Kiva laskea hyötyjä kun keksitään lukuja omasta päästä... Saa olla melkoinen maalämpölaitteisto että kustantaa sen 20000€.
Kukin tyylillään, mutta itse en pelkkää asuinrakennusta hakelämmitykseen laittaisi. Eri asia jos lämmitettävää tilaa enemmän. Kyllä mulla ainakin aika kuluu vaikkei tarvi hakekattilaa vahtia...
En siis tyrmää haketta kun itselläkin yksi 200kw laitos käytössä, mutta pieni stokeri omakotitalolle=ei kiitos!

Ei hakelämmityksessä yksittäsen OK-taloon olekaan mitään järkeä. Samoin on maalämmön laita, jos talo on uusi ja viimeisen päälle eristetty. Tuossa naapurustossa on uudehko Kastellitalo, sellainen noin 120 neliöinen, lämmityssähköön menee tuhat euroa vuodessa, talossa lisänä pieni varaava takka. Aika vaikea on saada maalämpöä tuolaisessa talossa kannattavaksi.
Maalämpö on sitä kannatavampi, mitä suurempi on kiinteistö ja mitä huonommin se on eristetty.
Jos biopolttoaineilla aikoo yksittäsen OK-talon lämmittää, niin klapisysteemi on paras kannattavuudeltaan. Moni pitää sitä työläänä, mutta nykyaisilla käänteispalokattiloilla homma hoituu todella helposti, tulet pesään ja voi unohtaa asian, kattila hoitaa itse itsensä. Yhdellä pesällisellä talo lämpiää vuorokauden ja puiden lisäysväli(jos iso varaaja) on 3-4 tuntia, ei siis paljon haittaa töitä eikä muita menemisiä.

Maalämmön kanssa kannattaa varautua myös siihen, että tulevaisuudessa sähkön hinta saattaa etäluettavien mittareiden avulla perustua todelliseen hetkelliseen markkinahintaan: Kovalla pakkasella ei  kannattaisi enää maalämmöllä lämmittää, joten eristyksen merkitys korostuu, koska silloin täytyy voida pitää lämpö lähes pelkästään tulisijoilla.

Tai oma aggregaatti tulille

Edellisen edelliseen viitaten; klapiuunit  ja ilmalämpöpumppu antavat suurimmaksi osaksi vuotta handsfreen ja kesällä on vielä ilmastoinnin mahdollisuus samalla laitteella. Ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä pitää 100-120 neliötä mukavasti lämpöisenä ja maksaa asennettuna 2400 euroa (mitsu).

http://www.gasek.fi/epages/PPO.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/22082008-1/Categories/%22CHP%20voimala%22

...ja hakeäijät voivat kotouttaa sähkönsäkin! 

Edellisen edelliseen viitaten; klapiuunit  ja ilmalämpöpumppu antavat suurimmaksi osaksi vuotta handsfreen ja kesällä on vielä ilmastoinnin mahdollisuus samalla laitteella. Ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä pitää 100-120 neliötä mukavasti lämpöisenä ja maksaa asennettuna 2400 euroa (mitsu).

Ilmälämpöpumppu on kovimmilla pakkasilla kulutukseltaan suoran sähkön kanssa tasoissa mutta määlämpökone kone käy silti vielä hyvällä hyötysuhteella....  Mutta kuten jo aiemmin sanoin meillä poltetaan myös puita kovimmilla pakkasilla vaikka määlämpö onkin    Nimim. jo 27 huoletonta ja lämmintä vuotta    

Vuoden ilman keskilämpötila eteläsuomessa on suurempi kuin maapiriistä tulevan veden lämpötila... Keväällä/Syksyllä ILP paukuttaa 10 asteisesta ilmasta lämpöä, kun MLP tekee samaa 4 asteisesta tms.

Joku ihmteteli 20 K eur kustannuksia: Kaikilla ei ole soraharjua takapihalla johon kaivaa maalämpöpiirin puolestunnis... tuppaa oleen talot välillä kallionpäällä, johon on kairattava rööri   

Täytyy nyt todeta, että jos maalämmön keräysputkiston kaivaa maahan(siis ei tee porakaivoa), niin paras laatu on savimaa. Kivennäismaa ja soraharju ovat huomattavasti huonompia, saa kaivaa ojaa kaksinverroin.
Sähköhintaherkkä ovat sekä sähkö- että maalämpö. Kaukoluettavilla mittareilla on tosiaan mahdollista hinnoitella sähkö vaikka tuntikohtaisesti ja kovimmilla pakkasilla  saattaa sähkä sitten maksaa maltaita. Kait näitä maalämpösysteemejä nyt myydään edullisen ekologisen energia statuksella ja vähitellen hiulataan sähkön hinta eurooppalaselle tasolle, jolloin maalämpö ei enää olekaan edullinen edes käyttökuluiltaan. l

Oikeastaan on harhaanjohtavaa puhua maalämmöstä kun kuitenkin sähkö on siinä avaintekijä eli pitäisi puhua oikeastaan maa-sähkölämmitys.Sähköllä lämmitetään maalämmössä noin 70 % ja loput maalämmöllä.Tästä on aivan paikkansa pitävää faktaa ,mutta lyhyesti 120 neliön talon taloussähkönkulutus 6000 kw ja maalämmöllä 22000 kw tästä voi jokainen laskea maalämmön hyötysuhteen.22000 - 6000=16000 kw.se on se sähkö mitä kuluu kun lämmitetään "maalla".

