Lainaus käyttäjältä: IsoPata - 23.09.14 - klo:15:16

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.09.14 - klo:14:36

Empä muuta muista , mutta vuonna 2004 syksyllä uusi Valtra 6400+ Q960 kuormain 44900 Ekkeröä , sis Alv. Toki tuohonkin sitten oli munkin nuukana jotakin lisätä ... suuremmat pyörät ja kaasupallo kuormaimeen , en enää sitten noita muista. Ilman ilmastointiakin tuli otettua, en tiärä vieläkään että kannattiko

2003 syksyllä ostettu Valtra 6400, 28"+38" renkailla, kolmella hydelohkolla ja hydraulisella kallistuksensäädöllä maksoi 38-39000€ sis ALV. En muista tarkkaa summaa. Tänä kesänä siitä sai suoralla kaupalla 2500h ajettuna 35000€ sis ALV. Eipä siinä työtunnille ole paljoa hintaa kertynyt, kun normaaleilla huolloilla on muutoin selvinnyt.

Hinta tippunut puoleen? käyttö tuntia kohden noin 73mk.... Ei nyt erikoisen vähänkään ole tippunu....
Oma 8500h ajettu 7430 ja hyvitys vaihtaessa uuten enempi kuin maksoin 2500-3000h ajettuna.....
Tosin pitäs noihin koneiden hintoihin puuttua... ne on aivan sairaan kalliita kun ottaa nyky laadun huomioon....

Jostain syystä mulle ei selvinnyt millä kaavalla tuo tulos on laskettu. Tai ei kait tuota kaavalla, vaan päin *ersettä . 4000e/2500h ->1,6e/h ... n.10mk

Empä muuta muista , mutta vuonna 2004 syksyllä uusi Valtra 6400+ Q960 kuormain 44900 Ekkeröä , sis Alv. Toki tuohonkin sitten oli munkin nuukana jotakin lisätä ... suuremmat pyörät ja kaasupallo kuormaimeen , en enää sitten noita muista. Ilman ilmastointiakin tuli otettua, en tiärä vieläkään että kannattiko

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 22.09.14 - klo:18:53

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 22.09.14 - klo:16:01

Lähtökohtaisesti hukkakaurasta tulee rankaista ankarasti. Se on velvollisuus tehdä ilmianto.

Painoinpa sulle miinuksen ( - )

Kyllä mä olisin ollut hyvin tyytyväinen jos joku olis mulle kertonut, että mun lohkoilla on hukkakauraa. Mutta miksi se olis pitänyt tehdä viranomaisen kautta. Tietysti, jos ei osaa etsiä puhelinnumeroa ... Eipä sen tietysti väliä ... itte löysin ja itte ilmoitin. Ja olen muuten muutamalle maanomistajalle soittanut, että oletko huomannut että sulla taitaa olla hukkakauraa  Mielestäni mukavampaa kertoa kohtalontoverille itte, kuin ilmoitella viranomaisille

Ja en nyt enää osaa itteäni suurena rikollisena pitää, vaikka lohkojani on hukkisrekisteris ja enkä siitäkään , että en ole ilmoitellut toisten lohkoja viranomaisille (voivathan ne olla siellä muutenkin )

Niitä on sellaisiakin viljelijöitä, joille ei voi edes hyväntahtoisesti yrittää sanoa yhdestäkään hukkakaurasta, nimim. kokemusta on 

voi toki olla noinkin, mutta noi kelle mä olen ilmoittanut, eivät ole "suuttuneet".  Yks tyyppi, kulkee kesäisin lohkoillaan muovipussin kans, mutta ei silti ole kyseisiltä lohkoilta mitään löytänyt. Nyt nuo lohkot olleet nurmi kierrossa 

Mä löysin eilen illalla just tollasen Junkkarin suppilon originellin ohjekirjan muiden ohje ja huoltokirjojen seasta. Mutta sen verta oli hämäräksi mennyttä tekstiä, että ilman Tiimarin laseja , mä en siitä erottanut mitään järkevää Paiskasin kaappiin takaisin, jospa joskus vielä itte tarttis 

Lähtökohtaisesti hukkakaurasta tulee rankaista ankarasti. Se on velvollisuus tehdä ilmianto.

