Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tarkistetaan keskiarvon suuruus:
AB C1 Ero/ey
1998 364 363 +1
1999 344 344 0
2000 322 333 -11
2001 305 317 -12
2002 294 306 -12
2003 285 296 -11
2004 266 278 -12
2005 215 234 -19
2006 206 219 -13
2007 198 207 -11
no mihin se 08 katosi____
summa: 89
Jaetaan vuosien lukumäärällä 89/9=9,9 ja pyöristyssääntöä käyttäen tasan 10 euro on keskimääräinen ero kuten minä jo aiemmin ilmaisin.
Häh? Mää saan tosta summaksi 100? Tosin jos otetaankni vuodet 1999 - 2008 kun tuo 2008 on 36 ja lasketaan uusiski niin siitä tulee 137 viimeiest 10 vuotta eli lähes 14 euroa keskiarovna eroa? No, vähän väliä, ainaksin tiedetään mihin suuntaan se ero on olltu viimeiest 10 vuotta ja suuruusluokka.
5.30 sikalaassa , just tuli kotiin ja hörppään kaffetta . Peräkärryremonttia ja rällän huoltoa tämä päivä .
Mites viljanviljeliät , onkos noita viikonloppuhommia talvella .
Jep, veroilmo valmiiks, pellon reunojen raivaamista, kuivurikin pitäisi siivota ja katsoa että kaikki on kunnossa kun viljakuormaa tullaan hakemaan. Mettä hommia olis muillekin viikonlopuille... Kyllä töitä on. Ei tietty tartte mennä navettaan tai sikalaan. Ihan muuten pai te vai kysymys Kavio-Hege, mitä sää teet sikalassa 05.30? Mää kun viimeks oon ollu sikalassa hommissa (yhdistelmä) niin sinne mentiin kahdeksalta...
Ei kai päivällä nyt sentään sikalahommia tehä . Noi sun hommat tekee karjamiehet askareiden välissä . 
Harvassa on ne sikaalt joihin aamulla ennen seitsemää mennään, tosi harvassa. Ettei vaan olis tullut vähän sellaista c-aluelisää tohon kellonaikana? Ei kun kojraan, lapinlisää siis tietty.
Nyt on Jopihopille + kumppaneille ainakin mustaa valkoisella, missä se tuotanto on kasvanut. Taas yks tappelun aihe vähempi. 
Juu mut katsos kun tässä oli se selekä ero että etelässä tuotantoa on kavsatettu ahneutta ja tyhmyyttä osittane mutta c-alueella kasvatettu tuotatno on ollut tarpeelista kun on ollut niin huonot lähtökohdat. Tämä täytyy aina muistaa kun sikatuotannon kasvattamisetsa puhutaan. Ab-alue: laiskoja ovat mutta ahneusissaan kasvatettu tuotantoa vaikka se on olut tyhmää ja täysin perusteetonta ja tapreetonta. C-alue sen sijaan on kaikkien tuottajien toimetsa toimittu vain ja ainoatsaan järkevästi. Tämä on se ero joka on aina muistettava kun tuotannon kasvutsa puhutaan.
No eipä ole pahemmin narinaa kuulunut maastullissa viljan tuonnista/heikosta hinnasta , perunan tuonnista, vihannesten tuonnista, vain ja ainoastaan hintoja tasaamaan ja leikkaamaan.
Onko toisen ansio perustellumpaa kuin toisen.
Samoin sianlihan tuonnitsa, mitään hirveätä kapinaa tai kouluissa boikottia tai muuta en ole missään nähnyt. Onko joku muu? Vaikka täällä on ollut ylituotatnoa ja ainoa syy tuoda sianlihaa on ollut kotimaiesn hintatason painaminen alspäin. Miksi maito on jotenkin pyhä, ihan täysin samatsa asiatsa kyse joka lihalla ollut arkipäivää ja kauan ja pakko vain olut hyväskyä ja sopuetua. Miksi maito on olevinaan erilainen tuote, sitähän se ei ole?
Eikä kepulaisista ole kuin *****ilemaan.
Koettaa esa-poikakin kääntää juttua sivuraiteille asiasta asian viereen ja kehtaa vielä *****illa maamme yhtenäisyydellä.