Koko sähkönkulutus ~12000KwH. Taloussähkön osuus korkeintaan noin 4000KwH, kaikki lamput kun enerkia lamppuja telkkari led jne.

Suorassa sähkössä piti kulua lämmitykseen noin ~23000KwH jotta ei voi valittaa tuosta hyötysuhteen todellisuudesta.

Edelleen se parisen sataa neliötä lämmintä tuon pumpun perässä.

Kaksi erillistä rakennusta, eli talo ja autotalli jossa nosto-ovet. Finn-Foamit joka paikassa ja 400-500mm villaa yläpohjissa.

Kyllä tuo maalämpö pelaa ja maksaa ittensä järkevässä ajassa takaisin kun siihen sijoittaa. Eristämään joutuu kaikissa lämmitystavoissa kuitenkin tänä päivänä vielä enemmän kun silloin kun mä rakensin niin ei tuo hyötysuhde ainakaan heikkene.

Alkuperäisellä kysyjällä taitaa olla semmoset patterit jotka ei oikein kykene luovuttamaan lämpöä? Muuteskaan en teidä onko välttämättä paras ratkaisu tämä maalämpö justiin hälle.....

Täytyy nyt todeta, että jos maalämmön keräysputkiston kaivaa maahan(siis ei tee porakaivoa), niin paras laatu on savimaa. Kivennäismaa ja soraharju ovat huomattavasti huonompia, saa kaivaa ojaa kaksinverroin.
Sähköhintaherkkä ovat sekä sähkö- että maalämpö. Kaukoluettavilla mittareilla on tosiaan mahdollista hinnoitella sähkö vaikka tuntikohtaisesti ja kovimmilla pakkasilla  saattaa sähkä sitten maksaa maltaita. Kait näitä maalämpösysteemejä nyt myydään edullisen ekologisen energia statuksella ja vähitellen hiulataan sähkön hinta eurooppalaselle tasolle, jolloin maalämpö ei enää olekaan edullinen edes käyttökuluiltaan. l

Vertaa sitä sitten pariin muuhun tässä maassa yleiseen lämmitykseen, suora sähkö ja kaukolämpö.

Kyllä se maalämpö suhteessa asemansa pitää.

Kaukolämpöä maalta heikosti löytyy. Hake, turve ja pelletti sopii niille joilla on aikaa näprätä ja säätää "omalla" ajalla. Siksi (kallio)maalämpö.

Itseä ei enää kiinnosta kuin päästä helpolla kun hommat on tehty, MUISTAKAA LASKEA ARVO SILLE!

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 29.11.10 - klo:20:39

Täytyy nyt todeta, että jos maalämmön keräysputkiston kaivaa maahan(siis ei tee porakaivoa), niin paras laatu on savimaa. Kivennäismaa ja soraharju ovat huomattavasti huonompia, saa kaivaa ojaa kaksinverroin.
Sähköhintaherkkä ovat sekä sähkö- että maalämpö. Kaukoluettavilla mittareilla on tosiaan mahdollista hinnoitella sähkö vaikka tuntikohtaisesti ja kovimmilla pakkasilla  saattaa sähkä sitten maksaa maltaita. Kait näitä maalämpösysteemejä nyt myydään edullisen ekologisen energia statuksella ja vähitellen hiulataan sähkön hinta eurooppalaselle tasolle, jolloin maalämpö ei enää olekaan edullinen edes käyttökuluiltaan. l

Vertaa sitä sitten pariin muuhun tässä maassa yleiseen lämmitykseen, suora sähkö ja kaukolämpö.

Kyllä se maalämpö suhteessa asemansa pitää.

Kaukolämpöä maalta heikosti löytyy. Hake, turve ja pelletti sopii niille joilla on aikaa näprätä ja säätää "omalla" ajalla. Siksi (kallio)maalämpö.

Itseä ei enää kiinnosta kuin päästä helpolla kun hommat on tehty, MUISTAKAA LASKEA ARVO SILLE!

Ei ole vara, näillä energian hinnoilla   Kannattaa vähän hikeä ottaa pintaan, jotta tarkenee. Puulle olen laskenut arvon lämpöarvon mukaan. Mitä kuivempi koivuhalko, sitä suuremmalla summalla korvaa sähköä, ja löpöä. Pystyyn myytynä arvottomasta tavarasta, saa poltettuna hyvän hinnan.