Painoinpa sulle miinuksen ( - )

Kyllä mä olisin ollut hyvin tyytyväinen jos joku olis mulle kertonut, että mun lohkoilla on hukkakauraa. Mutta miksi se olis pitänyt tehdä viranomaisen kautta. Tietysti, jos ei osaa etsiä puhelinnumeroa ... Eipä sen tietysti väliä ... itte löysin ja itte ilmoitin. Ja olen muuten muutamalle maanomistajalle soittanut, että oletko huomannut että sulla taitaa olla hukkakauraa  Mielestäni mukavampaa kertoa kohtalontoverille itte, kuin ilmoitella viranomaisille

Ja en nyt enää osaa itteäni suurena rikollisena pitää, vaikka lohkojani on hukkisrekisteris ja enkä siitäkään , että en ole ilmoitellut toisten lohkoja viranomaisille (voivathan ne olla siellä muutenkin )

Kauralla ei tosiaan ole mitään ruokinnallista ylivoimaa ohraan verrattuna. Enemmän haittaa kuorien lajittumisesta. Mutta jos peltojen pH on alle 6 niin enemmän tulee satoa kaurasta

TIRIL ohra pitäis olla satoisa vielä happamassakin maassa. Tosin yhden vuoden perusteella en noin voi sanoa, mutta ehkä muukin meni persiilleen kuin Ph. Lisäksi tuo valmistu tänä vuonna ihan kesken paremmilla lohkoilla , joten niidenkään sato mikään huippu ollut, pl. ensimmäiset kylvöt. Ja kauppa painoista tuosta ei taida saada, mutta eiköhän tuo nyt kauran hakkaa lehmille syötettynä

No joo ... Itte valitin silloisten uusien Tuhti WS120 viljalaitojen vekeistä ... siis ne oli kuin lommoiset. Tuotakaan en itte olisi osannut edes vaatia, mutta yks kylän mies sanoi että sullakin on tuollaiset lommolaidat kuten silläkin oli vanhemmassa 120:ssä. Sille oli tullut uudet laidat valittamisen jälkeen . siispä mäkin valitin K-myyjälle, joka ilmoitti että saman ikäisissäkin sen myimissä oli sama juttu. Joten soitti tehtaalle ja kertoi että olis kahdet TUHTI WS 120 joissa viljalaidat peilaa. Hetken tehtaan päässä selviteltiin asiaa ja sitten ilmoitus ... " kyseisessä sarjassa ei ole ollut valmistusvirhettä havaittavissa, joten ei ole tehtaan syy" No eipä siinä sitten mitään - olis tainnut pitää ottaa vaan Junkkarit 

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 18.09.14 - klo:22:33

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 18.09.14 - klo:22:18

Lainaus käyttäjältä: henttoman - 18.09.14 - klo:21:59

Kyllähän tuo lopulta ratas irtosi tänä aamuna. Ruostetta oli niin paljon akselin ja rattaan välissä että  teki urat ja vaikka mitä jälkiä akselin pintaan. Eikun kunnon hionta molempiin ja laakeri paikalleen ja silti hionnan jälkeen sai lekalla takoa sen rattaan takasinkin vielä akselille, että ei voi sanoa olevan väljä sovitus! Eikö tuosta lie jo yks milli akselista tullu hiottua, mutta silti tiukka! Sillä tässä ihan mielenkiinnosta kyselen muiden merkkien huoltoa, että jos merkki vaihtuu ni ois tiedossa miten helppo/ vaikee niihin on remontteja tehdä. Onhan claassisakin se mps:ssä olevan rattaan lukitus yhdellä pultilla eikä kiilalla ja on niin helppo ottaa se vaan auki ja ratas lähtee ihan käsillä vetäsemällä.. Mutta ei nää muut rattaat ainakaan mun mallissa oo ihan niin helposti irtoavia.. Ei vaan hirveesti mieltä nosta tehä puoltoista päivää töitä kiireen keskellä että saa aina yhden laakerin vaihdettua, kyllä vois käyttää sen ajan ihan siihen paalaamiseen.. Welger on siis onnistunut ainakin tekemään asian yksinkertaisemmin.?

Kyllä.

Mites muuten paljonkos ne Welgerin telat kestää hyrskytellä paaleja. Yksilöitä ovat toki mutta noin suurinpiirtein. Kun eikai neet siihenkään mitään halpoja ole. Kun noita hiukan enemmän ajettuja wekkuleita sais aika kohtuu hintaan. Vois ostaa joskus moisen ja käydä läpi. Mutta jos teloja joutuu laittaan monta niin ei ole ilmasta remppaa sekään.

Eipä mitään käsitystä. Omassa vasta 12000 paalia mittarissa ja maalit alkaa olla lähteny. Alarullat kai kovimmalla on kun paalin paino on alusta asti niiden päällä. 

