aikoinani huomasin että kun vaihdoin aurat tahi laitoin kaikki kulutusosat kerralla uusiin niin kynnettäessä löyty pehkuvanoja vaon pohjasta.      en tiedä kuin silloin kesät oli tasaisempia mutta kuitenkin kasvustot oli tasasia ja sadot jonkinlaisia.      nykyään näkyy olevan mururakenne aika ohut kattelipa sitten kenen peltoja tahansa.    ja paljon urakoijia käyttävillä on aika paljon lampia pelloilla.   mikä osuus isoilla koneilla, en tiedä.

Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.

Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.

Ittellä on fiilis että nyky menolla tehdään paljon asioita mitkä pilaa peltoja. Raskaat koneet varsinkin keväällä ja päisteissä kääntyminen sekä metsien varjostus ja harvoja liittymiä pellolle on asioita jotka vaikuttaa kasvukuntoon. Lisäksi rehuntuotannossa siirtyminen kolmeen satoon ei ainakaan helpota pellon elämää.

Paljon pelastettaisi kun pienennettäisi pelloilla liikuvia koneita ja kyntö auttaa paljon pintavesien poistoon ja kun ei pinta ole märkä niin pohjamaakin säilyy. Pelto on vähän kuin talo eli katto kestää tietyn pistekuorman ja runko antaa periksi liian suuren kokonaismassan alla.

tuota koneiden suurentamista olen koko ajan kritisoinnu, jo sen takia että kaikki liittymät pelloille tehtävä kohta kieroliittyminä.   hitto, onko se nyt ihan pakko tehä puolessa tunnissa ja sitten kolmen tunnin kahvitauko kuin että tehdä kolme tuntia ja pitää se puolen tunnin kahvitauko?         monella urakoijalla menee suurin aika siihen koneen seisotteluun pellolla tahi tiellä ja puhelimessa.                     kuitenkin vain kymmenkunta vuotta sitten tehtiin samat työt melko samoihin aikoihin paljon pienemmillä koneilla.          ja mitä tekevä sitten sillä säästyneellä ajalla???                                     ei sen puoleen, eipä koskaan ole urakoija tullut so*****na aikana, vaan aina myöhemmin!!!                      ei koskaan etuajassa!!!

Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.

Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.

Pitäiskö mennä nyt myyrällä punapalia- mesikäskasvustoon savipellolle? Työntäis varmaan juuria vielä ennen rukiille kyntö.

Liitmät mitä on varjossa ja päisteet etelänpuolella joka metsä varjostaa on tuttua. Parit pellot olen mukailut että päiste ei olis juuri varjossa= aina märempää. lhp kaistoja varjopaikkoihin olen miettinyt, pitäiskä käydä heittää timoteitä kohta?

Eikös ravinteiden kanssa pitänyt olla juuri toisinpäin?

Suorakylvössä fosfori rikastuu pellon pintakerrokseen ja liukoisen fosforin huuhtoutuminen kasvaa suhteessa kynnettyihin peltoihin.

Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.

Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.

Ittellä on fiilis että nyky menolla tehdään paljon asioita mitkä pilaa peltoja. Raskaat koneet varsinkin keväällä ja päisteissä kääntyminen sekä metsien varjostus ja harvoja liittymiä pellolle on asioita jotka vaikuttaa kasvukuntoon. Lisäksi rehuntuotannossa siirtyminen kolmeen satoon ei ainakaan helpota pellon elämää.

Paljon pelastettaisi kun pienennettäisi pelloilla liikuvia koneita ja kyntö auttaa paljon pintavesien poistoon ja kun ei pinta ole märkä niin pohjamaakin säilyy. Pelto on vähän kuin talo eli katto kestää tietyn pistekuorman ja runko antaa periksi liian suuren kokonaismassan alla.

Kyllä päisteiden tuhoaminen liittyy aika pitkälle kotieläintalouden paskanlevityskaluston tuottamiin ongelmiin. Kynnön radikaalin vähentämisen, äestystekniikan muuttamisen, märän maan tallomisen välttäminen varsinkin keväällä on tuottaneet todella hyviä tuloksia viljatilalla. Tänä päivänä on hyvin vähän ongelmia päisteiden kanssa. Ongelmat on ratkaistavissa, mutta mikä se hinta on tilakohtaisella tasolla hyvin toimivista päisteistä, se on jokaisen itse mietittävä omalta kohdaltaan.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.07.14 - klo:10:18

Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.

Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.

Pitäiskö mennä nyt myyrällä punapalia- mesikäskasvustoon savipellolle? Työntäis varmaan juuria vielä ennen rukiille kyntö.