Jos yhtenäisetsi järjestettäisiin edes lähes samat tukitaost koko maahan niin varmaan sen jälkeen olis paljon paljon helmpopmi sitä yhtenäisyyttä korotsaa. Raja ei ole puoluepolittinen vaan maantieteelinen ja tällä hetkellä rajan eri puolilla tukierot ihan liian suuret. Se kohdalleen niin taas alkaa yhtensiyyttäkin varmatsi löytyä ihan toisella tavalla. Siihen asti eriarvoisuuden lisääntyminen senkun vaan lisää ristiriitoja. Pitäisi ensin tehdä jotakin syille mitkä tähän ovat johtaneet ja vatsa sen jälkeen puhua yhtenäisyydetsä.
Samasta lehdestä c-alueen viitemäärien koroutksen aikarajat eli aloitettu 19.6.2008 ja valmis 31.7.2009 eli ihan kivasti tuli mahdollisuuksia viitemäärän koroutksiin?
Korutonta ketromaa oli se. Aika selvästi kävi ilmi missä päin se tuotatno on oikein kasvanu. Kyllä c-tuottajat ihan itse taisivat kuitenkin omat tukensa ja saunansa polttaa tällä kertaa. Valitettavatsi taisi vähän käydä niin että c-alueen tuotannon kasvu oli vaikuttamassa myös ab-alueen tukien alasajoon. Varmasti tuli 141-neuvotteluissa esille.
olisi jo korkea aika puuttua tähänkin epäkohtaan, ollaan kyllä maailman kärsivällisintä porukkaa. Vallitseva tukiero vaikuttaa tulotasoon ja vääristää kilpailua ja aiheuttaa häiriöitä markkinoilla. Esimerkiksi sikatila b alueella olisi saanut, lasketaanpas nopeaan: 10e kertaa 500 eläinyksikköä = 5000 euroa vuodessa enemän tukea jos olisi hieman pohjoisenpana. Kymmenessä vuodessa siis 50 000 euroa, 300 000 markkaa, jos tuo ero ei vääristä kilpailua niin ei sitten niin mikään!!!
Mitsä sää tuon noinnii 10 euroa keskit? Jo viime vuona ero oli 36 euroa per eläinyskikkö ja tulee ero vaan jatkuvatsi kasvamaan. Laskes uusiski paljonko tekee toulla?
Keskimääräinen ero kymmenen vuoden ajalta. 300 000 on valtava summa, sillä tapetoisi 300 nelömetriä seinää kymmenen markan seteleillä, tai 150 neliömetriä Väinö Linnan kuvilla. Ja koko summa on suoraa tappiota a ja b alueella. Tähän sortopolitiikkaan on tultava muutos! On lyötävä nyrkkiä pöytään nyt!! Vaikuttakaamme yleiseen mielipiteeseen, käyttäen selkeitä laskelmia. Mainio tapa havainnollistaa tuloeron suuruus on käyttää setelimäärän pinta-alaa, kuten minä itse yllä laskin. Tulevaisuudessa tukivääristymä uhkaa kasvaa jos asiaan ei puututa.
Jakke teki joohkin sellaisen taulukon ja muistaaksnei siinä oli pienin ero tuon 10 euroa per vuois että kait se keksiarvo on sitten korkeempi?
olisi jo korkea aika puuttua tähänkin epäkohtaan, ollaan kyllä maailman kärsivällisintä porukkaa. Vallitseva tukiero vaikuttaa tulotasoon ja vääristää kilpailua ja aiheuttaa häiriöitä markkinoilla. Esimerkiksi sikatila b alueella olisi saanut, lasketaanpas nopeaan: 10e kertaa 500 eläinyksikköä = 5000 euroa vuodessa enemän tukea jos olisi hieman pohjoisenpana. Kymmenessä vuodessa siis 50 000 euroa, 300 000 markkaa, jos tuo ero ei vääristä kilpailua niin ei sitten niin mikään!!!
Mitsä sää tuon noinnii 10 euroa keskit? Jo viime vuona ero oli 36 euroa per eläinyskikkö ja tulee ero vaan jatkuvatsi kasvamaan. Laskes uusiski paljonko tekee toulla?
EU:n tuomioistuimeen mahdollisesti viedyt asiat ovat mitä suurimmassa määrin Isänmaan tallomista omien etujen ajamista.
Maatalous koko Suomessa on kärsijänä.