Mulla on nyt vähän alle 17000 enkä mä osaa noita vielä pelätä. Yhden miehen kans juteltiin kesällä ja sillä oli 220 Profis n 40 000 paalia mittarissa ja sanoi, että muutaman rullan ja vain muutaaman laakerin on vaihtanut.

Muutama vuosi sitten täällä oli aika seikkaperäiset Welger ohjeet ja kootut viat, niiden perusteella mäkin omani uskalsin ostaa  Muistaakseni Cosmic Cowboy oli Welgerin mittariin saanut 40 000 ja vielä meno jatkui ... etsi kirjoitukset , ne oli aika asiallisia

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 18.09.14 - klo:09:20

Mulla ei ole tuo Vipu karttapalvelu tullut niin tutuksi, että voiko siinä käyttää sekaisin raja mittausta ja pinta-ala mittausta ? Siis jos tietää kasvulohkon päätysivujen pituudet , niin voiko siinä laittaa merkin oikealle kohtaa ja vetää sitten rajaviivan siihen? Muutenhan tuo kasvulohkon merkkaus on aika huuhaata, koska pohjalla olevassa ilmakuvassa ei välttämättä ole mitään kiintopistettä mikä helpottaa kasvulohkon tekoa sinä vuonna.

Voi, helposti. Kertoo koko ajan viivan pituuden kun piirtelee

Noinkos se menee ? Mutta jos jakaa vain kasvulohkoihin, joiden rajat leikkaa lohkon ääri viivat kahdesta kohtaa. Eihän sitä pitkin lohkon ääri viivoja tartte piirrellä tai siten ei saa peruslohkostakaan samanlaista kuin alkuperäinen Nooh täytyy perehtyä sitten ens huhtikuus jos on ajankohtaista.

Mulla ei ole tuo Vipu karttapalvelu tullut niin tutuksi, että voiko siinä käyttää sekaisin raja mittausta ja pinta-ala mittausta ? Siis jos tietää kasvulohkon päätysivujen pituudet , niin voiko siinä laittaa merkin oikealle kohtaa ja vetää sitten rajaviivan siihen? Muutenhan tuo kasvulohkon merkkaus on aika huuhaata, koska pohjalla olevassa ilmakuvassa ei välttämättä ole mitään kiintopistettä mikä helpottaa kasvulohkon tekoa sinä vuonna.

46:s tuo tuplaratas oli lopuksi jengalla paikallaan. Mullakin K-huollossa sitä leikattiin nätisti kaasulla auki , mutta koska leikattiin nätisti näki että siellähän on uloinmassa rattaassa kierteet. Siihen asti sitä oli revitty kaikilla käsi ja hyde ulosvetäjillä ihan "tötterölle" Sitten vaan kopautus ja ratas irtos jengasta ja sisin ratas tumppeineen käsin vetämällä paikaltaan  Olihan helppoa, tosin siinä alustavassa hommassa meni ensin puolipäivää

Tämä maailma on ihmeitä pullollaan, mutta sitä ihmettä ei ole, että joku välkky kaveri olisi kirjoittanut paalaajan korjauskäsikirjan.

Sillä tekisi rahaa.

Korjauskäsikirjat löytyvät kyllä turhempiinkin koneisiin ja Mikael Jungnerkin luki ohjekirjaa naidessaan. Siitä huolimatta pani akkansa kierrätykseen kun se oli väärää merkkiä.
[/quote]


Varaosakirja kädessä tuotakin silloin katsottiin, että onko siihen piirretty jenka ? Mutta ihan pienillä kolauksilla ei kyllä lähtenyt pyörimäänkään, joten se lämmittäminen ja jähdyttäminen ja lopuksi rattaan osa halkaisu sai vasta jengankin aukeemaan, mutta jos tuon olis tiennyt heti, niin ei sitä olisi tarvinnut leikata, se on varmaa.

laassien rempat onin sitten oikein teollista hommaa.  luullakseni jokainen kone pitää laittaa oikein pajalle jossa tunteja kertyy ennen kuin kuintoon oikein saa.   nyt on mulle tarjottu kunnostettua 46sta jossa silppuri ja alle kympin lupas.   mitähän tekis?