Liitmät mitä on varjossa ja päisteet etelänpuolella joka metsä varjostaa on tuttua. Parit pellot olen mukailut että päiste ei olis juuri varjossa= aina märempää. lhp kaistoja varjopaikkoihin olen miettinyt, pitäiskä käydä heittää timoteitä kohta?

Älkää pelkillä myyrillä menkö touhuamaan. Jos ruista meinaat kylvää, niin sitten on kiire jankkuroida pelto. Todennäköisesti on jo vähän myöhäistä. Juhannuksen maissa olis hyvä syväkuohkeuttaa pellot, jos ovat heinällä ja syysviljaa tullaan kylvämään.

Mutta kun ne kelit.

Jos viherlannoituksella/lhp:lla vielä ensi vuoden, niin sitten ei oo kiirettä jankkuroimaan. Toisaalta kelit olis varmaan hyvät monessa paikassa nyt.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 11.07.14 - klo:08:20

mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä.      hyvin sikiävää lajia.

Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....

Mitenkäs menet aikaisin kylvöille jos maa on märkää?
Jos nuo ojat on tehty joskus 50-60-luvuilla, ne on luultavasti todella syvässä, ja sitte 10cm soraa päällä....
Itse kaivoin juurikin noihin aikoihin ojitetusta lohkosta kolme imua auki, kun pienenkin sateen jälkeen vesi jäi pintaan lillumaan.  Putken päältä oli maan pintaan 130cm!  Ja se 10cm soraa, ojat oli kuin vesijohtoja, putket niin tiiviisti toisissaan että rikkomatta ei saanut pois.  No, siihen aikaan putkenlaskijoilla olikin raspi saapasvarressa, jos putkenpäät ei sopineet täydellisesti niin vähän raspilla hivastiin, jopas kävi...   Muutaman tiiliputken otin pois, muoviputki tilalle ja kaivanto soraa täyteen, lähes maan pintaan.  Ei muuten seiso vesi enää runsaammankaan sateen jälkeen.......

Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.

Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.

Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.

Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.

Muistaako vemssi vielä mikä tohon päisteen tallomiseen oli ratkaisu???

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.07.14 - klo:12:08

Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.

Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.

Muistaako vemssi vielä mikä tohon päisteen tallomiseen oli ratkaisu???

Ei ole tainnu tulla viellä ratkaisua.

tuota koneiden suurentamista olen koko ajan kritisoinnu, jo sen takia että kaikki liittymät pelloille tehtävä kohta kieroliittyminä.   hitto, onko se nyt ihan pakko tehä puolessa tunnissa ja sitten kolmen tunnin kahvitauko kuin että tehdä kolme tuntia ja pitää se puolen tunnin kahvitauko?         monella urakoijalla menee suurin aika siihen koneen seisotteluun pellolla tahi tiellä ja puhelimessa.                     kuitenkin vain kymmenkunta vuotta sitten tehtiin samat työt melko samoihin aikoihin paljon pienemmillä koneilla.          ja mitä tekevä sitten sillä säästyneellä ajalla???                                     ei sen puoleen, eipä koskaan ole urakoija tullut so*****na aikana, vaan aina myöhemmin!!!                      ei koskaan etuajassa!!!

Joskus kun siiryin maidontuotantoalalle niin muistan kun puljattiin useamman hengen voimin 60 ha kesässä ja siinä meni aikaa paljin. Nykyään tehdään yli kymmenkertainen määrä ja väki on vähentynyt puoleen. Vielläkin olisi varaa kalustomuutoksilla kiristää tahtia huomattavasti mutta ei ole oikeastaan tarvetta.

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 13.07.14 - klo:10:44

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.07.14 - klo:10:18

Olisikohan myyräaura investoimisen arvoinen kampe monelle viljelijälle.

Niin ja naurakaa vaan päisteteille ym hömpötyksille. Kyllä siperia viellä opettaa.

Pitäiskö mennä nyt myyrällä punapalia- mesikäskasvustoon savipellolle? Työntäis varmaan juuria vielä ennen rukiille kyntö.

Liitmät mitä on varjossa ja päisteet etelänpuolella joka metsä varjostaa on tuttua. Parit pellot olen mukailut että päiste ei olis juuri varjossa= aina märempää. lhp kaistoja varjopaikkoihin olen miettinyt, pitäiskä käydä heittää timoteitä kohta?

Älkää pelkillä myyrillä menkö touhuamaan. Jos ruista meinaat kylvää, niin sitten on kiire jankkuroida pelto. Todennäköisesti on jo vähän myöhäistä. Juhannuksen maissa olis hyvä syväkuohkeuttaa pellot, jos ovat heinällä ja syysviljaa tullaan kylvämään.

Mutta kun ne kelit.