Isänmaan? Vai c-alueen? Nuohna on kaikki mistä tapellaan niin kaitsen kanasllisia tukia? Eli mitään rahaa ei suoraan hävitä mihninkään? Itse kaikki rahoitetaan? Ja näillä olemassa oleivlla päätöskillä kyllä kärsijänä on ab-aluen maatalous. Ja toistaiseski omia etuja on ajanut erittäin tehkoaasti c-alue ab-alueen kutsannuksella.
No onneksi edes ensi vaaleissa joutavat opposotioon, sen verran jyrkkä kepulien alamäki.
Jos näinkin onnellisseti kävisi niin silloinhna komisaarin ilmoitkusen tai siis ton vatsauksen Itälälle mukaan voisimme kanasllisesti ilmoittaa itse oikeudenmuakisemmasta tukialuejaosta? Ihan omilla päätöskillä? Kannattaisi etelän vamraan tosissaan kampanojoiida ennen seuraavai eduskuntavaaelja niissä asutuskeskuskissa koska enemmitsö ratkaisee. Ja ab-alueella ei todellaakan ole mitään hävittävää, ainoatsaan voitettavaa. Nykypäätökisllä meidät on ajettu nurkkaan ja homma loppuu täällä joka tapauskessa jos mitään ei tehdä.
Taitaa jatkua oikeudessa tämä juttu... 
Niinpä, valtakunnanoikeudessa. Alla on A-neloseni, josta selviävät tärkeimmät asiat.
Eiii. Kuulemma mennään ihan suoraan EU-tuomioistuimeen kyseenalaistamaan tämä 141 vs. 142... Jäämme odottamaan pitääkö paikkaansa.
Niin tää Huittisten kokouksessa valittu poppooko? Aika tempun tekevät jos tuohon pystyvät!
Maatiloja, kuten muitakin yrityksiä, on hyvin monenlaisia ....
On totta, että osalla menee hyvin, kuten itsekkin tuossa ylempänä totesit, mutta nuo pienet veronkierot ei kyllä sinänsä vielä kerro menemisistä yhtään mitään, ne ei ole oleellisia elinkeinon kehittämisen kannalta.
Se, että maatiloilla pystytään elämään samassa elintasossa kuin eletään muissakin ammateissa, ei sekään ole oikea mittari alan kannattavuutta ajatelle ja elinkeinojen kehittämistä suunnitellessa.
Kuvaavaa on, että esim. tässä kunnassa on 26 %:tia maatiloista ilmoittanut, kunnan järjestämässä kyselyssä, että tilalla ei ole jatkajaa ja tilan toiminta lakkaa nykyisen viljelijäpariskunnan eläköityessä ennen vuotta 2013, eli neljäsosa tiloista lopettaa toiminnan seuraavan parin-kolmen vuoden aikana.
Tähän pitäisi sitten saada rinnalle ne tilat, joissa tehdään investointeja tilalle, niin että tilan tuloskunto on kohdallaan myös tulevaisuudessa, prosenttiluku on ehkä 5-10 %:n kieppeillä ( oma arvio ), loput on tuossa välillä ja katsoo miten homma kehittyy ...
Sieltähän niitä tiloja vapautuu näille, jotka kadehtivat maajussien elämää... Voivat kokeilla, miten siellä rahaa vuollaan.
Si ennekun kukkaan ehtis toddeta että ab-tuiotajat sinne vaa sankoin joukoun kulttaa vuollemaan nii mahtako kannnatta pohtii edes hiukka sitä etttä miks ei mahda oll sitä jatkjaa. Olisko mahtaa niin ikkään että tilaa ei kanatta tarpeeks hyvvin. Miks olsi kannattavvaa siirtyy omallta isonmalta ja parenmalta tilalta etelässtä sinne pohjoseen kun pitisi järjestä niin että se elannto olis ottetavissa silltä olemasssaolevvalta tilalta.
Meikäläinen on 35 syksyy ollu puimurin pukilla . Täst edespäin ainostaan korvausta vastaan . Viljanviljely on helppoo , mutta karjatilalla ei työt lopu . Loppuviikko sikalassa .
Tarttiskos varmaanki toivoo että siaklan moistaja ei tieä millaista mieltä olet täälllä agrosa sikalanpiätjistä?