Mitä tuollaisessa kunnostuksessa tuon ikäiselle todella tehdään? Katsotaan että kaikki toimii ? Mä olen hyvin tyytyväinen kun vakuutusyhtiö halus aikanaan mun 46:n vaikka se oli mun mielestä todella hyvä, siisti, varmatoiminen, nätti kattella, vähän paalattu jne. Tosin olihan se saanut "kolhuja", kun itteleen halusivat. Meinasin jopa ostaa takaisin ja olisin sen rempannut kuntoon, mutta onneksi hinta pompsahti kipurajan yli  Muutama satanen vakuutuskorvauksen päälle ja sain paljon (15000 silloin) paalatun Welgerin 235 Suomen. Onhan paalaaja 46RC:n jälkeen , vaikka noukinkin on halpis malli. Remontit helppoja , kun ei niitä oo  Ei vaiskaan ... onhan tuohonkin heti mulle tultua pari laakeria vaihdettu toisen vaihdoin itte ja toisen siellä K-huollos, missä meinattiin että olipas helppo homma 

Niin ja tuon Welgerin hinta ketjunvaihtoineen ja laakeri remppoineen ei taida vieläkään nousta siihen kymppiin - verolla.

Viime kesänä KO. merkkiseen paskaläjään vaihdettiin yhdeksän laakeria ja aikaisempina vuosina varmaan saman verran, eli kokemusta löytyy sen verran, että koskaan ei Claassin paalainta enää tänne markille tule.  Siinä sitä vasta hermot lepää kun rälläkällä paloo tonnin tuplahammasratasta palasiksi, kun ei pillien ja ulosvetäjän päivän aherruksen kanssa muutakun ratas taittunu väärään..  Kaikkea paskaa sitä ihmisille saa myydäkkin. 

46:s tuo tuplaratas oli lopuksi jengalla paikallaan. Mullakin K-huollossa sitä leikattiin nätisti kaasulla auki , mutta koska leikattiin nätisti näki että siellähän on uloinmassa rattaassa kierteet. Siihen asti sitä oli revitty kaikilla käsi ja hyde ulosvetäjillä ihan "tötterölle" Sitten vaan kopautus ja ratas irtos jengasta ja sisin ratas tumppeineen käsin vetämällä paikaltaan  Olihan helppoa, tosin siinä alustavassa hommassa meni ensin puolipäivää

Kenellä muulla on maaseutuviranomainen käynyt tekemässä hukkakauratarkastuksen? Tänään tuli yllättäen tarkastuspöytäkirja jossa todetaan tarkastetut lohkot ja että hukkakauraa ei tarkastuksessa löytynyt. Lohkot kuitenkin ovat hukkakaurarekisterissä ja ne oli ennalta mitenkään ilmoittamatta tarkistettu.

Onko tää normitoimintaa, vai onko taas joku naapuripellon siemenviljelijävuokralainen vihjannut oman naapuripeltonsa mahdollisesta saastunnasta ja viljelijän puutteellisesta asenteesta/motivaatiosta ko. kasvia kohtaan?

Eipä siinä sen suurempaa kun hukkista ei ollut, mutta ei ole tätäkään ennen kohdalle osunut...

Ainakin paikalliset maatalousviranomaiset tekevät hukkis rekisteriin ilmoitetuille lohkoille satunnaisia tarkastuksia ilmoittamatta etukäteen. Saattavat sitten katsella vähän leveämmästikkin , jos siltä tuntuu - kuulemma

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 04.08.14 - klo:06:42

Joo sillä kyselen kun en ennen ole kokeillut. Täydennykset onnistuu kyllä omankin kokemuksen mukaan. Ei muuta kuin äestämään ja siementä perään.

Viime viikolla uusin ainakin laitumen. Pölisi kun kynti, äestys perään. Heti siemenet vantaista ja jyräsinkin ekaa kertaa takapyörä koneen jäljiltä. Sitten tulikin 30h:n aikana lähes 40mm vettä kahdesta kuurosta. Osa oli lammikkona ja tein "luruja" Tuos voi mennä kaikki pieleen tai sitten ei ... näkee sitten joskus 

No niin nyt tietää , että *iduiks meni  Kosteimmat kohdat itäneet ja pensoneetkin. Noi kostea kohdat ottaneet sitten moskaakin ihan kiitettävästi. Kumpareet, nyppylät ... eli n.70% alasta kovaa kun tienpohja, muutama kuiva halkeama maassa ja ihan muutamia heinän alkuja. Niin tekeekös tällä mitään   http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite. Ratustelis kersojen Skopon perään tai avantin noukkaan, jos ei traktoriin kehtaa pistää. Vai pistänkö suosiolla jyräkombin perään , nyt vai keväällä ? Toki tuossa kuivassa ja kovassa maassa mikään idä, joten pitäis olla kosteaa ja lämmintä vielä pitkään , jos syksyllä ...