaa useampi tuhat euroa sinne takaisin. Ongelma korostuu siinä vaiheessa, kun hakkuusta on kulunut kymmenen vuotta ja pitäisi hoitaa taimikot. "Isoja" laskuja tulee ja se harmittaa. Ei siis kannata tehdä mitään, niin metsästä ei tule kiusallisia kulujakaan.
Luulen, että kiinteistövero tai metsätilamaksu olisi kaikista tehokkain tapa saada puita liikkeelle tai jonkinlaista rakennekehitystä metsien omistuksessa liikkeelle. Huonoimmassakin tapauksessa tulisi sentään verotuloja. Se, että minkälainen olisi toimiva ja kohtuullisen oikeudenmukainen järjestelmä, niin sitä en osaa sanoa.