Jos viherlannoituksella/lhp:lla vielä ensi vuoden, niin sitten ei oo kiirettä jankkuroimaan. Toisaalta kelit olis varmaan hyvät monessa paikassa nyt.

No kun alku kesä oli aika märkä, olis kai tehnyt enemä vahinkoo kai jos olis käynyt myyrällä silloin? Mä murskaan pari päivää ennen kyntö, onhan tässä vielä n.6vk aikaa että ne juuret menee syvemälle.

Toi mesikäs on jo nyt 1,8m korkea. Mutta kasvaa laikkuna siellätäällä. Apila otti kai vallan keväällä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.07.14 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 11.07.14 - klo:08:20

mutta alkoivat lisääntymään vasta nelikkkojen tulon myötä.      hyvin sikiävää lajia.

Aikasin kylvöille. Aikainen puinti. Aikainen muokkaus kuivassa....

Mitenkäs menet aikaisin kylvöille jos maa on märkää?
Jos nuo ojat on tehty joskus 50-60-luvuilla, ne on luultavasti todella syvässä, ja sitte 10cm soraa päällä....
Itse kaivoin juurikin noihin aikoihin ojitetusta lohkosta kolme imua auki, kun pienenkin sateen jälkeen vesi jäi pintaan lillumaan.  Putken päältä oli maan pintaan 130cm!  Ja se 10cm soraa, ojat oli kuin vesijohtoja, putket niin tiiviisti toisissaan että rikkomatta ei saanut pois.  No, siihen aikaan putkenlaskijoilla olikin raspi saapasvarressa, jos putkenpäät ei sopineet täydellisesti niin vähän raspilla hivastiin, jopas kävi...   Muutaman tiiliputken otin pois, muoviputki tilalle ja kaivanto soraa täyteen, lähes maan pintaan.  Ei muuten seiso vesi enää runsaammankaan sateen jälkeen.......

Samanlaisen toimenpiteen tein itsekin sillä erotuksella etten sullonut muoviputkea maahan. Kaivoin tiiliputken esille ja täytin kaivannon soralla. Hienompi nimitys lienee "sorasilmäke"...

Syvimmillään oja oli 120cm maan pinnan alla, matalimmillaan 90cm. Ja tosiaankin sitä sen aikasta nummesta haettua santaa oli 5-10cm tiiliputken päällä.

Ei ihme ettei vesi läpäse...

Ojaväli oli 18-20metriä...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.07.14 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.07.14 - klo:12:08

Usein ja lähes aina syytetään paskarattaita mutta kyllä nykyaikainen kalusto niin vilja kuin karjatilalla on monelle pellolle liikaa.

Kylvökoneet junttaa säiliöt täynnä pintamaan kovaksi jonka jälkeen on pintavettä ja kosteutta enemmän tulevina vuosina jolloin kierre vaan pahenee. Samoin tää tehomuoto että aina käännytään samassa päisteessä tekee ajanmyötä hallaa maalle.

Muistaako vemssi vielä mikä tohon päisteen tallomiseen oli ratkaisu???

Ei ole tainnu tulla viellä ratkaisua.

Muistatko?

"Mä en oikeasti haluaisi puolustella muita ketjuja tässä ketjussa jotta ei tule vipuhessu ilmiötä mutta skännän mieliksi kun se nyt otti asian esiin. Päiste/penkkatien tarkoitus olisi nimenomaan välttää päisteiden tallaamista ja näin parantaa peltojen kasvukuntoa. Skn:än kin pitäisi tajuta että tollanen yhteispainoltaan varmaan 40 tonninen yhdistelmä kapeine kuorkin pyörillä ja painottomalla aisalla on eri asia ja vaatii siihen soveltuvan kunnon tien. Mun ajatukset kulki kokoluokassa tuo puimuri, 10 tonnin paalaaja, 6 tonnin takapyörä kylvökone, 20 tonnin lietekärryjä ja samaa suuruusluokkaa olevat rehukärryt. Kaikki varustettuna pellolle soveltuvilla pyörillä. Sen penkkatien tarkoitus oli vaan estää kasvulohkolla ajettavaa tuhaa liikennettä ja päisteihin syntyvää kasvutappiota johtuen useista käännöksistä sekä tallautumisen että esimerkiksi nurmen pinnan rikkoutumisesta. Koko tie perustui siihen että se oli hieman korkeammalla ja kuiva sekä siinä ei kasvanut ainakaan säästettäväksi tarkoitettua kasvia. Eli käytännössä pilataan suosiolla kahden renkaan levyinen kaista pellon ympäri mutta pidetään loput pellosta sitten hyvässä kasvukunnossa eikä ajella kuormilla turhaan pellolla ja pilataan 15 metriä päistettä kun vuosittain aina käännetään samassa paikassa."