2000 -luvun alusta alkaen suunnittelin lämmitysjärjestelmää. Aluksi oli vahvoilla ajatus maalämmöstä. Mutta kun talo on iso vanha kivitalo jossa eristykset eivät ole nykypäivää, totesin hakkeen edullisemmaksi. Vuonna 2006 valmistui hakevarasto ja jousipurkainsysteemit. Sen jälkeen loppui paineet talon remontoinnista ja ikkunoiden uusimisesta. Se on niin halpaa ettei sen tähden kannata lisäeristää taloa. Ikinä ei ole tuli sammunut käyttöhäiriön tähden. Kerran sammui kun loppui hake. Lähden huoletta viikonkin reissulle. Varana on kattilassa sähkövastus jos jotain tapahtuisi. Teetän puut urakoitsijalla ja myös haketus urakoitsijalla. Kustannukset siitä n. 1000€ / 90m3. En laske puulle arvoa kun se on joutopuuta omasta metsästä. Seuraavaksi pitäisi liittää traktoritalli lämmitykseen.

Lainaus käyttäjältä: Verku - 29.11.10 - klo:21:52

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 29.11.10 - klo:20:39

Täytyy nyt todeta, että jos maalämmön keräysputkiston kaivaa maahan(siis ei tee porakaivoa), niin paras laatu on savimaa. Kivennäismaa ja soraharju ovat huomattavasti huonompia, saa kaivaa ojaa kaksinverroin.
Sähköhintaherkkä ovat sekä sähkö- että maalämpö. Kaukoluettavilla mittareilla on tosiaan mahdollista hinnoitella sähkö vaikka tuntikohtaisesti ja kovimmilla pakkasilla  saattaa sähkä sitten maksaa maltaita. Kait näitä maalämpösysteemejä nyt myydään edullisen ekologisen energia statuksella ja vähitellen hiulataan sähkön hinta eurooppalaselle tasolle, jolloin maalämpö ei enää olekaan edullinen edes käyttökuluiltaan. l

Vertaa sitä sitten pariin muuhun tässä maassa yleiseen lämmitykseen, suora sähkö ja kaukolämpö.

Kyllä se maalämpö suhteessa asemansa pitää.

Kaukolämpöä maalta heikosti löytyy. Hake, turve ja pelletti sopii niille joilla on aikaa näprätä ja säätää "omalla" ajalla. Siksi (kallio)maalämpö.

Itseä ei enää kiinnosta kuin päästä helpolla kun hommat on tehty, MUISTAKAA LASKEA ARVO SILLE!

Ei ole vara, näillä energian hinnoilla   Kannattaa vähän hikeä ottaa pintaan, jotta tarkenee. Puulle olen laskenut arvon lämpöarvon mukaan. Mitä kuivempi koivuhalko, sitä suuremmalla summalla korvaa sähköä, ja löpöä. Pystyyn myytynä arvottomasta tavarasta, saa poltettuna hyvän hinnan.

 Avoimella paikalla olevan entisen kansakoulun lämmittäjä laskelmoi koivukiinnon arvoksi kaksisataa litraa pöötä...

Nyrkkisääntö on tosiaan, että 5 kiintokuutiota puuta vastaa 1000 litraa öljyä. Kun omasta metsästä saatua markkinoitikelpoista polttaa, pitää myös muistaa, että myytäessä se vaikkapa energiayhtiölle, on maksettava siitä tulosta 28% pääomavero.  Jos saa vaikkapa mäntypropsista 30 egeä kuutio(hankintahinta), niin käteen siitä jää 21,60. 5 kuutiosta siis saa 108 egeä, joka vastaa 1000 litraa öljyä. nyt mielestäni tuo öljymäärä maksaa  750 euroa. Jos asuintalon lämmitykseen menee, niin alvitkin jää kuluttajan maksettavaksi.

Itse kun pähkäilen lämmitystavan valinnan kanssa, niin hakemiehiltä kysyn, että millä tavalla saatte hakkeen kuivaksi, kuivattamalla rangat kasassa yhden vuoden (?) ja sitten haketus, vai kuivaamalla märän hakkeen hakekuivurissa?

Jos kuivaatte hakkeen kasassa niin missä säilytätte kuivaa haketta? Onko kukaan vartavasten  rakentanut erillistä varastoa  sille kuivalle hakkeelle?

Juuri tämä hakkeen käsittely mietityttää, kertokaa miten te hakemiehet olette tämän "hakelogistiikan" ratkaisseet?

Onko tämä kasassa kuivatus  kuinka hyvä tapa saada kuivaa haketta? epäilen että jos on iso kasa, ja sateinen kesä, niin todennäköisesti ne sisimmäiset rangat pysyykin aika kosteina?